Uutiset

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Puita kuvattuna alhaalta päin
Mangrovemetsää Länsi-Kalimantanissa. (Kuva: Kate Evans / CIFOR / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- Borneolainen kalastaja Samsul muistaa ajan, jolloin hän sai päivittäisestä rapusaaliistaan yli 50 euroa. Kaksitoista kiloa yhtenä päivänä. Se oli kauan sitten.

Samsul asuu Borneon saaren Indonesialle kuuluvassa Länsi-Kalimantanin maakunnassa, Sungai Nibungin kalastajakylässä. Kylä sijaitsee suojellussa mangrovemetsässä.

Vuosikymmeniä jatkunut ylikalastus, räjähteiden, myrkkyjen ja trooliverkkojen käyttö sekä naapurikylien maiden nopea muuttaminen palmuöljyviljelmiksi pienensivät jyrkästi rapu-, katkarapu- ja kalakantoja Sungai Nibungin ympäristössä.

Saadakseen rahansa riittämään Sungai Nibungin asukkaat alkoivat kaataa mangrovepuita ja myivät niitä polttopuuksi. Tämä johti kissa ja hiiri -leikkiin lainvalvojien kanssa, sillä mangrovemetsät kasvoivat suojelluilla alueilla.

Vaikeinta oli tottumusten muuttaminen

Vuonna 2017 ympäristö- ja metsätalousministeriö antoi yhteisölle hoidettavaksi 3 058 hehtaaria mangrovemetsää. Kyläläiset saivat luvan ansaita elantonsa metsästä, mutta puita he eivät saaneet kaataa.

Kylän asukkaat jakoivat yhteisen metsänsä vyöhykkeisiin, joista yksi omistettiin kalastukselle, toinen suojelulle, tutkimukselle ja valistukselle, ja kolmas kestävälle maanviljelylle.

”Sovimme myös, että kalastusalueen joet ja sivujoet suljetaan vuorotellen kalastukselta kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan vuoden eri aikoina, jotta ravuilla, kaloilla ja katkaravuilla olisi rauha lisääntyä ja kasvattaa kantojaan”, Sungai Nibungin kylän päällikkönä vuodesta 2005 toiminut Syarif Ibrahim sanoo.

”Vaikeinta oli muuttaa ihmisten tottumuksia. Kyläläiset olivat tottuneet kalastamaan mangrovemetsän vesillä ympäri vuoden ja missä halusivat. Nyt he ajattelevat myös luonnon sietokykyä ja kestävyyttä”, Ibrahim toteaa.

Vuodesta 2017 lähtien 11 kylän 21 joesta ja sivujoesta on ehtinyt olla suljettuna. Sulun aikana kaksi kalastajaa partioi päivittäin joilla, jotta kukaan ei riko sopimusta.

Tyytyväiset kalastajat

Kun jokien vuorosulkusysteemiä on sovellettu kolmatta vuotta, Samsulin kaltaisten kalastajien tulot ovat parhaimmillaan jopa kolminkertaistuneet. ”Ennen vuotta 2017 ansaitsin 5,5 euroa päivässä. Nyt saan käteen keskimäärin 16,6 euroa päivässä”, Samsul toteaa tyytyväisenä.

Muhammad Tahir, 47, on toinen tyytyväinen Sungai Nibungin asukas ja Samsulin kollega.

”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun. Lisäksi meillä jää jotain säästöönkin”, Tahir kertoo.

Lastenlasten lapsillekin

Tärkeintä on kuitenkin se, että Sungai Nibungin asukkaat ovat oppineet suojelemaan mangrovemetsiä tuholta. Suojelualueella kalastaminen on jyrkästi kielletty muutamia kalastukselle erikseen osoitettuja alueita lukuun ottamatta.

”Nyt kalastajat tietävät, että mangrovet ovat erittäin tärkeitä rapujen, katkarapujen ja kalojen kantojen säilymiselle ja terveydelle. He ovat lakanneet käyttämästä kalapommeja, myrkkyjä ja troolia”, Ibrahim kertoo.

Kalakantojen suojelun lisäksi asukkaat ovat istuttaneet kylän metsiin yli 32 hehtaaria uusia mangrovepuita. Sillä on merkitystä myös koko maapallolle: mangrovemetsä sitoo hiiltä neljä kertaa enemmän kuin sademetsä.

Kalastuksen vuorottelusysteemi on myös antanut Samsulille uutta optimismia, kun hän ajattelee lastensa tulevaisuutta. ”Köyhyyden takia en voinut käydä loppuun edes alakoulua. Nyt uskon, että tuloni voivat vielä kasvaa ja pystyn maksamaan kahden lapseni jatko-opinnotkin”, Samsul sanoo.

”Eikä siinä kaikki. Minulle sanottiin, että tämä järjestelmä takaa rannikkoseudun ekosysteemin säilymisen vielä lastenlastemme lapsillekin”, hän lisää.

kestävän kehityksen tavoitteetympäristömetsät Indonesia Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomen lippu merellä, taustalla suurkirkko.

Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin

Kansainvälisten sääntöjen mukaan sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin ei periaatteessa saa viedä aseita, mutta käytännössä löyhät tulkinnat ja mutkikas vientilupajärjestelmä mahdollistavat asekaupan. Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä lupien myöntäminen pitäisi siirtää puolustusministeriöltä puolueettomalle taholle.
Mies kumartuneena kanavan varrella.

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa

Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Puhujanpöntö, jossa YK:n logo ja kyltti #2030isnow.

Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa

Suomi julkaisi tänään raporttinsa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta. Yhteistyössä järjestöjen kanssa tehdyn raportin mukaan Suomi edistyy etenkin sosiaaliseen kestävyyteen ja talouteen liittyvissä tavoitteissa, mutta esimerkiksi kulutus- ja tuotantotapoja pitäisi muokata kestävämpään suuntaan.
Sademetsän keskellä kiemurtelevia jokia ilmakuvassa.

Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä

Metsäpalot, hakkuut ja trooppisten metsien raivaaminen maatalouskäyttöön teki viime vuodesta vuosisadan kolmanneksi pahimman metsäkatovuoden, kertoo World Resources Institute.
Kuva kanavasta, taustalla ja ympärillä rakennuksia.

Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”

Koronasulku uhkaa lisätä hiv-epidemiaa Venäjällä, sillä monille huumeidenkäyttäjille ei ole pystytty jakamaan neuloja eikä seksityöläisille kondomeja. Monet hiv-keskukset on myös valjastettu koronan vastaiseen taisteluun.

Tuoreimmat

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa
Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin
Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan