Uutiset Ympäristö

Paikallisyhteisöt pysäyttivät metsäkadon Nepalissa

Metsäpeitto on kasvanut Nepalissa viime vuosina toisin kuin monissa muissa kehittyvissä maissa. Syynä pidetään muun muassa politiikan muutosta: kun metsäalueet luovutettiin paikallisten yhteisöjen valvottaviksi, nämä alkoivat käyttää niitä kestävästi.
Kylätie, rakennuksia ja taustalla metsää
Nepalin metsien yhteisöhuoltojärjestelmä on niin syvälle juurtunut, ettei edes sisällissota ja pitkittynyt poliittinen epävakaus horjuttanut sitä. Kuvassa Godavarin kylä Kathmandun laaksossa. (Kuva: Keya Acharya / IPS)

(IPS) -- Nepalin metsäalueet ovat lähes kaksinkertaistuneet vuodesta 1992 vuoteen 2016. Nyt ne peittävät vuoristomaan pinta-alasta jo 45 prosenttia, kun 1990-luvun alussa prosenttiluku oli 26. Nepal on rohkaiseva poikkeus kehittyvien maiden joukossa, sillä niissä yleensä kärsitään metsäkadosta.

Nepalin metsien lisääntyminen tulee yllätyksenä maata tuntevillekin. Uutiset ovat viime aikoina kertoneet esimerkiksi Kathmandua ympäröivän kehätien laajentamisesta ja suunnitelmasta rakentaa Baran alueen viidakkoon lentokenttä. Kehätie vaatii puiden kaatamista, ja lentokentän tieltä pitäisi hakata metsää 8 000 hehtaaria.

Uudet havainnot ovat seurausta vanhojen satelliittikuvien uudesta analyysista, jota on tehnyt Nasan rahoittama yhdysvaltalais-sveitsiläis-nepalilainen tutkimustiimi.

Nepalin metsämenestys ansaitsisi tunnustusta

Satelliittikuvien perusteella ei voi väittää, että Nepal olisi täysin vapautunut metsäkadosta. Paikoitellen metsät yhä kutistuvat. Kokonaisuutena metsää siitä huolimatta kasvaa enemmän kuin sitä kaadetaan.

Projektin johtava tutkija, maantieteilijä Jefferson Fox Honolulun East-West Centeristä sanoo, että on tärkeää antaa tunnustusta Nepalin metsämenestykselle.

”Kun tein väitöstutkimustani 1980-luvun alussa, Nepalin metsäkato oli vahvasti esillä kansainvälisessä lehdistössä. Nyt kun Nepal on kääntänyt kehityksen suunnan, kukaan ei ole kiinnostunut”, Fox valittaa.

Vuosien 1950 ja 1980 välillä Nepal hävittikin suuren osan metsäpeitteestään. Maaseutuväestö kasvoi ja kaatoi metsää tukkipuiksi sekä raivatessaan maata pelloiksi. Nepal oli kansallistanut kaikki metsänsä 1950-luvulla, mutta hallinnolla ei ollut välineitä valvoa niiden käyttöä.

Aina valvontaan ei ollut haluakaan, vaan byrokraatit katsoivat sormien välistä maaseudun asukkaiden puunhakkuuta kotitarpeikseen. Joskus he jopa tekivät yhteistyötä kaupallisten, laittomasti metsiä kaatavien metsäyhtiöiden kanssa.

Yhteisöhuolto turvaa metsät

1980-luvun lopulta alkaen valtio alkoi luovuttaa metsäalueita paikallisyhteisöjen hoidettaviksi. Paikallisten asukkaiden huomaan tuli lopulta kaikkiaan 1,8 miljoonaa hehtaaria kansallistettuja metsiä. Tämä osoittautui ratkaisevaksi.

Toisin kuin kaupunkien byrokraateilla, metsien keskellä itse elävillä yhteisöillä on oma etu kyseessä, kun he suojelevat metsävarantoja pitkäaikaista, kestävää käyttöä varten. Heillä on myös käytännössä paremmat mahdollisuudet valvoa metsien käyttöä.

Foxin tutkimusryhmä havaitsi, että metsät olivat toipuneet parhaiten juuri niillä alueilla, joissa oli paljon metsien yhteisöhuoltoa. Hajautetulla metsien hoidolla oli siis avainrooli Nepalin uudelleen metsittymisessä.

Maastamuutto metsien pelastajana

Nepalin metsien toipumiseen on suuresti vaikuttanut toinenkin, kaiken kaikkiaan ristiriitaisempi tekijä: maastamuutto. Nepalin kylien asukkaat ovat jo vuosisatojen ajan kulkeneet Intiaan sesonkitöihin ja armeijaan, mutta 1990-luvulla muuttoliike Persianlahden maihin ja Kaakkois-Aasiaan on kasvanut räjähdysmäisesti.

Siirtolaisuus on auttanut metsiä kahdella tavalla. Lähteneiden perheet usein lopettavat maanviljelyn työvoiman puutteessa, ja metsä pääsee luonnollisesti valtaamaan hylätyt pellot. Nepaliin jääneet sukulaiset myös usein hyödyntävät metsiä vähemmän, sillä siirtolaisten rahalähetysten ansiosta heillä on varaa esimerkiksi ostaa nestekaasua polttopuun keräämisen sijaan.

Niinpä metsien uusiutuminen on voimakkainta juuri niillä seuduilla, joista on vilkkaimmin lähdetty ja jonne kulkeutuu eniten rahalähetyksiä siirtolaisilta.

Ympäristö politiikkaympäristömetsät Nepal Suomen IPS

Lue myös

Mehiläinen kukassa.

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt

Luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen uhkaa sekä kehitysyhteistyön tavoitteita että ihmiskunnan tulevaisuutta yleensäkin. Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen pitäisi nostaa biodiversiteettikysymykset kehitysyhteistyönsä ytimeen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Mehiläinen kukassa.

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt

Luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen uhkaa sekä kehitysyhteistyön tavoitteita että ihmiskunnan tulevaisuutta yleensäkin. Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen pitäisi nostaa biodiversiteettikysymykset kehitysyhteistyönsä ytimeen.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ydinaseet kieltävä sopimus astui tänään voimaan – Suomalaisvaikuttajat vaativat Suomea liittymään sopimukseen

YK:n pääsihteeri António Guterres kiitteli sopimuksen ratifioineita maita. Yksikään suurista ydinasevalloista eikä kovin moni Euroopan maakaan ole mukana sopimuksessa.
Aikakauslehden aukeama, jossa teksti Kadonneiden laiva.

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja

Taina Tervoselle on myönnetty ensimmäinen kehitysjournalismin palkinto. Tervonen on tarttunut tärkeään aiheeseen, josta uutisoidaan aivan liian vähän, totesi asiantuntijaraati perusteluissaan.
Suomen lippu ja sininen taivas

Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi

Vain neljännes suomalaisyrityksistä arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä.

Tuoreimmat

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt
Ydinaseet kieltävä sopimus astui tänään voimaan – Suomalaisvaikuttajat vaativat Suomea liittymään sopimukseen
Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja
Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi
20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena
Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti