Uutiset Tasa-arvo

Pula naisista lisää ihmiskauppaa Kiinassa ja Intiassa – Kauppias on usein oma sukulainen

Kiinassa ja Intia on miehiä kymmeniä miljoonia enemmän kuin naisia. Siksi morsiamista on kova pula. ”Naisista on tullut kauppatavaraa, joka on niin kysyttyä, että ihmiset ovat valmiita väkivaltaan sen vuoksi”, kertoo Human Rights Watchin vanhempi tutkija Heather Barr.
Hennatatuoidut kädet rannerenkaissa
Intiassa hindumorsiamet koristautuvat usein muun muassa hennalla. (Kuva: Kiersten Chou / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- Maailman runsasväkisimmät valtiot ovat ajautuneet väestökriisiin, joka on seurausta naispulasta. Senkin rankimmat seuraukset kantavat naiset.

Vuoden 2018 arvion mukaan 1,36 miljardin asukkaan Intiassa on 37 miljoonaa miestä liikaa ja 1,42 miljardin asukkaan Kiinassa ylijäämämiehiä on 34 miljoonaa.

”Kun naisten asema on kaukana tasa-arvosta ja yhteiskuntaan on juurtunut patriarkaalinen ajattelu, ei ole ihme, että pariskunnat eivät halua tyttölapsia”, Human Rights Watchin (HRW) vanhempi tutkija Heather Barr sanoo.

Naispula ei lisää naisten arvostusta vaan tuottaa uutta kärsimystä. ”Naisista on tullut kauppatavaraa, joka on niin kysyttyä, että ihmiset ovat valmiita väkivaltaan sen vuoksi”, Barr kertoo.

Sukulaiset usein myyjinä

Kiinan rajalla sijaitsevissa Myanmarin Kachinin ja Shanin osavaltioissa on pitkään ollut levotonta etnisten konfliktien vuoksi. HRW:n mukaan ihmiskauppiaat saalistavat naisia noilla alueilla.

Naisille tarjotaan työpaikkaa ja kuljetusta Kiinaan. Siellä heidät myydään 2 600­–11 400 eurolla kiinalaisperheille, jotka etsivät morsiamia pojilleen.

Kun kaupat on tehty, tyttö saatetaan raiskata saman tien, jotta hän tuottaisi pian jälkeläisen uudelle suvulleen.

Myyjä on usein tytölle tuttu, monesti jopa perheenjäsen. ”Sosiaaliset paineet ja laittomuus ovat kehittyneet niin pitkälle, että ihmiset myyvät omia sukulaisiaan”, Barr sanoo.

830 tyttöä ja tuhat poikaa

Intiassa morsiankauppa on yleisintä pohjoisissa osavaltioissa, kuten Haryanassa, jossa tyttöjä on vain 830 tuhatta poikaa kohti.

YK:n huume- ja rikosvirasto UNODC:n selvitys kertoo, että jopa 90 prosentissa Haryanan kotitalouksia vaimo on kotoisin toisesta osavaltiosta.

Lähtöalueita olivat Assam, Länsi-Bengali ja Bihar, joiden köyhien kylien asukkaat myyvät tyttöjään ihmiskauppiaille. Jo aviossa olleita tyttöjäkin on myyty uudelleen.

Intian rikostilaston mukaan vuonna 2016 siepattiin liki 34 000 tyttöä avioliittotarkoituksessa. Puolet heistä oli alle 18-vuotiaita.

Vaikutusta yli sukupolvien

Ilmiön pitkän ajan seurauksia ei vielä tunneta, Barr sanoo. ”Emme tiedä, miten se muuttaa yhteisöjä, mutta vaikutus ulottuu yli sukupolvien.”

Hän perää tehokkaampia toimia naiskaupan ehkäisyyn ja torjuntaan. Sukupuolten määrällisen epätasapainon perimmäinen syy on kuitenkin naisten syrjintä, Barr muistuttaa.

Vaikka raskauden keskeyttäminen sukupuolen perusteella on Intiassa laitonta, valikoivia abortteja arvioidaan tapahtuvan 5-7 miljoonaa joka vuosi.

Kiinassa siirtyminen yhden lapsen politiikasta kahden lapsen sallimiseen ei asiantuntijoiden mukaan välttämättä ratkaise epätasapainoa, jos väheksyvä suhtautuminen tyttöihin ja naisiin jatkuu.

”Perusongelma on sukupuolten epätasa-arvo, ja se ratkeaa vain lisäämällä tyttöjen arvostusta”, Barr korostaa.

Intian naisten asemaTasa-arvo ihmisoikeudetgenderihmiskauppasukupuolten tasa-arvo IntiaKiina Suomen IPS

Lue myös

Pinkkiä lakanaa ja lippuja pitelevät naiset marssivat kadulla

ILO hyväksyi historiallisen sopimuksen häirintää ja väkivaltaa vastaan työpaikoilla – Taustalla MeToo-liike

Uusi sopimus määrittelee väkivallan ja ahdistelun työpaikoilla ihmisoikeusloukkauksiksi. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch kiittää MeToo-liikettä, jonka ansiosta naiset ovat uskaltautuneet puhumaan kokemuksistaan työpaikoilla.
Sexual violence in conflict -kyltti punaisella tuastalla

Miten päästä eroon sodankäynnin tehokkaimmasta aseesta? – Seksuaaliseen väkivaltaan konflikteissa on puututtava välittömästi

Seksuaalisen väkivallan käyttäminen sodankäynnin aseena jatkuu, ellei siihen puututa yhteiskunnan jokaisella tasolla. Yksi keino saada tekijät vastuuseen on naisten ottaminen mukaan rauhanprosesseihin, kirjoittaa Etelä-Sudanin väkivaltaa tutkinut Elina Viitasaari.
Ihmisiä istumassa riveissä seminaarihuoneessa

Kuubassa on alettu viimein puhua naisten murhista – Myytit tekevät ilmiöstä kuitenkin usein näkymättömän

Uuden raportin mukaan puolison tai ex-puolison aiheuttamat naisten kuolemat ovat viime vuosina vähentyneet Kuubassa. Tietoisuus aiheesta on kasvanut median ansiosta sekä sen jälkeen, kun kuubalaiset saivat joulukuussa internetyhteyden kännyköihinsä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.
Nainen maissipellolla

Lohkoketjuteknologia auttaa pienviljelijöitä Jamaikalla – Mahdollistaa lainan saamisen jopa ilman pankkitiliä

Iso osa maailman pienviljelijöistä on kokonaan pankkipalvelujen ulkopuolella. Jamaikalainen startup-yritys hyödyntää lohkoketjuteknologiaa, jonka avulla viljelijät voivat saada mikroluottoja ilman takuita tai edes pankkitiliä.
Riisipelto ylhäältä kuvattuna

Miten maailman nälkä voitetaan?

Nälkäongelman tarkastelu vain tuotannon tai ruuan jakautumisen näkökulmasta ei riitä. Vauraiden maiden pitäisi ajaa oikeudenmukaisempaa ruoka-, kauppa- ja kehityspolitiikkaa ja tukea kestävämpää yhteiskuntakehitystä, kirjoittaa tutkija Ville Lähde.