Uutiset Ympäristö

Paikallisyhteisöt pysäyttivät metsäkadon Nepalissa

Metsäpeitto on kasvanut Nepalissa viime vuosina toisin kuin monissa muissa kehittyvissä maissa. Syynä pidetään muun muassa politiikan muutosta: kun metsäalueet luovutettiin paikallisten yhteisöjen valvottaviksi, nämä alkoivat käyttää niitä kestävästi.
Kylätie, rakennuksia ja taustalla metsää
Nepalin metsien yhteisöhuoltojärjestelmä on niin syvälle juurtunut, ettei edes sisällissota ja pitkittynyt poliittinen epävakaus horjuttanut sitä. Kuvassa Godavarin kylä Kathmandun laaksossa. (Kuva: Keya Acharya / IPS)

(IPS) -- Nepalin metsäalueet ovat lähes kaksinkertaistuneet vuodesta 1992 vuoteen 2016. Nyt ne peittävät vuoristomaan pinta-alasta jo 45 prosenttia, kun 1990-luvun alussa prosenttiluku oli 26. Nepal on rohkaiseva poikkeus kehittyvien maiden joukossa, sillä niissä yleensä kärsitään metsäkadosta.

Nepalin metsien lisääntyminen tulee yllätyksenä maata tuntevillekin. Uutiset ovat viime aikoina kertoneet esimerkiksi Kathmandua ympäröivän kehätien laajentamisesta ja suunnitelmasta rakentaa Baran alueen viidakkoon lentokenttä. Kehätie vaatii puiden kaatamista, ja lentokentän tieltä pitäisi hakata metsää 8 000 hehtaaria.

Uudet havainnot ovat seurausta vanhojen satelliittikuvien uudesta analyysista, jota on tehnyt Nasan rahoittama yhdysvaltalais-sveitsiläis-nepalilainen tutkimustiimi.

Nepalin metsämenestys ansaitsisi tunnustusta

Satelliittikuvien perusteella ei voi väittää, että Nepal olisi täysin vapautunut metsäkadosta. Paikoitellen metsät yhä kutistuvat. Kokonaisuutena metsää siitä huolimatta kasvaa enemmän kuin sitä kaadetaan.

Projektin johtava tutkija, maantieteilijä Jefferson Fox Honolulun East-West Centeristä sanoo, että on tärkeää antaa tunnustusta Nepalin metsämenestykselle.

”Kun tein väitöstutkimustani 1980-luvun alussa, Nepalin metsäkato oli vahvasti esillä kansainvälisessä lehdistössä. Nyt kun Nepal on kääntänyt kehityksen suunnan, kukaan ei ole kiinnostunut”, Fox valittaa.

Vuosien 1950 ja 1980 välillä Nepal hävittikin suuren osan metsäpeitteestään. Maaseutuväestö kasvoi ja kaatoi metsää tukkipuiksi sekä raivatessaan maata pelloiksi. Nepal oli kansallistanut kaikki metsänsä 1950-luvulla, mutta hallinnolla ei ollut välineitä valvoa niiden käyttöä.

Aina valvontaan ei ollut haluakaan, vaan byrokraatit katsoivat sormien välistä maaseudun asukkaiden puunhakkuuta kotitarpeikseen. Joskus he jopa tekivät yhteistyötä kaupallisten, laittomasti metsiä kaatavien metsäyhtiöiden kanssa.

Yhteisöhuolto turvaa metsät

1980-luvun lopulta alkaen valtio alkoi luovuttaa metsäalueita paikallisyhteisöjen hoidettaviksi. Paikallisten asukkaiden huomaan tuli lopulta kaikkiaan 1,8 miljoonaa hehtaaria kansallistettuja metsiä. Tämä osoittautui ratkaisevaksi.

Toisin kuin kaupunkien byrokraateilla, metsien keskellä itse elävillä yhteisöillä on oma etu kyseessä, kun he suojelevat metsävarantoja pitkäaikaista, kestävää käyttöä varten. Heillä on myös käytännössä paremmat mahdollisuudet valvoa metsien käyttöä.

Foxin tutkimusryhmä havaitsi, että metsät olivat toipuneet parhaiten juuri niillä alueilla, joissa oli paljon metsien yhteisöhuoltoa. Hajautetulla metsien hoidolla oli siis avainrooli Nepalin uudelleen metsittymisessä.

Maastamuutto metsien pelastajana

Nepalin metsien toipumiseen on suuresti vaikuttanut toinenkin, kaiken kaikkiaan ristiriitaisempi tekijä: maastamuutto. Nepalin kylien asukkaat ovat jo vuosisatojen ajan kulkeneet Intiaan sesonkitöihin ja armeijaan, mutta 1990-luvulla muuttoliike Persianlahden maihin ja Kaakkois-Aasiaan on kasvanut räjähdysmäisesti.

Siirtolaisuus on auttanut metsiä kahdella tavalla. Lähteneiden perheet usein lopettavat maanviljelyn työvoiman puutteessa, ja metsä pääsee luonnollisesti valtaamaan hylätyt pellot. Nepaliin jääneet sukulaiset myös usein hyödyntävät metsiä vähemmän, sillä siirtolaisten rahalähetysten ansiosta heillä on varaa esimerkiksi ostaa nestekaasua polttopuun keräämisen sijaan.

Niinpä metsien uusiutuminen on voimakkainta juuri niillä seuduilla, joista on vilkkaimmin lähdetty ja jonne kulkeutuu eniten rahalähetyksiä siirtolaisilta.

Ympäristö politiikkaympäristömetsät Nepal Suomen IPS

Lue myös

CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.
Nainen kyykyssä ruohikossa, vieressä puuristi.

Oikeus määräsi Kenian viranomaiset jättikorvauksiin lyijymyrkytyksen uhreille – Kaikki sai alkunsa Phyllis Omidosta, joka on nyt monien sankari

Viranomaiset ovat antaneet saastuttavan teollisuuden toimia Keniassa suhteellisen vapaasti, mutta ympäristöaktivisti Phyllis Omidon ansiosta tilanne on muuttumassa. Muun muassa suomalaiselta KIOS-säätiöltä tukea saanut Omido sai suljettua saastuttavan metallisulaton ja on voittanut myös oikeusjutun sitä vastaan – hallitus tosin yrittää valittaa päätöksestä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Muuri, jossa piirroksia.

Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”

Israelin armeija pidättää vuosittain satoja alaikäisiä. Lasten pidättäminen sotatilalain nojalla pitäisi lopettaa, sanoo Pelastakaa Lapset. Monelle lapselle kokemus on tuoreen selvityksen mukaan nöyryyttävä.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.

Tuoreimmat

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”