Uutiset Sananvapaus ja media

Pandemia kiihdytti toimittajavainoa Brasiliassa – Presidentti Bolsonaro yllyttää kansaa vihaamaan mediaa

Brasilia on aina ollut vaarallinen maa journalisteille, mutta koronapandemia ja presidentti Jair Bolsonaron aggressiiviset puheet ovat kärjistänyt tilanteen äärimmilleen.
Naisia mielenosoituksessa, etualan naisella kädessään megafoni.
Brasiliassa naiset kampanjoivat vuonna 2018 sitä vastaan, että äärioikeistolainen Jair Bolsonaro valittaisiin presidentiksi. (Kuva: Fabiana Frayssinet / IPS)

(IPS) – Brasilian presidentiksi tammikuussa 2019 noussut Jair Bolsonaro esiintyy mediassa ja somessa usein vihaa ja väkivaltaa uhkuvana. Raivon kohteina ovat journalistit ja viestimet, joita hän syyttää valheiden levittämisestä.

Toimittajat ilman rajoja (RSF) -järjestön mukaan Bolsonaron hallinto – presidentti, ministerit ja kansanedustajat – hyökkäsi vuoden 2021 alkupuoliskolla 331 kertaa toimittajia ja mediaa vastaan. Tapauksista 293 kirjattiin Bolsonaron perheen kontolle: kärjessä oli presidentti itse, ja häntä seurasivat hänen poliitikkoina toimivat poikansa Flavio, Eduardo ja Carlos.

Jo vuonna 2020 hyökkäykset mediaa vastaan lisääntyivät 168 prosenttia edellisvuodesta. Samaan aikaan yltyi koronapandemia, josta johtuvia kuolemia on tilastoitu Brasiliassa jo yli 600 000.

Bolsonaron hallitus raivoaa pääasiassa sosiaalisessa mediassa mutta myös julkisissa esiintymisissä. Pääkohteisiin kuuluva tv-kanava Globo raportoi säännöllisesti koronasta ja sen vaatimista uhreista. Bolsonaro on uhannut evätä kanavalta lähetystaajuuden vuonna 2022.

Itsesensuuri lisääntyy

Hallituksen vihamielinen asenne on saanut osan väestöstä tuntemaan suurta epäluottamusta journalisteja kohtaan. Se ilmenee aggressiivisena käytöksenä, jolle on presidentin lupa, Folha de Sao Paulo -lehden toimittaja Patrícia Campos Mello selittää.

Kasvava jännitys on johtanut toimittajamurhiin ja siihen, että brasilialainen yhteiskunta on alkanut pitää mediaan kohdistuvaa väkivaltaa laillisena ja normaalina. Journalismin esteeksi on noussut se, että ennen kuin kirjoitamme jutun, joudumme miettimään, mitä siitä voi seurata, Campos Mello jatkaa.

Bolsonaron leiri vihaa erityisesti naistoimittajia. Campos Mello joutui hyökkäyksen kohteeksi jo vuoden 2018 vaalikampanjan aikana, kun Jair ja Eduardo Bolsonaro väittivät, että hän maksaa seksillä uutisvinkeistä. Campos Mello haastoi heidät oikeuteen.

Naistoimittajia vastaan hyökätään aggressiivisemmin kuin miehiä ja monesti työhön liittymättömissä asioissa. Somessa vyöryy vihaviestejä ja jopa tappouhkauksia. Hurjimmaksi meno kiihtyy mustien ja transsukupuolisten naisten kohdalla, Campos Mello kuvaa.

Vainoharhan vallassa

Naistoimittajien perustaman tutkivan journalismin uutistoimiston Agencia Públican johtaja Andrea Dip muistuttaa, että Brasilia on aina ollut vaarallinen maa journalisteille, mutta korona on kärjistänyt tilanteen äärimmilleen. Hän ottaa esimerkiksi sen, miten toimittajia kohdeltiin pandemian ensi kuukausina, kun Bolsonaro piti lehdistötilaisuuksia virka-asuntonsa edustalla.

Bolsonaron kannattajat kävivät fyysisesti toimittajien kimppuun, ja presidentti hyökkäsi mediaa vastaan pönkittääkseen asemaansa. Tärkeimmät viestimet lopettivat tilaisuuksissa käymisen, Dip kertoo.

Pandemia vahvisti ajatusharhaa, jonka mukaan media vainoaa jatkuvasti Bolsonaron hallitusta, koska paljastamme asioita, jotka se haluaa salata, Campos Mello jatkaa.

Brasilian viestintäministeriö aloitti viime vuonna kampanjan, jossa julkistetaan koronasta toipuneiden määrä mutta ei tautiin kuolleita.

Hallitus haluaa antaa kuvan, ettei kyse ole erityisen vakavasta pandemiasta. Siksi se ampuu viestintuojaa ja syyttää mediaa valeuutisista Donald Trumpin tapaan, Campos Mello sanoo.

Dipin mukaan seuraukset ovat pahimpia mahdollisia, kun kansa ei usko koronakuolemiin ja väheksyy turvatoimia.

Median asennemuutos

Brasilia putosi tänä vuonna neljä pykälää RSF:n lehdistönvapausindeksissä. Sen sijoitus on nyt 111/180.

