Uutiset

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Puita kuvattuna alhaalta päin
Mangrovemetsää Länsi-Kalimantanissa. (Kuva: Kate Evans / CIFOR / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- Borneolainen kalastaja Samsul muistaa ajan, jolloin hän sai päivittäisestä rapusaaliistaan yli 50 euroa. Kaksitoista kiloa yhtenä päivänä. Se oli kauan sitten.

Samsul asuu Borneon saaren Indonesialle kuuluvassa Länsi-Kalimantanin maakunnassa, Sungai Nibungin kalastajakylässä. Kylä sijaitsee suojellussa mangrovemetsässä.

Vuosikymmeniä jatkunut ylikalastus, räjähteiden, myrkkyjen ja trooliverkkojen käyttö sekä naapurikylien maiden nopea muuttaminen palmuöljyviljelmiksi pienensivät jyrkästi rapu-, katkarapu- ja kalakantoja Sungai Nibungin ympäristössä.

Saadakseen rahansa riittämään Sungai Nibungin asukkaat alkoivat kaataa mangrovepuita ja myivät niitä polttopuuksi. Tämä johti kissa ja hiiri -leikkiin lainvalvojien kanssa, sillä mangrovemetsät kasvoivat suojelluilla alueilla.

Vaikeinta oli tottumusten muuttaminen

Vuonna 2017 ympäristö- ja metsätalousministeriö antoi yhteisölle hoidettavaksi 3 058 hehtaaria mangrovemetsää. Kyläläiset saivat luvan ansaita elantonsa metsästä, mutta puita he eivät saaneet kaataa.

Kylän asukkaat jakoivat yhteisen metsänsä vyöhykkeisiin, joista yksi omistettiin kalastukselle, toinen suojelulle, tutkimukselle ja valistukselle, ja kolmas kestävälle maanviljelylle.

”Sovimme myös, että kalastusalueen joet ja sivujoet suljetaan vuorotellen kalastukselta kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan vuoden eri aikoina, jotta ravuilla, kaloilla ja katkaravuilla olisi rauha lisääntyä ja kasvattaa kantojaan”, Sungai Nibungin kylän päällikkönä vuodesta 2005 toiminut Syarif Ibrahim sanoo.

”Vaikeinta oli muuttaa ihmisten tottumuksia. Kyläläiset olivat tottuneet kalastamaan mangrovemetsän vesillä ympäri vuoden ja missä halusivat. Nyt he ajattelevat myös luonnon sietokykyä ja kestävyyttä”, Ibrahim toteaa.

Vuodesta 2017 lähtien 11 kylän 21 joesta ja sivujoesta on ehtinyt olla suljettuna. Sulun aikana kaksi kalastajaa partioi päivittäin joilla, jotta kukaan ei riko sopimusta.

Tyytyväiset kalastajat

Kun jokien vuorosulkusysteemiä on sovellettu kolmatta vuotta, Samsulin kaltaisten kalastajien tulot ovat parhaimmillaan jopa kolminkertaistuneet. ”Ennen vuotta 2017 ansaitsin 5,5 euroa päivässä. Nyt saan käteen keskimäärin 16,6 euroa päivässä”, Samsul toteaa tyytyväisenä.

Muhammad Tahir, 47, on toinen tyytyväinen Sungai Nibungin asukas ja Samsulin kollega.

”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun. Lisäksi meillä jää jotain säästöönkin”, Tahir kertoo.

Lastenlasten lapsillekin

Tärkeintä on kuitenkin se, että Sungai Nibungin asukkaat ovat oppineet suojelemaan mangrovemetsiä tuholta. Suojelualueella kalastaminen on jyrkästi kielletty muutamia kalastukselle erikseen osoitettuja alueita lukuun ottamatta.

”Nyt kalastajat tietävät, että mangrovet ovat erittäin tärkeitä rapujen, katkarapujen ja kalojen kantojen säilymiselle ja terveydelle. He ovat lakanneet käyttämästä kalapommeja, myrkkyjä ja troolia”, Ibrahim kertoo.

Kalakantojen suojelun lisäksi asukkaat ovat istuttaneet kylän metsiin yli 32 hehtaaria uusia mangrovepuita. Sillä on merkitystä myös koko maapallolle: mangrovemetsä sitoo hiiltä neljä kertaa enemmän kuin sademetsä.

Kalastuksen vuorottelusysteemi on myös antanut Samsulille uutta optimismia, kun hän ajattelee lastensa tulevaisuutta. ”Köyhyyden takia en voinut käydä loppuun edes alakoulua. Nyt uskon, että tuloni voivat vielä kasvaa ja pystyn maksamaan kahden lapseni jatko-opinnotkin”, Samsul sanoo.

”Eikä siinä kaikki. Minulle sanottiin, että tämä järjestelmä takaa rannikkoseudun ekosysteemin säilymisen vielä lastenlastemme lapsillekin”, hän lisää.

kestävän kehityksen tavoitteetympäristömetsät Indonesia Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhkat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.

Tuoreimmat

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”