Uutiset Demokratia

Nicaraguan presidentti sinnittelee vallassa – tukena enää heikkenevä poliisi

Nicaraguan väkivaltaisuuksissa on kuollut joukoittain ihmisiä. Ainoa demokraattinen tie ulos kriisistä käy vaalien kautta, sanoo tutkija Carlos Alberto Pérez Zeledón.
Kasvonsa peittäneitä mielenosoittajia
Nuoria mielenosoittajia Nicaraguan pääkaupungissa Managuassa. Muuriin on maalattu kuva presidentti Daniel Ortegasta, jota syytetään murhaajaksi. (Kuva: Jader Flores / IPS)

(IPS) -- Nicaragualaiset jatkavat henkensä kaupalla huhtikuussa alkaneita  mielenosoituksia. Presidentti Daniel Ortega sinnittelee kuitenkin vallassa, vaikka maan talous murenee ja ulkomaiset tukijat ovat kaikonneet.

Protestit sosiaaliturvan leikkauksia vastaan alkoivat 18. huhtikuuta. Kesäkuun ensimmäisen viikon lopulla kuolonuhrien määrä oli ylittänyt 130 ja loukkaantuneita oli 1 200. Vaikka leikkaukset peruttiin pikimmiten, mielenosoitukset ovat vain kiihtyneet ja laajentuneet koko maahan.

Nyt vaaditaan 73-vuotiaan Ortegan eroa. Hän johti vasemmistolaisen sandinistiarmeijan voittoon sisällissodassa ja toimi sen jälkeen presidenttinä 1985–1990. Nyt hän on ollut vallassa vuodesta 2007.

”Ortegan kannattajakunta on aina ollut pienehkö mutta lojaali ja valmis toimimaan, kuten nytkin näemme”, Propuesta Ciudadana -ajatuspajan tutkija Carlos Alberto Pérez Zeledón sanoo. Hän arvioi tukijoukon vahvuudeksi 150 000 henkeä.

Väkivaltaa kaihtamatta

Nicaraguassa on 6,3 miljoonaa asukasta. Muutettuaan perustuslakia niin, että se salli hänelle kolmannen kauden Ortega voitti vuoden 2016 vaalit, joita oppositio luonnehti farssiksi.

”Poliisin ja armeijan tukema hallitus on osoittanut häikäilemättömyytensä turvautumalla myös rikollisjengeihin. Se ei kaihda väkivaltaa pitääkseen asemansa”, Pérez Zeledón pohtii.

Liikehdintää hallitusta vastaan on ollut liki sadalla paikkakunnalla. Asukkaat ovat pystyttäneet tiesulkuja kaduille ja valtateille, mikä estää liikennettä ja vaikeuttaa taloudellista toimintaa. Myös ryöstelyä on esiintynyt.

Protestin johtajiin kuuluva opiskelija Enrieth Martínez selittää, että tiesulkujen on tarkoitus estää poliisin ja väkivaltaisten rikollisryhmien pääsy alueelle.

Talous kärsii

Yrittäjäjärjestöt arvioivat kriisin taloudelliset vaikutukset lähes 700 miljoonaksi euroksi.  Nicaraguan kansantuote on noin 12 miljardia euroa ja talous kasvoi viime vuonna 4,9 prosenttia.

Tälle vuodelle ennakoitiin 4 prosentin kasvua, mutta nyt sen ennustetaan kääntyvän miinukselle, jos Ortega jatkaa vallassa toisella vuosipuoliskolla.

Ortegaa vastustavat ryhmät eivät ole onnistuneet muodostamaan yhtenäistä rintamaa, joka pystyisi tarjoamaan poliittisen vaihtoehdon hallitukselle, Pérez Zeledón sanoo.

”Alkaisi olla tarvetta rakenteelle, joka pystyy laatimaan tavoitteista ohjelman ja esiintymään vaaleissa. Ainoa demokraattinen tie ulos kriisistä käy vaalien kautta.”

Tukijat hupenevat

Vaaleja penäsivät myös opiskelijoiden, yrittäjien ja kansalaisjärjestöjen johtajat, jotka koettivat neuvotella hallituksen kanssa kirkon välityksellä. Ortega torjui vaalit vallankaappausyrityksenä.