Patrícia Campos Mello näkee valonpilkahduksena voittonsa käräjillä Jair ja Eduardo Bolsonaroa vastaan. On hyvä merkki, kun kaksi tuomaria sanoo, etteivät Bolsonarot ja ministerit voi puhua toimittajista mitä tahansa.

Campos Mello tietää olevansa etuoikeutettu, koska hänellä on työnantajansa tuki – vapaana toimittajana hän tuskin pystyisi haastamaan presidenttiä.

Andrea Dipin mukaan Brasilian toimittajat ovat oppineet uusille tavoille.

Varsinkin valtamediassa tapahtui asennemuutos, kun se lopetti presidentin järjettömien puheiden raportoinnin ja keskittyi paljastamaan, milloin hän valehtelee.

 

Juttua muokattu 19.11 klo 10.20: korvattu termi "transseksuaalisten" termillä "transsukupuolisten".

Sananvapaus ja media sananvapaus Brasilia

Lue myös

Ihmisiä ja kyltti, jossa mustavalkokuva pariskunnasta.

Eurooppaa järkyttänyt slovakialaistoimittajan murha jälleen oikeuteen – ”Uskomme, että nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus rikkoa rankaisemattomuuden kierre”

Palkkatappaja surmasi slovakialaisen pariskunnan helmikuussa 2018. Murhasta on jo tuomittu palkkatappaja, mutta nyt syytetyn penkille on joutumassa liikemies, jonka uskotaan tilanneen murhat kostoksi liiketoimiaan koskevista kirjoituksista.
Mies kyltin kera kamera kaulassa, taustalla muita ihmisiä.

Mafiat usein toimittajamurhien taustalla Latinalaisessa Amerikassa

Latinalainen Amerikka oli maailman vaarallisin paikka toimittajille vuonna 2020. Pahin tilanne oli Meksikossa, jossa vähintään kahdeksan journalistia kuoli tutkittuaan poliitikkojen ja järjestäytyneen rikollisuuden kytköksiä, selviää Toimittajat ilman rajoja -järjestön raportista. Brasiliassa taas presidentti Jair Bolsonaro muodostaa vakavan vaaran toimittajille.
Mies radiostudiossa selkä päin kameraa.

Lehdistönvapaustilanne heikkenee Zimbabwessa – Tutkivan toimittajan ammatista on tullut vaarallinen, sillä tviitti voi viedä telkien taa

Lehdistönvapauden, ilmaisunvapauden ja ihmisoikeuksien loukkaukset ovat pahentuneet Zimbabwessa vuodenvaihteen jälkeen. ”Näet, että toimittajaa viedään jalkaraudoissa oikeuteen tviittaamisen takia. Luonnollisesti alat miettiä, onko seuraava juttusi henkesi arvoinen”, toteaa tutkiva journalisti Tawanda Majoni.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Barbadoksen kenraalikuvernööri Sandra Mason istuu keltaisessa asussa juhlavassa tuolissa, univormuasuinen nainen ojentaa jotain hänen käteensä.

Barbadoksesta tulee tasavalta – Samalla maailman johtajien joukkoon liittyy yksi uusi naispresidentti

Barbados juhlistaa itsenäisyyspäiväänsä luopumalla monarkistisesta kytköksestä entiseen siirtomaaisäntäänsä.
Joukko värikkäisiin vaatteisiin pukeutuneita naisia jonottamassa, taustalla kerrostaloja.

Koronapandemia on kärjistänyt eriarvoisuutta – Miesten kuolleisuus on suurempaa, mutta naiset kärsivät taloudellisesti

Koronapandemia on koetellut koko maailmaa, mutta ei kuitenkaan tasapuolisesti. Punaisen Ristin raportin mukaan etenkin naiset, kaupungeissa asuvat ja siirtolaiset ovat kärsineet pandemian sosioekonomisista vaikutuksista.
Hylätty ostoskärry makaa vedessä. Vedenpinnasta heijastuu kerrostalo.

Hyvinvointia vai ekologista kestävyyttä? – Tutkimuksen mukaan yksikään maa ei ole onnistunut yhdistämään näitä tavoitteita

Ihmiset elävät pidempään ja saavat käydä koulua pidempään kuin 30 vuotta sitten. Samalla ympäristöön kohdistuva kuormitus on jatkuvasti kasvanut, eikä yksikään maa ole onnistunut turvaamaan kansalaistensa sosiaalista perustaa ilman ekologisten raja-arvojen ylittymistä.
Pimeän rakennuksen sisätila, etäällä joukko lapsia.

Nälkä ja epätoivo lisääntyvät Libanonissa – Asiantuntijat ovat huolissaan maan vakaudesta

Talouskurimukseen suistuneessa Libanonissa yli puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Ruoan hinta on yli seitsenkertaistunut parissa vuodessa.
José Antonio Kast puhuu median mikrofoneille.

Saako Chile oman Bolsonaronsa? – Laitaoikeiston ehdokas on gallupien kärjessä

”Chilen Bolsonaroksi” kutsuttu José Antonio Kast on noussut presidentinvaalien yllätyssuosikiksi. Kastin suosio on osaltaan vastareaktio vasemmiston menestykselle perustuslain uudistamishankkeessa.