Uutiset Tasa-arvo

Nepalin ”menkkamajaperinne” johtaa jopa naisten kuolemiin, mutta nyt asenteet ovat alkaneet muuttua

Osissa Nepalia eristetään naiset omaan majaansa kuukautisten ajaksi. Nyt perinnettä kitketään muun muassa yhteisöterveystyöläisten avulla, ja siinä on myös onnistuttu. ”Kuukautisten ymmärtäminen kaikille naisille yhteisenä biologisena ilmiönä antaa mahdollisuuden muutokseen”, sanoo Bayalpatan sairaalan kehitysjohtaja Aradhana Thapa.
Ryhmä ihmisiä istumassa kivirakenteiden alla
Nepalissa annettiin chhaupadi-valistusta katuteatterin avulla vuonna 2012. (Kuva: Possible / CC BY 2.0)

(IPS) -- Osissa Länsi-Nepalia naisia on kautta aikojen rasittanut chhaupadiksi kutsuttu käytäntö, jossa nainen eristetään kuukautistensa ajaksi omaan majaansa.

Joulukuussa tehtiin historiaa, kun Parbati Raut kuoli eristysmajassaan ja ensimmäistä kertaa Nepalin historiassa naisen majaan passittanut lankomies pidätettiin.

Nepalin korkein oikeus kielsi chhaupadin jo viisi vuotta sitten, ja vuonna 2017 säädetty laki rankaisee naisen eristysmajaan pakottamisesta kolmen kuukauden vankeudella tai 3 000 rupian (n. 24 euroa) sakoilla.

Kriminalisointi ei ole onnistunut lopettamaan käytäntöä, joka nöyryyttämisen lisäksi asettaa naiset kuolemanvaaraan. Majoihin häädettyjä naisia on kuollut kylmyyteen, käärmeenpuremiin ja häkämyrkytykseen. Myös pidätetyn miehen on kerrottu päässeen vapaaksi takuita vastaan.

Joulukuun jälkeen satoja eristysmajoja on kuitenkin hajotettu, sillä sisäministeriö määräsi paikalliset virkamiehet valvomaan lain noudattamista. Virkailijat ovat lisäksi varoittaneet ihmisiä, että kenen tahansa kiellettyyn käytäntöön osallistuvan sosiaaliavustukset pidätetään.

Eräällä seudulla vanhusten saamia avustuksia jo pienennettiin rangaistuksena. Se toimi, sillä nimenomaan perheiden iäkkäimmillä jäsenillä on voimakkaimmat siteet chhaupadin pohjana oleviin uskomuksiin. Uskotaan, että eristysmajaan menemättä jättäminen vihastuttaa jumalat ja tuo koko kylään sairautta tai jotain vielä pahempaa.

Vertaispaine tekee tehtävänsä

Nepalin naiset saattavat nyt olla käännekohdassa. Merkkejä muutoksesta voi nähdä esimerkiksi kansalaisjärjestö Nyaya Health Nepalin rekrytoimissa yhteisöterveystyöläisissä.

He ovat järjestön ylläpitämän Bayalpatan sairaalan ja paikallisen väestön yhteyshenkilöitä. Heitä on yhteensä 58, ja heistä 29 ei ole harjoittanut chhaupadia. Lopuista 25 on luopunut käytännöstä aloitettuaan työskentelyn sairaalassa.

Muun väestön keskuudessa eristäminen tosin on yleisempää. Selitys saattaa piillä yhteyshenkilöiden alueen keskiarvoa korkeammassa koulutuksessa.

”Kuukautisten ymmärtäminen kaikille naisille yhteisenä biologisena ilmiönä antaa mahdollisuuden muutokseen”, Bayalpatan sairaalan kehitysjohtaja Aradhana Thapa sanoo. Sairaalan yhteisötyöläiset ovatkin paitsi joukolla luopuneet chhaupadista, myös käynnistäneet eristysmajojen tuhoamiskampanjoita.

”Se että näitä kampanjoita johtavat paikalliset naiset, tekee niistä tehokkaita. Vertaispaine tekee tehtävänsä”, Thapa toteaa.

Tasa-arvo gendersukupuolten tasa-arvokulttuuriterveys Nepal Suomen IPS

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Tyttöjä rivissä istumassa mikrofonien takana.

33 000 tyttöä menee päivittäin alaikäisenä naimisiin – Tuoreen raportin mukaan haitallisista perinteistä voitaisiin silti päästä eroon nopeastikin

Lapsiavioliittojen ja tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettaminen olisi mahdollista lopettaa kymmenen vuoden sisällä keskittämällä ehkäisytoimet etenkin ruohonjuuritasoon, sanoo YK:n väestörahasto tuoreessa raportissaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Mies halaa vanhassa metsässä valtavaa puuta

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa

Kenialaisia ogiekeja on yritetty useasti häätää asuinalueiltaan. Uuden, alkuperäiskansojen perimätietoa ja historiaa hyödyntävän 3D-mallinnustekniikan avulla ogiekit ja muut alkuperäiskansat voivat puolustaa maitaan ja suojella luontoa.
pommituksia kaupungissa

Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat

Jemeniä uhkaavat pian tuhannet kolerakuolemat, kun ihmiset eivät koronan pelossa uskalla hakeutua hoitoon, avustusjärjestöt varoittavat. Pitkään jatkuneen konfliktin, koronan, tulvien ja heinäsirkkojen piinaama maa on jälleen nälkäkriisin partaalla.
Kolme naista tien vieressä

Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä

Siny Samban startup-yritys Le Lionceau menestyy valmistamalla senegalilaislapsille välipaloja paikallisista lähiluomutuotteista. Senegalissa on vain vähän startup-yrittäjiä, ja vielä harvempi heistä on nainen. Uuden lain toivotaan parantavan tilannetta.

Tuoreimmat

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet
Tuore raportti: Työntekijöiden heikolla ravitsemuksella kova hinta bisnekselle – Yritykset menettävät vuosittain jopa 850 miljardia dollaria
Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta
Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään