"Nicaraguan tilanne ei vain vallanpitäjien syytä" | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

"Nicaraguan tilanne ei vain vallanpitäjien syytä"

Myös nicaragualaisten oma välinpitämättömyys on syynä siihen, että demokratia on maassa kaventunut, sanoo osuuskunta-aatteen nimiin vannova Ingrid Soza.

(Kuva: Teija Laakso)

Vallan keskittyminen ja demokratian kapeneminen näkyy Nicaraguassa kaikkialla, niin parlamentissa, oikeusjärjestelmässä kuin vaaleissakin, sanoo nicaragualainen Ingrid Soza.

Pohjoisnicaragualaisen osuuskunnan puheenjohtajana toimivan Sozan mukaan se on kuitenkin myös nicaragualaisten omaa syytä.

"Tilanne ei ole se, että pelkästään vallanpitäjät ylhäältä alaspäin ovat onnistuneet kaventamaan demokratiaa, vaan sen taustalla on myös ihmisten välinpitämättömyys ja osallistumisvalmiuksien heikkous. Ihmiset on kovin helposti saatu houkuteltua mukaan prosesseihin jossa se, mitä demokratialle tapahtuu, ei ole niin tärkeää kuin muut asiat, joita he saavat hallitukselta", hän toteaa.

Suomessa toukokuussa vieraillut Soza johtaa Nicaraguassa osuuskuntaprojektia, jonka tarkoituksena on auttaa pienviljelijöitä ja käsityöläisiä ansaitsemaan paremmin omalla työllään. Hän uskoo, että samalla voidaan parantaa myös demokratiaa.

"Osuuskunnat edustavat aitoa nicaragualaista kansalaisyhteiskuntaa, koska ne ovat ihmisten vapaaehtoisia yhteenliittymiä, jotka voivat toimia suhteellisen itsenäisesti. Ne lisäävät ihmisten voimia ja niiden avulla he pystyvät tekemään asioita, joita he eivät yksin pystyisi tekemään", Soza sano.

Perinteiden vankeja

Osuuskuntien suosio alkoi kasvaa Nicaraguassa 1980-luvulla sandinistivallankumouksen jälkeen. Valtio jakoi maat uudelleen ja houkutteli pientilallisia liittymään yhteen osuuskunniksi tarjoamalla heille maata.

Myös Nicaraguan nykyinen hallitus liputtaa osuuskuntien puolesta, sillä ne työllistävät ihmisiä.

Osuuskunta-aate voikin Sozan mukaan nyt paremmin kuin koskaan. Maassa arvellaan olevan noin 3 000 toimivaa osuuskuntaa, ja esimerkiksi suuri osa taksi- ja bussiliikenteestä ajetaan osuuskuntien voimin.

Esimerkiksi maataloustuotteiden vientiä hallitsevat kuitenkin suuret yritykset. Pientiloja riittää yhä, mutta ne tuottavat kouluttamattomille omistajilleen hädin tuskin näiden oman ruuan. Ilmastonmuutos heikentää tuottavuutta entisestään.

"Lisäksi ihmiset ovat maaseudulla hyvin vanhanaikaisia ja pitäytyvät mieluummin vanhaan ja tuttuun kuin ryhtyvät kokeilemaan uusia asioita. Niinpä pientuottajien käsissä oleva maataloussektori on vanhanaikainen sekä teknologian, tuotantomenetelmien että asenteiden osalta", Soza summaa.

Sama pätee maaseudun pieniin käsityöläisiin, joille käsityöläisyys on yleensä viimeinen vaihtoehto, ei ammatti, jossa olisi kehittymismahdollisuuksia.

Eroon köyhyydestä

Sozan johtama COPRODEC-osuuskunta edustaa ei-perinteistä osuuskuntamallia, joka haluaa vähentää pientilallisten sekä pienten käsityötuottajien köyhyyttä.

Suomalaisen kehitysyhteistyöjärjestö Solidaarisuuden rahoittama osuuskunta aloitti liiketoiminnalla mutta satsaa nykyään etenkin muihin osuuskuntiin kuuluvien pienviljelijöiden ja -käsityöläisten koulutukseen. Heille opetetaan muun muassa tuotteiden jalostusta, brändäämistä ja markkinoiden löytämistä.

Samalla vahvistetaan tuottajien itseluottamusta. Esimerkiksi monet käsityöläiset ovat jo oppineet luomaan tuotemerkkejä ja nuorten kiinnostus käsityöläisammatteja kohtaan on kasvanut, Soza kertoo.

Nicaragua on Latinalaisen Amerikan toiseksi köyhin maa. Soza uskoo, että osuustoiminta voi tarjota tien ulos köyhyydestä.

"Osuustoiminta voi lisätä merkittävästi ihmisten valmiuksia sen sijaan, että he kasvaisivat yhä lisääntyvään riippuvuuteen siitä, että joku ylhäältä antaa heille resurssit, joita he tarvitsevat. Köyhyys ei poistu koskaan, jos ihmisten kyky toimia ei muutu."

Lisää uusi kommentti