Uutiset Rasismi Suomessa

Puolueilta kaivataan lisätoimia rasismin kitkemiseksi

Kaikki suomalaispuolueet ovat sitoutuneita rasismin vastaiseen peruskirjaan, mutta käytännön keinoissa on vielä parantamisen varaa, selvisi Ihmisoikeusliiton Rasismi 2016 -seminaarissa.
Etelä-Suomen ETNOn puheenjohtaja Michaela Moua, yhteisökoordinaattori Habiba Ali ja Suomen Romanifoorumin toiminnanjohtaja Allan Lindberg Rasismi 2016 -seminaarissa. (Kuva: Tomi Toivio / maailma.net)

Suomalaisten puolueiden on vaadittava toimijoiltaan yksiselitteistä irtisanoutumista rasistisesta toiminnasta, sanoi Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila järjestön eilen järjestämässä seminaarissa.

"Tarvitaan myös selkeä malli omien jäsenten rasismiin puuttumiseen", Mattila totesi.

Ihmisoikeusliiton Rasismi 2016 -seminaariin osallistuivat kaikkien eduskuntapuolueiden edustajat lukuun ottamatta sairastapauksen takia pois jäänyttä keskustaa.

Seminaarissa keskusteltiin muun muassa eduskuntapuolueiden marraskuussa 2015 allekirjoittamasta rasisminvastaisesta peruskirjasta, jossa ne sitoutuvat puuttumaan jäsentensä rasistiseen käytökseen. Keinot kuitenkin vaihtelevat, seminaarissa selvisi.

Esimerkiksi vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki kertoi, että puolueeseen ei oteta jäseniksi henkilöitä, joilla on rasistisia mielipiteitä. Vasemmistoliiton jäseniksi on pyrkinyt esimerkiksi Suomen Sisun jäseniä, joita ei ole päästetty puolueeseen.

"Ei ole mahdollista allekirjoittaa sekä tämän järjestön että puolueemme näkemyksiä", hän totesi.

Myös vihreät on jo vuosien ajan vaatinut ehdokkaita allekirjoittamaan sopimuksen, jossa nämä irtisanoutuvat rasismista. Kaari Mattilan mielestä myös muiden puolueiden pitäisi "skarpata" samaan tyyliin.

Ei puoluetukien rajoitukselle

Perussuomalaisten Matti Putkosen mukaan puolueella on rasismin kitkemisessä "kokemuspohjainen polku", jolta ei pääse livahtamaan mihinkään suuntaan. "Meillä on ollut tapauksia ja tulee varmaankin tapauksia, joita joudutaan käymään läpi. Käymme ne läpi ihan itsenäisesti", hän muotoili.

Sosiaalidemokraattien puoluesihteerin Reijo Paanasen mukaan rasismiin liittyvät jännitteet näkyvät myös puolueiden kansainvälisissä suhteissa.

"Erään sisarpuolueen jäsenyyttä puolueiden eurooppalaisessa yhteistyöjärjestössä täytyy pohtia vakavasti. Kyseessä on erään maan pääministeripuolueeksi pyrkivä puolue, joka kävi vaalikampanjansa hyvin maahanmuuttovastaisin teemoin."

Joissakin Euroopan maissa rasististen puolueiden osalta voidaan rajoittaa esimerkiksi puoluetukia tai pääsyä julkisrahoitteiseen mediaan, mutta seminaarissa näitä keinoja pidettiin hankalina esimerkiksi kansalaisvapauksien rajoittamisen ja rasismin tarkan määrittelyn hankaluuden vuoksi.

Entistä enemmän katutason rasismia

Seminaariin osallistui myös vähemmistöjärjestöjen edustajia, joiden mukaan solvaaminen kaduilla ja muu arkipäiväinen vihapuhe on lisääntynyt.

"Moni suomalainen joutuu kohtaamaan lähes päivittäistä solvaamista, mikä on järkyttävän raskasta kokijalle. Tällainen pitelemätön vihapuhe ei ole hyvinvoivan yhteiskunnan merkki", kertoi Ihmisoikeusliiton Mattila.

Yhteisökoordinaattori Habiba Ali totesi, ettei puolueiden sitoutuminen rasisminvastaisuuteen oikeastaan näy kansalaisten arkielämässä.

"Vihapuheet ovat lisääntyneet todella paljon. On kannatettavaa että puolueet allekirjoittavat näitä. Kuitenkin aina ennen vaaleja aletaan ratsastaa maahanmuuttokriittisyydellä", hän huomautti.

Sisäministeriön poliisitarkastaja Pekka Hätönen puolestaan kertoi, että eri poliisilaitoksilla kyky tunnistaa viharikoksia on erilainen. Parhaimmillaankin vain puolet niistä tunnistetaan poliisilaitoksilla viharikoksiksi. Nyt poliisia on ohjeistettu ilmoittamaan kaikki viharikokset syyttäjälle jo esitutkinnan alkaessa.

Rasismi Suomessa ihmisoikeudetvähemmistöpolitiikkasiirtolaisuus Suomi Ihmisoikeusliitto

Lue myös

Erivärisiä karkkeja, mustat erillään

Uusi kampanja haastaa suomalaiset puhumaan ennakkoluuloistaan

Olenko rasisti? -kampanjassa muun muassa yhteiskunnalliset vaikuttajat kertovat, mitä ennakkoluuloja heillä on.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Vitalina Koval

Äärioikeisto aktivoitui Ukrainassa – Ihmisoikeusaktivisti Vitalina Koval on kokenut sen konkreettisesti

Äärioikeiston edustajat kaatoivat punaista maalia Vitalina Kovalin päälle, koska hän osoitti mieltään naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta. Äärioikeiston iskut ovat lisääntyneet Ukrainassa viime aikoina. Koval on huolissaan mutta aikoo jatkaa ihmisoikeuksien puolustamista.
Nainen valkoisen kepin kanssa puistossa

Aktiivinen naisliike kitkee naismurhia Latinalaisessa Amerikassa – Väkivaltaa pidetään paikoin silti yhä normaalina

Liki 2 800 naista murhattiin sukupuolensa vuoksi vuonna 2017 Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maissa. Viime vuosina sukupuolittunut väkivalta on kuitenkin nostettu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja moni alueen maa on säätänyt on säätänyt lakeja naismurhia ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.
Mielenosoittajia maapallon muotoisen No Planet B -tekstillä varustetun kyltin kanssa

Suomen sijoitus laski neljä sijaa ilmastotoimia mittaavassa indeksissä – Kärjessä ei ole yhtään maata, sillä mikään ei vielä tee tarpeeksi

Tuoreen ilmastoindeksin mukaan etenkään monet G20-maat eivät tee riittävästi ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Suomi saa kiitosta uusiutuvasta energiasta mutta ei energiankulutuksesta.
Pinkki hattu koristeltuna rauhanlogoilla

Maailman suurimpien asefirmojen myynti kasvoi viime vuonna jälleen – Venäjä nousi toiseksi suurimmaksi

Maailman sadan suurimman asevalmistajan myynti on kasvanut viidessätoista vuodessa peräti 44 prosenttia. Kärkisijoja pitää Yhdysvallat.