Uutiset Ympäristö

Paikallisyhteisöt pysäyttivät metsäkadon Nepalissa

Metsäpeitto on kasvanut Nepalissa viime vuosina toisin kuin monissa muissa kehittyvissä maissa. Syynä pidetään muun muassa politiikan muutosta: kun metsäalueet luovutettiin paikallisten yhteisöjen valvottaviksi, nämä alkoivat käyttää niitä kestävästi.
Kylätie, rakennuksia ja taustalla metsää
Nepalin metsien yhteisöhuoltojärjestelmä on niin syvälle juurtunut, ettei edes sisällissota ja pitkittynyt poliittinen epävakaus horjuttanut sitä. Kuvassa Godavarin kylä Kathmandun laaksossa. (Kuva: Keya Acharya / IPS)

(IPS) -- Nepalin metsäalueet ovat lähes kaksinkertaistuneet vuodesta 1992 vuoteen 2016. Nyt ne peittävät vuoristomaan pinta-alasta jo 45 prosenttia, kun 1990-luvun alussa prosenttiluku oli 26. Nepal on rohkaiseva poikkeus kehittyvien maiden joukossa, sillä niissä yleensä kärsitään metsäkadosta.

Nepalin metsien lisääntyminen tulee yllätyksenä maata tuntevillekin. Uutiset ovat viime aikoina kertoneet esimerkiksi Kathmandua ympäröivän kehätien laajentamisesta ja suunnitelmasta rakentaa Baran alueen viidakkoon lentokenttä. Kehätie vaatii puiden kaatamista, ja lentokentän tieltä pitäisi hakata metsää 8 000 hehtaaria.

Uudet havainnot ovat seurausta vanhojen satelliittikuvien uudesta analyysista, jota on tehnyt Nasan rahoittama yhdysvaltalais-sveitsiläis-nepalilainen tutkimustiimi.

Nepalin metsämenestys ansaitsisi tunnustusta

Satelliittikuvien perusteella ei voi väittää, että Nepal olisi täysin vapautunut metsäkadosta. Paikoitellen metsät yhä kutistuvat. Kokonaisuutena metsää siitä huolimatta kasvaa enemmän kuin sitä kaadetaan.

Projektin johtava tutkija, maantieteilijä Jefferson Fox Honolulun East-West Centeristä sanoo, että on tärkeää antaa tunnustusta Nepalin metsämenestykselle.

”Kun tein väitöstutkimustani 1980-luvun alussa, Nepalin metsäkato oli vahvasti esillä kansainvälisessä lehdistössä. Nyt kun Nepal on kääntänyt kehityksen suunnan, kukaan ei ole kiinnostunut”, Fox valittaa.

Vuosien 1950 ja 1980 välillä Nepal hävittikin suuren osan metsäpeitteestään. Maaseutuväestö kasvoi ja kaatoi metsää tukkipuiksi sekä raivatessaan maata pelloiksi. Nepal oli kansallistanut kaikki metsänsä 1950-luvulla, mutta hallinnolla ei ollut välineitä valvoa niiden käyttöä.

Aina valvontaan ei ollut haluakaan, vaan byrokraatit katsoivat sormien välistä maaseudun asukkaiden puunhakkuuta kotitarpeikseen. Joskus he jopa tekivät yhteistyötä kaupallisten, laittomasti metsiä kaatavien metsäyhtiöiden kanssa.

Yhteisöhuolto turvaa metsät

1980-luvun lopulta alkaen valtio alkoi luovuttaa metsäalueita paikallisyhteisöjen hoidettaviksi. Paikallisten asukkaiden huomaan tuli lopulta kaikkiaan 1,8 miljoonaa hehtaaria kansallistettuja metsiä. Tämä osoittautui ratkaisevaksi.

Toisin kuin kaupunkien byrokraateilla, metsien keskellä itse elävillä yhteisöillä on oma etu kyseessä, kun he suojelevat metsävarantoja pitkäaikaista, kestävää käyttöä varten. Heillä on myös käytännössä paremmat mahdollisuudet valvoa metsien käyttöä.

Foxin tutkimusryhmä havaitsi, että metsät olivat toipuneet parhaiten juuri niillä alueilla, joissa oli paljon metsien yhteisöhuoltoa. Hajautetulla metsien hoidolla oli siis avainrooli Nepalin uudelleen metsittymisessä.

Maastamuutto metsien pelastajana

Nepalin metsien toipumiseen on suuresti vaikuttanut toinenkin, kaiken kaikkiaan ristiriitaisempi tekijä: maastamuutto. Nepalin kylien asukkaat ovat jo vuosisatojen ajan kulkeneet Intiaan sesonkitöihin ja armeijaan, mutta 1990-luvulla muuttoliike Persianlahden maihin ja Kaakkois-Aasiaan on kasvanut räjähdysmäisesti.