Vetoomuksia neuvotteluratkaisun puolesta on sadellut Nicaraguan hallitukselle muun muassa Amerikan maiden järjestöltä, Euroopan unionilta ja YK:lta. Lisäksi maa on menettänyt tärkeimmän taloudellisen tukijansa Venezuelan, joka kamppailee itse syvissä vaikeuksissa.

Kotimaassa Ortegan tukena on enää poliisi, jonka arvovalta heikkenee päivä päivältä kovien otteiden vuoksi, ja sekin alkaa osoittaa väsymyksen merkkejä, sanoo José Luis Velásquez, joka toimi Nicaraguan suurlähettiläänä Amerikan maiden järjestössä ennen Ortegan valtakautta.

Demokratia ihmisoikeudetkansalaisoikeudetdemokratiakansalaisyhteiskunta Nicaragua Suomen IPS

Lue myös

Kolme kättä pystyssä kynä kädessä

”Julkisen keskustelun pitää perustua faktoihin” – Uusi komitea ryhtyy sorvaamaan informaatio- ja demokratiajulistusta

YK:n ihmisoikeusjulistus täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan maailma tarvitsee myös informaatio- ja demokratiajulistuksen muun muassa laatujournalismin vähenemisen takia.
Sentro-ammattijärjestön pääsihteeri Filippiineillä, Joshua Mata

”Duterte romutti demokratian kahdessa vuodessa”, sanoo vastarintaa rakentava filippiiniläinen ay-johtaja

Rodrigo Duterte valittiin Filippiinien presidentiksi runsaat kaksi vuotta sitten ja on tullut tunnetuksi muun muassa väkivaltaisesta huumesodasta. Keskusammattijärjestö Sentron pääsihteerin Joshua Matan mukaan maa kulkee kohti fasismia.
Vietnamin parlamenttitalo

Vietnam kielsi nimekkäiltä ihmisoikeusjärjestöiltä pääsyn Maailman talousfoorumin kokoukseen

Vietnam on Kaakkois-Aasian talousihme, mutta sen otteet ihmisoikeusaktivisteja kohtaan ovat koventuneet. Maa on estänyt Maailman talousfoorumin tilaisuuteen kutsuttujen Amnestyn ja FIDH:n edustajien tulon maahan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Unikkoja ja aurinkoenergiapaneeleja

Vaikuttavuussijoittajat haluavat parantaa maailmaa – mutta miten ja kenen ehdoilla?

Sijoitusmaailman radikaaliksi extreme-lajiksi kutsuttu vaikuttavuussijoittaminen kasvaa vauhdilla ja ylittää jo perinteisen valtioiden antaman kehitysavun. Kysymys kuuluu: voiko sijoittamalla vähentää globaalia epätasa-arvoa?
Ilmakuva Juban liepeiltä Etelä-Sudanista

Mitä kerrot läheisillesi, kun olet käynyt konfliktialueella?

Kehitysyhteistyöjärjestöjen työntekijät joutuvat matkustamaan myös levottomille alueille. Kirkon Ulkomaanavun tiedottaja Erik Nyström kertoo, että matkasta sotaisaan Etelä-SUdaniin jäi silti päällimmäisenä mieleen paikallisten kiitollisuus siitä, että joku saapuu Suomesta asti kysymään, miten heillä menee.
Mielenosoittaja, jonka yllä pelastusliivi ja selässä teksti No Borders No Nation

Kreikan saarilla elää tuhansia siirtolaislapsia ala-arvoisissa olosuhteissa – Osa on yrittänyt jopa itsemurhaa

Yli 7 000 turvapaikanhakija- ja siirtolaislasta on saapunut tänä vuonna Kreikan saarille. Unicef vaatii, että EU-maat alkavat ottaa nopeasti vastaan heitä ja heidän perheitään. ”Tämä on paitsi häpeällistä myös lyhytnäköistä”, toteaa Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki.
Nainen ja korillinen kaloja

Uusi kampanja vaatii Suomeen yritysvastuulakia – ”Suomen on aika skarpata”

Laki ei tällä hetkellä velvoita suomalaisia yrityksiä selvittämään toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia ulkomailla. Järjestöjen, yritysten ja ammattiliittojen tänään alkava kampanja vaatii seuraavaa hallitusta säätämään yritysvastuulain.