Uutiset Ruokaturva

Raportti: 113 miljoonaa ihmistä kärsi akuutista ruokapulasta vuonna 2018 – Yhden ongelman ratkaiseminen auttaisi paljon

Lähes kaksi kolmasosaa akuutista nälästä kärsivistä eli viime vuonna vain kahdeksassa maassa, käy ilmi EU:n ja YK-järjestöjen selvityksestä. Määrä on hieman vähentynyt, mutta miljoonat muut ovat vain askeleen päässä vakavasta ruokakriisistä.
Naisia nuotion äärellä
Imettävät äidit valmistivat elokuussa 2018 EU:n ja WFP:n tuella ravintorikasta ruokaa Gwozan pakolaisleirillä Bornon osavaltiossa Nigeriassa. (Kuva: Samuel Ochai / EU Civil Protection and Humanitarian Aid Operations / CC BY-NC-ND 2.0)

Noin 113 miljoonaa ihmistä 53 maassa kärsi viime vuonna akuutista ruokapulasta. Lähes kaksi kolmasosaa heistä eli vain kahdeksassa maassa: Afganistanissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Etiopiassa, Nigeriassa, Etelä-Sudanissa, Sudanissa, Syyriassa ja Jemenissä, selviää tuoreesta raportista.

EU:n, YK:n elintarvike- ja maatalousohjelman (FAO) sekä Maailman ruokaohjelman (WFP) katsauksen mukaan määrä on hieman vähentynyt, sillä vuonna 2017 määrä oli 124 miljoonaa.

Ruokakriiseistä kärsivien määrä on kuitenkin pysynyt viimeisten kolmen vuoden ajan yli sadassa miljoonassa, ja kriisissä olevien maiden määrä on noussut, ne muistuttavat. Lisäksi 143 miljoonaa ihmistä on vain yhden askeleen päässä akuutista nälästä. Tilastotiedon puutteen vuoksi analyysissa ei myöskään ole mukana 13 maan tietoja. Muun muassa Pohjois-Korean ja Venezuelan tiedot puuttuvat.

Tilanteen ratkaisemiseksi pitäisi muun muassa vähentää sääilmiöiden vaikutuksia, vahvistaa yhteisöjen sietokykyä, voimaannuttaa naisia ja kouluttaa lapsia sekä parantaa maaseudun infrastruktuuria, raportissa listataan.

”Ja yksi asia, joka maailman johtajien on myös tehtävä, on: ottaa vastuu ja auttaa ratkaisemaan nämä konfliktit, juuri nyt”, sanoo WFP:n johtaja David Beasley tiedotteessa.

Raportin mukaan suurin osa akuutista nälästä johtuu juuri konflikteista. Noin 74 miljoonaa nälkäistä elää alueella, jolla on konflikti tai turvattomuutta. Eniten konfliktien aiheuttamasta nälästä kärsitään Afrikan sekä Länsi-Aasian tai Lähi-idän maissa.

29 miljoonaa ihmistä kärsii akuutista ruokapulasta luonnonkatastrofien ja ilmaston takia, useimmat Afrikassa. Lisäksi taloudelliset ongelmat olivat 10,2 miljoonan ihmisen nälän taustalla pääosin Burundissa, Sudanissa ja Zimbabwessa.

Raportissa käsitellään vain akuuttia ruokapulaa, eli henkeä tai elinkeinoja välittömästi uhkaavaa ruokapulaa. Yhteensä maailmassa on yli 820 miljoonaa ihmistä, jotka eivät saa riittävästi ruokaa.

Ruokaturva maatalousruokakonfliktiluonnonkatastrofit

Lue myös

Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.
Maissipelto

Zimbabwen ruokakriisi pahin vuosikymmeneen – Puolet väestöstä vaarassa

Talousongelmat ja sään ääri-ilmiöt ovat ajaneet Zimbabwen vakavaan ruokapulaan. ”Suurin osa tapaamistani lapsista oli pienikasvuisia ja alipainoisia”, kertoi YK:n erityisraportoija Hilal Elver vierailunsa jälkeen.
Kuivunutta maata Mosambikissa

YK-järjestöt: 45 miljoonaa ihmistä kärsii lähiaikoina ruokapulasta eteläisessä Afrikassa

Kansainväliseltä yhteisöltä vaaditaan lisää rahoitusta myös pitkäaikaiseen työhön, sillä eteläisen Afrikan lämpötilat nousevat kaksi kertaa muuta maailmaa nopeammin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.