Siirtolaisuus on auttanut metsiä kahdella tavalla. Lähteneiden perheet usein lopettavat maanviljelyn työvoiman puutteessa, ja metsä pääsee luonnollisesti valtaamaan hylätyt pellot. Nepaliin jääneet sukulaiset myös usein hyödyntävät metsiä vähemmän, sillä siirtolaisten rahalähetysten ansiosta heillä on varaa esimerkiksi ostaa nestekaasua polttopuun keräämisen sijaan.

Niinpä metsien uusiutuminen on voimakkainta juuri niillä seuduilla, joista on vilkkaimmin lähdetty ja jonne kulkeutuu eniten rahalähetyksiä siirtolaisilta.

Ympäristö politiikkaympäristömetsät Nepal Suomen IPS

Lue myös

Tony Rinaudo käsittelee puun alkua

”Hullu valkoinen viljelijä” Tony Rinaudo epäonnistui Nigerin metsityksessä mutta sai sitten idean – Nyt maassa on 200 miljoonaa puuta lisää

Australialainen Tony Rinaudo kehitti nigeriläisviljelijöiden kanssa menetelmän, jonka avulla kuivillakin alueilla voidaan elvyttää puita ilman istutusta. Menetelmää käytetään yli 20:ssä Afrikan maassa, ja potentiaalia olisi levitä myös laajemmalle. ”Luonto kyllä parantaa itse itsensä, jos sen antaa tehdä niin”, Suomessa vieraillut Rinaudo sanoo.
Mielenosoittajan kyltti, jossa lukee Boycott Brazilian Coffee, Soy, Timber - Stop Amazon Burning

Raportti: Rikollisverkostot kiihdyttävät Amazonin metsätuhoa ja hyökkäävät metsien suojelijoita vastaan

Paikallisilla yhteisöillä on tärkeä rooli laittomien hakkuiden estämisessä, mutta presidentti Jair Bolsonaron aikana heidän asemansa on heikentynyt, käy ilmi Human Rights Watchin raportista.
Merta, lunta ja vuoria Huippuvuorilla

Tutkimus: Mikromuovi saastuttaa myös ilmaa – Jopa Huippuvuorten luminäytteistä löytyi muovia

Tuoreen tutkimuksen mukaan mikromuovi kulkeutuu ilmateitse lumeen. Se herättää kysymyksen siitä, paljonko ihmiset hengittävät sitä, tutkijat varoittavat.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen ja mies käsissään iso tekstiilityö ja takanaan maalauksia

Kholod Hawashin päälle heitettiin happoa, Saddam Jumailya kohti ammuttiin – Suomalainen residenssiohjelma auttaa vainottuja taiteilijoita

Suomessa toimii residenssiohjelma, joka auttaa taiteilijoita pääsemään turvaan vallanpitäjien ja ääriryhmien vainoa. Tarve on kova, sillä etenkään vaarassa oleville kuvataiteilijoille ei ole maailmalla tarjolla tukea.
Auringonlasku Berliinin rakennusten takana

Kysely: Monet vaarallisen matkan Eurooppaan tehneet siirtolaiset tekisivät saman uudestaankin

Moni niistä afrikkalaisista, jotka eivät tule Eurooppaan hakemaan turvapaikkaa, etsivät parempia valinnanmahdollisuuksia, selviää UNDP:n lähes 2 000 siirtolaiselle tekemästä kyselystä.
Vuorimaisema ja puita Intian Kashmirissa

Kashmirista on tullut ihmiskauppiaiden turvasatama – Konfliktin vaurioittamille sulhasille myydään teini-ikäisiä morsiamia

Ihmiskauppiaat toimittavat teini-ikäisiä vaimoja keski-ikäisille miehille, jotka ovat osallistuneet konfliktiin tai kärsivät sen seurauksista. Avioliitot päättyvät yleensä huonosti. ”Se ei ollut missään mielessä oikea avioliitto. Se oli pelkkä kauppatoimi”, sanoo 13-vuotiaana myyty Haseena Akhtar.
Koululaisia pulpettien ääressä

Maailmanpankki haluaa eroon ”oppimisköyhyydestä” – Yli puolet kehittyvien maiden koululaisista ei osaa lukea kunnolla

Maailmanpankin mukaan opetusjärjestelmiä on uudistettava merkittävästi, jotta oppimisen laatu paranisi. Ongelma ei ratkea nopeasti, mutta muun muassa Kenian, Egyptin ja Vietnamin esimerkit ovat myönteisiä.