Uutiset

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Puita kuvattuna alhaalta päin
Mangrovemetsää Länsi-Kalimantanissa. (Kuva: Kate Evans / CIFOR / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- Borneolainen kalastaja Samsul muistaa ajan, jolloin hän sai päivittäisestä rapusaaliistaan yli 50 euroa. Kaksitoista kiloa yhtenä päivänä. Se oli kauan sitten.

Samsul asuu Borneon saaren Indonesialle kuuluvassa Länsi-Kalimantanin maakunnassa, Sungai Nibungin kalastajakylässä. Kylä sijaitsee suojellussa mangrovemetsässä.

Vuosikymmeniä jatkunut ylikalastus, räjähteiden, myrkkyjen ja trooliverkkojen käyttö sekä naapurikylien maiden nopea muuttaminen palmuöljyviljelmiksi pienensivät jyrkästi rapu-, katkarapu- ja kalakantoja Sungai Nibungin ympäristössä.

Saadakseen rahansa riittämään Sungai Nibungin asukkaat alkoivat kaataa mangrovepuita ja myivät niitä polttopuuksi. Tämä johti kissa ja hiiri -leikkiin lainvalvojien kanssa, sillä mangrovemetsät kasvoivat suojelluilla alueilla.

Vaikeinta oli tottumusten muuttaminen

Vuonna 2017 ympäristö- ja metsätalousministeriö antoi yhteisölle hoidettavaksi 3 058 hehtaaria mangrovemetsää. Kyläläiset saivat luvan ansaita elantonsa metsästä, mutta puita he eivät saaneet kaataa.

Kylän asukkaat jakoivat yhteisen metsänsä vyöhykkeisiin, joista yksi omistettiin kalastukselle, toinen suojelulle, tutkimukselle ja valistukselle, ja kolmas kestävälle maanviljelylle.

”Sovimme myös, että kalastusalueen joet ja sivujoet suljetaan vuorotellen kalastukselta kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan vuoden eri aikoina, jotta ravuilla, kaloilla ja katkaravuilla olisi rauha lisääntyä ja kasvattaa kantojaan”, Sungai Nibungin kylän päällikkönä vuodesta 2005 toiminut Syarif Ibrahim sanoo.

”Vaikeinta oli muuttaa ihmisten tottumuksia. Kyläläiset olivat tottuneet kalastamaan mangrovemetsän vesillä ympäri vuoden ja missä halusivat. Nyt he ajattelevat myös luonnon sietokykyä ja kestävyyttä”, Ibrahim toteaa.

Vuodesta 2017 lähtien 11 kylän 21 joesta ja sivujoesta on ehtinyt olla suljettuna. Sulun aikana kaksi kalastajaa partioi päivittäin joilla, jotta kukaan ei riko sopimusta.

Tyytyväiset kalastajat

Kun jokien vuorosulkusysteemiä on sovellettu kolmatta vuotta, Samsulin kaltaisten kalastajien tulot ovat parhaimmillaan jopa kolminkertaistuneet. ”Ennen vuotta 2017 ansaitsin 5,5 euroa päivässä. Nyt saan käteen keskimäärin 16,6 euroa päivässä”, Samsul toteaa tyytyväisenä.

Muhammad Tahir, 47, on toinen tyytyväinen Sungai Nibungin asukas ja Samsulin kollega.

”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun. Lisäksi meillä jää jotain säästöönkin”, Tahir kertoo.

Lastenlasten lapsillekin

Tärkeintä on kuitenkin se, että Sungai Nibungin asukkaat ovat oppineet suojelemaan mangrovemetsiä tuholta. Suojelualueella kalastaminen on jyrkästi kielletty muutamia kalastukselle erikseen osoitettuja alueita lukuun ottamatta.

”Nyt kalastajat tietävät, että mangrovet ovat erittäin tärkeitä rapujen, katkarapujen ja kalojen kantojen säilymiselle ja terveydelle. He ovat lakanneet käyttämästä kalapommeja, myrkkyjä ja troolia”, Ibrahim kertoo.

Kalakantojen suojelun lisäksi asukkaat ovat istuttaneet kylän metsiin yli 32 hehtaaria uusia mangrovepuita. Sillä on merkitystä myös koko maapallolle: mangrovemetsä sitoo hiiltä neljä kertaa enemmän kuin sademetsä.

Kalastuksen vuorottelusysteemi on myös antanut Samsulille uutta optimismia, kun hän ajattelee lastensa tulevaisuutta. ”Köyhyyden takia en voinut käydä loppuun edes alakoulua. Nyt uskon, että tuloni voivat vielä kasvaa ja pystyn maksamaan kahden lapseni jatko-opinnotkin”, Samsul sanoo.

”Eikä siinä kaikki. Minulle sanottiin, että tämä järjestelmä takaa rannikkoseudun ekosysteemin säilymisen vielä lastenlastemme lapsillekin”, hän lisää.

kestävän kehityksen tavoitteetympäristömetsät Indonesia Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi