Uutiset Demokratia

Nicaraguan presidentti sinnittelee vallassa – tukena enää heikkenevä poliisi

Nicaraguan väkivaltaisuuksissa on kuollut joukoittain ihmisiä. Ainoa demokraattinen tie ulos kriisistä käy vaalien kautta, sanoo tutkija Carlos Alberto Pérez Zeledón.
Kasvonsa peittäneitä mielenosoittajia
Nuoria mielenosoittajia Nicaraguan pääkaupungissa Managuassa. Muuriin on maalattu kuva presidentti Daniel Ortegasta, jota syytetään murhaajaksi. (Kuva: Jader Flores / IPS)

(IPS) -- Nicaragualaiset jatkavat henkensä kaupalla huhtikuussa alkaneita  mielenosoituksia. Presidentti Daniel Ortega sinnittelee kuitenkin vallassa, vaikka maan talous murenee ja ulkomaiset tukijat ovat kaikonneet.

Protestit sosiaaliturvan leikkauksia vastaan alkoivat 18. huhtikuuta. Kesäkuun ensimmäisen viikon lopulla kuolonuhrien määrä oli ylittänyt 130 ja loukkaantuneita oli 1 200. Vaikka leikkaukset peruttiin pikimmiten, mielenosoitukset ovat vain kiihtyneet ja laajentuneet koko maahan.

Nyt vaaditaan 73-vuotiaan Ortegan eroa. Hän johti vasemmistolaisen sandinistiarmeijan voittoon sisällissodassa ja toimi sen jälkeen presidenttinä 1985–1990. Nyt hän on ollut vallassa vuodesta 2007.

”Ortegan kannattajakunta on aina ollut pienehkö mutta lojaali ja valmis toimimaan, kuten nytkin näemme”, Propuesta Ciudadana -ajatuspajan tutkija Carlos Alberto Pérez Zeledón sanoo. Hän arvioi tukijoukon vahvuudeksi 150 000 henkeä.

Väkivaltaa kaihtamatta

Nicaraguassa on 6,3 miljoonaa asukasta. Muutettuaan perustuslakia niin, että se salli hänelle kolmannen kauden Ortega voitti vuoden 2016 vaalit, joita oppositio luonnehti farssiksi.

”Poliisin ja armeijan tukema hallitus on osoittanut häikäilemättömyytensä turvautumalla myös rikollisjengeihin. Se ei kaihda väkivaltaa pitääkseen asemansa”, Pérez Zeledón pohtii.

Liikehdintää hallitusta vastaan on ollut liki sadalla paikkakunnalla. Asukkaat ovat pystyttäneet tiesulkuja kaduille ja valtateille, mikä estää liikennettä ja vaikeuttaa taloudellista toimintaa. Myös ryöstelyä on esiintynyt.

Protestin johtajiin kuuluva opiskelija Enrieth Martínez selittää, että tiesulkujen on tarkoitus estää poliisin ja väkivaltaisten rikollisryhmien pääsy alueelle.

Talous kärsii

Yrittäjäjärjestöt arvioivat kriisin taloudelliset vaikutukset lähes 700 miljoonaksi euroksi.  Nicaraguan kansantuote on noin 12 miljardia euroa ja talous kasvoi viime vuonna 4,9 prosenttia.

Tälle vuodelle ennakoitiin 4 prosentin kasvua, mutta nyt sen ennustetaan kääntyvän miinukselle, jos Ortega jatkaa vallassa toisella vuosipuoliskolla.

Ortegaa vastustavat ryhmät eivät ole onnistuneet muodostamaan yhtenäistä rintamaa, joka pystyisi tarjoamaan poliittisen vaihtoehdon hallitukselle, Pérez Zeledón sanoo.

”Alkaisi olla tarvetta rakenteelle, joka pystyy laatimaan tavoitteista ohjelman ja esiintymään vaaleissa. Ainoa demokraattinen tie ulos kriisistä käy vaalien kautta.”

Tukijat hupenevat

Vaaleja penäsivät myös opiskelijoiden, yrittäjien ja kansalaisjärjestöjen johtajat, jotka koettivat neuvotella hallituksen kanssa kirkon välityksellä. Ortega torjui vaalit vallankaappausyrityksenä.

Vetoomuksia neuvotteluratkaisun puolesta on sadellut Nicaraguan hallitukselle muun muassa Amerikan maiden järjestöltä, Euroopan unionilta ja YK:lta. Lisäksi maa on menettänyt tärkeimmän taloudellisen tukijansa Venezuelan, joka kamppailee itse syvissä vaikeuksissa.

Kotimaassa Ortegan tukena on enää poliisi, jonka arvovalta heikkenee päivä päivältä kovien otteiden vuoksi, ja sekin alkaa osoittaa väsymyksen merkkejä, sanoo José Luis Velásquez, joka toimi Nicaraguan suurlähettiläänä Amerikan maiden järjestössä ennen Ortegan valtakautta.

Demokratia ihmisoikeudetkansalaisoikeudetdemokratiakansalaisyhteiskunta Nicaragua Suomen IPS

Lue myös

Temppelin raunioituneita pylväitä

Poliitikot, nobelistit ja järjestöt vetoavat demokratian puolesta: ”Autoritaariset johtajat käyttävät koronakriisiä hyväkseen”

Tänään julkaistun avoimen kirjeen mukaan koronapandemia on valtava haaste demokratian kannalta, sillä sen varjolla monet johtajat yrittävät heikentää demokratiaa. ”Meidän on tehtävä selväksi kaikille, mitä on pelissä”, vetoaa International IDEAn pääsihteeri Kevin Casas-Zamora.
Kaksi kasvomaskein suojautunutta ihmistä liikenteen seassa.

Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja

Niin Nigeriassa, Intiassa, Filippiineillä kuin Etelä-Afrikassakin on raportoitu viranomaisten väkivallan kasvaneen koronaviruspandemian aikana. Kohteina ovat useimmiten köyhimmät, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.
Rakennus ja ihmisiä kadulla

Burundi äänestää presidentistä koronaviruksesta huolimatta – Kampanjointia on leimannut väkivalta ja häirintä

Kolme kautta istunut presidentti Pierre Nkurunziza on väistymässä syrjään, mutta vaalikampanjoita on käyty väkivallan ja ihmisoikeusloukkausten keskellä. Koronaviruksesta huolimatta maassa on nähty kymmenien tuhansien ihmisten kokoontumisia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.