Uutiset

Puolet suomalaisten vesijalanjäljestä on ulkomailla

WWF:n tuoreen raportin mukaan suomalaiset kuluttajat kilpailevat niukoista vesivaroista köyhien maiden kanssa.

Suomalaisten veden kulutus näkyy selvästi kuivuudesta kärsivillä alueilla Etelä-Aasiassa ja Etelä-Euroopassa, toteaa WWF ensimmäisessä suomalaisten vesijalanjälkeä selvittäneessä raportissaan.

Järjestön mukaan suomalaisten vesijalanjäljestä lähes puolet tulee ulkomailta, erityisesti Ganges- ja Indus-jokien valuma-alueilta.

Vesijalanjäljellä tarkoitetaan vesimäärää, joka tarvitaan eri tuotteiden tuottamiseen raaka-aineiden alkulähteiltä kuluttajan ostoskoriin saakka. 

Järjestön ekologinen jalanjälki -ohjelman päällikkö Jussi Nikula arvioi trendin vedentarpeen kasvamisesta maailmalla jatkuvan. Nikula korostaakin ekologisemman, vähemmän liha- ja maitotuotteita sisältävän ruokavalion tärkeyttä.

WWF:ltä liikenee myös positiivisia kommentteja. Edistykselliset yritykset investoivat jo nyt vesiriskien arviointiin ja hallintaan. Tietoisuutta vesiasioista on kuitenkin lisättävä, jotta tulevaisuuden haasteisiin osataan varautua, WWF sanoo.

vesi ja viemäröintiympäristö Etelä-Aasia

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Afrikan tähti -pelin eteläosa

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Järjestöissä pohditaan yhä tarkemmin, miten välttää varainkeruukampanjoissa kolonialistiset mielikuvat. Gradunsa kehitysyhteistyöjärjestöjen naiskuvasta tehneen Martta Kaskisen mukaan taloudellinen paine johtaa kuitenkin siihen, että ne toimivat usein päin vastoin.
Ihmisiä seisoo kokouksen puhujanpöytien takana

Harvinainen edistysaskel: Guineanmadosta saattaa tulla ensimmäinen loistauti, josta päästään kokonaan eroon

Jo Vanhan Testamentin aikoina tunnettua guineanmatoa esiintyi viime vuonna enää 28 ihmisellä. Sen poistaminen olisi harvinaista, sillä tähän mennessä ihmiskunta on päässyt kokonaan eroon vain isorokosta.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Mies katselee ihmisten kuvia seinällä punakhmerien hirmutekoja esittelevässä museossa

Kambodža hyssyttelee menneisyyden hirmutöitä – Vain kolme on tuomittu punakhmerien teoista ja enempää tuskin tuomitaan

Vuosina 1975-1979 vallassa olleiden punakhmerien aikana jopa 2,5 miljoonaa kambodžalaista menehtyi aliravitsemukseen, sairauksiin ja summittaisiin teloituksiin. Nuorilla on tarjota selitys sille, miksi niin harva sai tuomion: jos olisi kaivettu syvemmälle, vastaan olisi tullut vääjäämättä nykyisiä poliitikkoja, kuten pääministeri Hun Sen.