Uutiset Tasa-arvo

Nepalin ”menkkamajaperinne” johtaa jopa naisten kuolemiin, mutta nyt asenteet ovat alkaneet muuttua

Osissa Nepalia eristetään naiset omaan majaansa kuukautisten ajaksi. Nyt perinnettä kitketään muun muassa yhteisöterveystyöläisten avulla, ja siinä on myös onnistuttu. ”Kuukautisten ymmärtäminen kaikille naisille yhteisenä biologisena ilmiönä antaa mahdollisuuden muutokseen”, sanoo Bayalpatan sairaalan kehitysjohtaja Aradhana Thapa.
Ryhmä ihmisiä istumassa kivirakenteiden alla
Nepalissa annettiin chhaupadi-valistusta katuteatterin avulla vuonna 2012. (Kuva: Possible / CC BY 2.0)

(IPS) -- Osissa Länsi-Nepalia naisia on kautta aikojen rasittanut chhaupadiksi kutsuttu käytäntö, jossa nainen eristetään kuukautistensa ajaksi omaan majaansa.

Joulukuussa tehtiin historiaa, kun Parbati Raut kuoli eristysmajassaan ja ensimmäistä kertaa Nepalin historiassa naisen majaan passittanut lankomies pidätettiin.

Nepalin korkein oikeus kielsi chhaupadin jo viisi vuotta sitten, ja vuonna 2017 säädetty laki rankaisee naisen eristysmajaan pakottamisesta kolmen kuukauden vankeudella tai 3 000 rupian (n. 24 euroa) sakoilla.

Kriminalisointi ei ole onnistunut lopettamaan käytäntöä, joka nöyryyttämisen lisäksi asettaa naiset kuolemanvaaraan. Majoihin häädettyjä naisia on kuollut kylmyyteen, käärmeenpuremiin ja häkämyrkytykseen. Myös pidätetyn miehen on kerrottu päässeen vapaaksi takuita vastaan.

Joulukuun jälkeen satoja eristysmajoja on kuitenkin hajotettu, sillä sisäministeriö määräsi paikalliset virkamiehet valvomaan lain noudattamista. Virkailijat ovat lisäksi varoittaneet ihmisiä, että kenen tahansa kiellettyyn käytäntöön osallistuvan sosiaaliavustukset pidätetään.

Eräällä seudulla vanhusten saamia avustuksia jo pienennettiin rangaistuksena. Se toimi, sillä nimenomaan perheiden iäkkäimmillä jäsenillä on voimakkaimmat siteet chhaupadin pohjana oleviin uskomuksiin. Uskotaan, että eristysmajaan menemättä jättäminen vihastuttaa jumalat ja tuo koko kylään sairautta tai jotain vielä pahempaa.

Vertaispaine tekee tehtävänsä

Nepalin naiset saattavat nyt olla käännekohdassa. Merkkejä muutoksesta voi nähdä esimerkiksi kansalaisjärjestö Nyaya Health Nepalin rekrytoimissa yhteisöterveystyöläisissä.

He ovat järjestön ylläpitämän Bayalpatan sairaalan ja paikallisen väestön yhteyshenkilöitä. Heitä on yhteensä 58, ja heistä 29 ei ole harjoittanut chhaupadia. Lopuista 25 on luopunut käytännöstä aloitettuaan työskentelyn sairaalassa.

Muun väestön keskuudessa eristäminen tosin on yleisempää. Selitys saattaa piillä yhteyshenkilöiden alueen keskiarvoa korkeammassa koulutuksessa.

”Kuukautisten ymmärtäminen kaikille naisille yhteisenä biologisena ilmiönä antaa mahdollisuuden muutokseen”, Bayalpatan sairaalan kehitysjohtaja Aradhana Thapa sanoo. Sairaalan yhteisötyöläiset ovatkin paitsi joukolla luopuneet chhaupadista, myös käynnistäneet eristysmajojen tuhoamiskampanjoita.

”Se että näitä kampanjoita johtavat paikalliset naiset, tekee niistä tehokkaita. Vertaispaine tekee tehtävänsä”, Thapa toteaa.

Tasa-arvo gendersukupuolten tasa-arvokulttuuriterveys Nepal Suomen IPS

Lue myös

Yliopisto-opiskelijoita luentosalissa

Kehittyvien maiden tytöt kaihtavat luonnontieteiden ja tekniikan opiskelua – ”Patriarkaalinen kulttuuri ja sosialisaatio tekevät päätöksen opiskelijoiden puolesta”

Maailmanlaajuisesti vain 30 prosenttia luonnontieteitä, teknologiaa, insinööritieteitä ja matematiikkaa yliopistossa opiskelevista on naisia. Ongelma on erityisen suuri globaalissa etelässä, jossa monissa maissa lisähaasteena ovat vielä infrastruktuurin ja oppimateriaalien puute.
Neljä nauravaa naista muovituoleilla

Afrikka on yrittäjämyönteisin maanosa – Naisjohtoisten yritysten kasvua haittaa pääoman puute

Yrittäjiksi ryhtyvien naisten määrä on viime vuosina Afrikassa kasvanut, mutta he lopettavat herkemmin kuin miehet. ”Kamppailen edelleen samojen taloudellisten vaikeuksien kanssa kuin aloittaessani. Monesti olen ollut vähällä hylätä unelmani ja etsiä työpaikan”, kertoo puuseppä Soi Cate Chelang.
Joukko nuoria naisia kerrossängyillä

Iranilaisohjaaja Mehrdad Oskouei haluaa antaa äänen äänettömille – Uusi dokumentti kertoo tytöistä, jotka ovat murhanneet isän, miehen tai langon, koska muuta vaihtoehtoa ei ollut

Mehrdad Oskouei käsittelee dokumenteissaan yhteiskunnallisesti herkkiä aiheita mutta ei halua tunnustautua aktivistiksi vaan paremminkin kanavaksi dokumenttiensa henkilöiden ja yleisön välillä. ”Halusin tehdä elokuvan heidän kanssaan, en heistä”, hän kuvailee uutta dokumenttiaan Sunless Shadows, joka kertoo murhasta tuomituista nuorista naisista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen lähikuvassa

Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa

Suullista tarinankerrontaperinnettä on viime vuosina alettu elvyttää ympäri maailman. Jamaikalainen Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoiden avulla ihmiset voivat oppia ymmärtämään moninaisuutta paremmin.
Tehtaan piipusta nousevaa savua

Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?

Yrityksille ja kuluttajille on tarjolla yhä enemmän mahdollisuuksia kompensoida hiilidioksidipäästönsä esimerkiksi metsityshankkeiden avulla. Riskinä on vaihteleva laatu, jota ei juuri valvota.
Puhdas käsi ojentuu likaista kohti

Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä

Suomen Pakolaisapu käynnisti viime maaliskuussa empatialiikkeen, jonka tavoitteena on muuttaa erityisesti maahanmuuttokeskustelun negatiivista sävyä. Vastaanotto on ollut positiivinen. ”Moni tapaamistani ihmisistä on ajatellut, ettei omasta empaattisuudestaan voi päättää, mutta liike on saanut heidät ajattelemaan toisin”, sanoo empatialähettiläs Rand Mohamad Deeb.
Tomaatteja lähikuvassa

Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat

Lähes puolet zimbabwelaisista kärsii ruokapulasta. Silti monet kauppiaat sanovat, että heidän on pakko heittää menemään mätänevät vihanneksensa, sillä ihmisillä ei enää ole varaa ostaa niitä.
Lapsia istuu lattialla piirustus- ja kirjoitusvälineiden kera

Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina

Konflikteissa vammautuneiden tai tapettujen lasten määrä on kolminkertaistunut vuoden 2010 jälkeen. Yksi vaarallisimmista maista on Syyriassa, jossa puolet lapset ei ole kokenut elinaikanaan muuta kuin sotaa.

Tuoreimmat

Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa
Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?
Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä
Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat
Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina
YK julkaisi pitkän odotuksen jälkeen listan Israelin laittomissa siirtokunnissa toimivista yrityksistä – 112 yrityksen joukossa muun muassa Tripadvisor ja Airbnb
Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan
Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”
Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä