Uutiset Tasa-arvo

Nepalin ”menkkamajaperinne” johtaa jopa naisten kuolemiin, mutta nyt asenteet ovat alkaneet muuttua

Osissa Nepalia eristetään naiset omaan majaansa kuukautisten ajaksi. Nyt perinnettä kitketään muun muassa yhteisöterveystyöläisten avulla, ja siinä on myös onnistuttu. ”Kuukautisten ymmärtäminen kaikille naisille yhteisenä biologisena ilmiönä antaa mahdollisuuden muutokseen”, sanoo Bayalpatan sairaalan kehitysjohtaja Aradhana Thapa.
Ryhmä ihmisiä istumassa kivirakenteiden alla
Nepalissa annettiin chhaupadi-valistusta katuteatterin avulla vuonna 2012. (Kuva: Possible / CC BY 2.0)

(IPS) -- Osissa Länsi-Nepalia naisia on kautta aikojen rasittanut chhaupadiksi kutsuttu käytäntö, jossa nainen eristetään kuukautistensa ajaksi omaan majaansa.

Joulukuussa tehtiin historiaa, kun Parbati Raut kuoli eristysmajassaan ja ensimmäistä kertaa Nepalin historiassa naisen majaan passittanut lankomies pidätettiin.

Nepalin korkein oikeus kielsi chhaupadin jo viisi vuotta sitten, ja vuonna 2017 säädetty laki rankaisee naisen eristysmajaan pakottamisesta kolmen kuukauden vankeudella tai 3 000 rupian (n. 24 euroa) sakoilla.

Kriminalisointi ei ole onnistunut lopettamaan käytäntöä, joka nöyryyttämisen lisäksi asettaa naiset kuolemanvaaraan. Majoihin häädettyjä naisia on kuollut kylmyyteen, käärmeenpuremiin ja häkämyrkytykseen. Myös pidätetyn miehen on kerrottu päässeen vapaaksi takuita vastaan.

Joulukuun jälkeen satoja eristysmajoja on kuitenkin hajotettu, sillä sisäministeriö määräsi paikalliset virkamiehet valvomaan lain noudattamista. Virkailijat ovat lisäksi varoittaneet ihmisiä, että kenen tahansa kiellettyyn käytäntöön osallistuvan sosiaaliavustukset pidätetään.

Eräällä seudulla vanhusten saamia avustuksia jo pienennettiin rangaistuksena. Se toimi, sillä nimenomaan perheiden iäkkäimmillä jäsenillä on voimakkaimmat siteet chhaupadin pohjana oleviin uskomuksiin. Uskotaan, että eristysmajaan menemättä jättäminen vihastuttaa jumalat ja tuo koko kylään sairautta tai jotain vielä pahempaa.

Vertaispaine tekee tehtävänsä

Nepalin naiset saattavat nyt olla käännekohdassa. Merkkejä muutoksesta voi nähdä esimerkiksi kansalaisjärjestö Nyaya Health Nepalin rekrytoimissa yhteisöterveystyöläisissä.

He ovat järjestön ylläpitämän Bayalpatan sairaalan ja paikallisen väestön yhteyshenkilöitä. Heitä on yhteensä 58, ja heistä 29 ei ole harjoittanut chhaupadia. Lopuista 25 on luopunut käytännöstä aloitettuaan työskentelyn sairaalassa.

Muun väestön keskuudessa eristäminen tosin on yleisempää. Selitys saattaa piillä yhteyshenkilöiden alueen keskiarvoa korkeammassa koulutuksessa.

”Kuukautisten ymmärtäminen kaikille naisille yhteisenä biologisena ilmiönä antaa mahdollisuuden muutokseen”, Bayalpatan sairaalan kehitysjohtaja Aradhana Thapa sanoo. Sairaalan yhteisötyöläiset ovatkin paitsi joukolla luopuneet chhaupadista, myös käynnistäneet eristysmajojen tuhoamiskampanjoita.

”Se että näitä kampanjoita johtavat paikalliset naiset, tekee niistä tehokkaita. Vertaispaine tekee tehtävänsä”, Thapa toteaa.

Tasa-arvo gendersukupuolten tasa-arvokulttuuriterveys Nepal Suomen IPS

Lue myös

Tyttö hämärässä rakennuksessa sivuprofiilikuvassa

Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista

Maria Väkiparta haastatteli Somalimaassa nuoria miehiä, jotka vastustivat sukuelinten silpomista, mutta näkivät miesten valta-aseman silti luonnollisena. Jotta ilmiöön voitaisiin puuttua, silpomisen vastaisessa työssä on edistettävä arvoja, jotka ovat yhteisiä sekä paikalliselle kulttuurille että ihmisoikeusperiaatteille, hän sanoo.
Käsi pitelee hiv-testipakkausta

Sukupuolisyrjintä lisää naisten ja tyttöjen hiv-riskiä – Uusi raportti vaatii muutoksia hiv-politiikkaan

Joka viikko yli 6 000 nuorta naista ja tyttöä saa hiv-tartunnan, muistuttaa YK:n aids-järjestö. Muun muassa koulunkäynnin on todettu vähentävän tartuntariskiä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat