Uutiset

Nicaraguan miskitot sukeltavat hummereita henkensä kaupalla

Nicaraguan miskitointiaanit sukeltavat hummereita yhä syvemmistä vesistä. Seurauksena voi olla kohtalokas paineilmatauti.
(Kuva: LonelyBob / cc 2.0 / Flickr)

Nicaragualainen Edgard Walters on ollut pyörätuolissa vuodesta 2003. Hän halvaantui sukeltaessaan hummereita Karibianmerestä. Moni muukin rannikon miskitointiaani kärsii paineilmataudista.

Vasta halvaannuttuaan vyötäröstä alaspäin Walters, 32, sai tietää, että hänet pestanneen kalastusveneen antamat ohjeet päivittäisten sukellusten määrästä ja kestosta ylittivät turvarajat tuplasti.

Liian myöhään hänelle selvisi myös, että märkäpuku, paine- ja syvyysmittari sekä kello olisivat olleet avuksi. Ja että painetta olisi pitänyt tasata pysähtelemällä ylös tullessa.

Kohtalona paineilmatauti

 

"Pohja näkyi selvästi, vesi oli todella kylmää ja paine vaikeutti liikkumista", Walters muistelee.

Viimeisellä kerralla hän sanoo pystyneensä tuskin hengittämään. "Selvisin miten kuten veneeseen ja menetin saman tien tajuntani. Kun heräsin, makasin sairaalassa enkä pystynyt liikuttamaan jalkojani."

Waltersiin iski sukeltajantaudiksi sanottu paineilmatauti. Sen aiheuttavat typpikuplat, joita muodostuu liian nopeasti syvyyksistä nousevan laitesukeltajan verenkiertoon.

Walters asuu Puerto Cabezasissa Pohjois-Atlantin autonomisella alueella (Raan). Tuhannet seudun miskitointiaanit ovat elättäneet itsensä hummerinpyynnillä 1990-luvun alusta asti.

Walters kuuluu vammautuneiden sukeltajien yhdistykseen, ja hänellä on seudulla noin 400 halvaantunutta kohtalotoveria.

Kuolema tai vammautuminen

 

Vammautumisensa jälkeen Walters vietti kahdeksan kuukautta alueen ainoassa sairaalassa, joka antaa taudin vaatimaa painekammiohoitoa.

Autonomisen alueen viranomaiset arvioivat, että vuosittain kuolee kymmenkunta sukeltajaa ja 250 joutuu hoitoon paineilmataudin vuoksi.

Sukeltaminen on nuorten miesten työtä. Vuonna 2005 tehdyssä selvityksessä ilmeni, että 1 250 alle 35-vuotiasta miskitoa kärsi paineilmataudin oireista. Epävirallisen tiedon mukaan jopa 350 sukeltajaa on kuollut vuoden 2000 jälkeen.

Miskitoja auttavan espanjalaisen kansalaisjärjestön lääkäri Chuz Herranz syyttää hummeria pyytäviä yrityksiä, jotka eivät anna sukeltajille tarvittavaa koulutusta, välineitä ja ensiapua.

Aina vain syvemmälle

 

Onnettomuudet ovat yleisiä, koska työnantajat pakottava sukeltajat hupenevien hummerien perässä yhä syvemmälle, sukeltajien ammattiliiton puheenjohtaja Alfredo Alvarado sanoo.

Hänen mukaansa sukeltajille maksetaan hummereista alle 1,5 euroa kilolta.

Hummerinpyyntiyritysten yhdistyksen puheenjohtaja Mario Mora kiistää väitteet, joiden mukaan firmat jättävät vammautuneet heitteille.

Sosiaaliviranomaisten kanssa tehdyn sopimuksen mukaan vammautuneiden lääkärikulut maksetaan heidän loppuikänsä ja he saavat tukea vajaat 50 euroa kuussa, hän sanoo.

Mora myöntää, että sukeltajien välineissä olisi parantamisen varaa. Yrittäjät ovat kuitenkin odottavalla kannalla, koska helmikuussa saattaa tulla voimaan sukeltamisen kieltävä laki.

Kiistelty laki

 

Nicaraguassa hyväksyttiin neljä vuotta sitten laki, joka kieltää hummerinpyynnin sukeltamalla. Lain on määrä tulla voimaan 7. helmikuuta, mutta alan yritykset ovat lobanneet viimeiseen asti sen lykkäämiseksi.

Lain vastustajien mukaan se ajaisi yritykset konkurssiin ja jättäisi tuhannet perheet vaille tuloja.

Miskitointiaanien asuttamalla Pohjois-Atlantin autonomisella alueella 6 300 perhettä elää hummerinpyynnistä. Sukeltajia on noin 2 200, muut työskentelevät veneissä ja varastoissa tai kaupittelevat hummereita.

alkuperäiskansattyöterveysympäristö Nicaragua

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat "pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.

Tuoreimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet

Luetuimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut
Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen