Uutiset Myanmarin kehitys

Myanmar vapauttaa tuhansia vankeja – monet poliittiset vangit jäivät telkien taakse

Myanmar lupasi uudenvuoden päivän kunniaksi vapauttaa yli 8 000 vankia, joista 36 poliittisia vankeja. Ihmisoikeusjärjestöt muistuttavat, että tärkeämpää olisi uudistaa maan poliittista järjestelmää.
Myanmarin ja YK:n liput parlamenttitalon edustalla
Myanmar on ottanut viime vuosina pieniä askeleita kohti demokratiaa. (Kuva: Rick Bajornas / UN Photo)

Myanmarin johto on ilmoittanut vapauttavansa lähes 8 500 vankia, joista 36 poliittisia vankeja. 

Vapautuksesta ilmoitti tiistaina maan vasta valitun presidentti Win Myintin toimisto. Hän seurasi samalla vanhaa perinnettä, jossa vapautetaan uudenvuodenpäivänä vankeja.

Vapautukset aloitettiin samana päivänä, ja suurin osa vapautetuista on huumerikollisia, kertoo uutistoimisto Reuters. Poliittisia vankeja on 36. 

Heidän joukossaan on muun muassa etniseen kachin-ryhmään kuuluvat maanviljelijä Lahpai Ga sekä kaksi uskonnollista johtajaa, Dumdaw Nawng Latt ja Langjaw Gam Seng. Heitä syytettiin epämääräisen ”laittomien yhdistysten” lain perusteella kuulumisesta aseistettuun oppositioryhmään, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW).

Aiemmin sotilasjuntan hallitsema Myanmar on siirtynyt viime vuosina asteittain demokratiaan sen jälkeen, kun Nobel-palkitun Aung San Suu Kyin NLD-puolue voitti vaalit vuonna 2015. Maa on viime vuosina vapauttanut satoja poliittisia vankeja, mutta se on edelleen osin yhä sotilaiden hallinnassa ja uudistukset ovat edenneet hitaasti.

Järjestöt muistuttavatkin, että satunnaisten armahdusten sijaan tärkeämpää olisi uusia koko poliittinen järjestelmä.

”Todelliset uudistukset vaativat luopumista sorron arkkitehtuurista ja hallituksen kriitikoiden syyttämisen lopettamisesta”, kirjoittaa HRW:n Aasian osaston asiantuntija Richard Weir

Myanmarissa pidätetään ja syytetään yhä epämääräisten lakien perusteella hallituksen kriitikkoja ja muun muassa toimittajia. Aung San Suu Kyin puolue voisi helposti perua nämä lait, muistuttaa brittiläinen Burma Campaign UK -järjestö. Järjestön mukaan maassa on yhä noin 90 poliittista vankia.

Heidän joukossaan on muun muassa kaksi uutistoimisto Reutersin toimittajaa, jotka yrittivät viime syksynä tutkia etnisiin rohingyoihin kohdistunutta joukkomurhaa Myanmarissa. Lähes 700 000 rohingyaa on paennut Myanmarista Bangladeshiin väkivaltaa.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetkansalaisoikeudetdemokratiahallinto Burma, Myanmar

Lue myös

Lapsia lammikossa sateenvarjojen kanssa

Bangladeshiin paenneet rohingya-lapset pääsevät 2,5 vuoden odotuksen jälkeen kouluun

Bangladesh on aiemmin kieltänyt maahan paenneilta rohingya-pakolaisilta koulutuksen, koska se on pelännyt näiden jäävän maahan. Uusi pilottihanke tavoittaa 10 000 koululaista.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.
Vaaleansiniset kumihansikkaat tiskialtaan reunalla.

Afrikkalaistaustaiset kotiapulaiset kärsivät ihmiskaupasta Lähi-idässä – Koronaviruksen vuoksi moni on nyt loukussa

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maissa työskentelee joukoittain afrikkalaisnaisia kotiapulaisina surkeassa asemassa. Heidän oikeuksiensa puolustaminen ei saa jäädä koronaviruksen aiheuttaman globaalin talouskriisin varjoon, kirjoittaa Salaado Qasim.
Kaakaohedelmiä puussa, taka-alalla puita ja pensaita.

Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö

Nestlé siirtyy käyttämään KitKat-suklaan valmistuksessa Rainforest Alliance -sertifioitua suklaata. Muutos tulee huonoon aikaan, sillä sekä koronavirus että ilmastonmuutos vaikeuttavat köyhien kaakaonviljelijöiden elämää jo valmiiksi.
Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.