Uutiset Rasismi Suomessa

Puolueilta kaivataan lisätoimia rasismin kitkemiseksi

Kaikki suomalaispuolueet ovat sitoutuneita rasismin vastaiseen peruskirjaan, mutta käytännön keinoissa on vielä parantamisen varaa, selvisi Ihmisoikeusliiton Rasismi 2016 -seminaarissa.
Etelä-Suomen ETNOn puheenjohtaja Michaela Moua, yhteisökoordinaattori Habiba Ali ja Suomen Romanifoorumin toiminnanjohtaja Allan Lindberg Rasismi 2016 -seminaarissa. (Kuva: Tomi Toivio / maailma.net)

Suomalaisten puolueiden on vaadittava toimijoiltaan yksiselitteistä irtisanoutumista rasistisesta toiminnasta, sanoi Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila järjestön eilen järjestämässä seminaarissa.

"Tarvitaan myös selkeä malli omien jäsenten rasismiin puuttumiseen", Mattila totesi.

Ihmisoikeusliiton Rasismi 2016 -seminaariin osallistuivat kaikkien eduskuntapuolueiden edustajat lukuun ottamatta sairastapauksen takia pois jäänyttä keskustaa.

Seminaarissa keskusteltiin muun muassa eduskuntapuolueiden marraskuussa 2015 allekirjoittamasta rasisminvastaisesta peruskirjasta, jossa ne sitoutuvat puuttumaan jäsentensä rasistiseen käytökseen. Keinot kuitenkin vaihtelevat, seminaarissa selvisi.

Esimerkiksi vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki kertoi, että puolueeseen ei oteta jäseniksi henkilöitä, joilla on rasistisia mielipiteitä. Vasemmistoliiton jäseniksi on pyrkinyt esimerkiksi Suomen Sisun jäseniä, joita ei ole päästetty puolueeseen.

"Ei ole mahdollista allekirjoittaa sekä tämän järjestön että puolueemme näkemyksiä", hän totesi.

Myös vihreät on jo vuosien ajan vaatinut ehdokkaita allekirjoittamaan sopimuksen, jossa nämä irtisanoutuvat rasismista. Kaari Mattilan mielestä myös muiden puolueiden pitäisi "skarpata" samaan tyyliin.

Ei puoluetukien rajoitukselle

Perussuomalaisten Matti Putkosen mukaan puolueella on rasismin kitkemisessä "kokemuspohjainen polku", jolta ei pääse livahtamaan mihinkään suuntaan. "Meillä on ollut tapauksia ja tulee varmaankin tapauksia, joita joudutaan käymään läpi. Käymme ne läpi ihan itsenäisesti", hän muotoili.

Sosiaalidemokraattien puoluesihteerin Reijo Paanasen mukaan rasismiin liittyvät jännitteet näkyvät myös puolueiden kansainvälisissä suhteissa.

"Erään sisarpuolueen jäsenyyttä puolueiden eurooppalaisessa yhteistyöjärjestössä täytyy pohtia vakavasti. Kyseessä on erään maan pääministeripuolueeksi pyrkivä puolue, joka kävi vaalikampanjansa hyvin maahanmuuttovastaisin teemoin."

Joissakin Euroopan maissa rasististen puolueiden osalta voidaan rajoittaa esimerkiksi puoluetukia tai pääsyä julkisrahoitteiseen mediaan, mutta seminaarissa näitä keinoja pidettiin hankalina esimerkiksi kansalaisvapauksien rajoittamisen ja rasismin tarkan määrittelyn hankaluuden vuoksi.

Entistä enemmän katutason rasismia

Seminaariin osallistui myös vähemmistöjärjestöjen edustajia, joiden mukaan solvaaminen kaduilla ja muu arkipäiväinen vihapuhe on lisääntynyt.

"Moni suomalainen joutuu kohtaamaan lähes päivittäistä solvaamista, mikä on järkyttävän raskasta kokijalle. Tällainen pitelemätön vihapuhe ei ole hyvinvoivan yhteiskunnan merkki", kertoi Ihmisoikeusliiton Mattila.

Yhteisökoordinaattori Habiba Ali totesi, ettei puolueiden sitoutuminen rasisminvastaisuuteen oikeastaan näy kansalaisten arkielämässä.

"Vihapuheet ovat lisääntyneet todella paljon. On kannatettavaa että puolueet allekirjoittavat näitä. Kuitenkin aina ennen vaaleja aletaan ratsastaa maahanmuuttokriittisyydellä", hän huomautti.

Sisäministeriön poliisitarkastaja Pekka Hätönen puolestaan kertoi, että eri poliisilaitoksilla kyky tunnistaa viharikoksia on erilainen. Parhaimmillaankin vain puolet niistä tunnistetaan poliisilaitoksilla viharikoksiksi. Nyt poliisia on ohjeistettu ilmoittamaan kaikki viharikokset syyttäjälle jo esitutkinnan alkaessa.

Rasismi Suomessa ihmisoikeudetvähemmistöpolitiikkasiirtolaisuus Suomi Ihmisoikeusliitto

Lue myös

Ihmisiä ringissä keskustelemassa

Uudet kampanjat yrittävät puuttua vastakkainasetteluja korostavaan keskustelukulttuuriin – Ovatko suomalaiset oikeasti unohtaneet empatian taidon?

Kansalaisjärjestöt järjestävät nyt kohtaamiskahviloita ja kehittävät uusia tapoja ilmaista empatiaa. Tavoitteena on vaikuttaa julkiseen keskusteluun, joka tutkimuksen mukaan on niin repivää, että osa suomalaisista ei halua enää osallistua siihen.
Lähes tyhjän metrovaunun penkkejä

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä kampanjoidaan syrjintää vastaan seuraavien kahden viikon ajan

Ihmisoikeusliiton ja joukkoliikenteen palveluntarjoajien kampanja kehottaa aikuisia puuttumaan etenkin nuorten kohtamaan rasismiin ja seksuaaliseen häirintään.
Erivärisiä karkkeja, mustat erillään

Uusi kampanja haastaa suomalaiset puhumaan ennakkoluuloistaan

Olenko rasisti? -kampanjassa muun muassa yhteiskunnalliset vaikuttajat kertovat, mitä ennakkoluuloja heillä on.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.