Uutiset Koronavirus

”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo

Etenkin epävirallisen sektorin työntekijät ovat tyhjän päällä koronaviruksen aiheuttamien rajoitusten vuoksi ja miljoonat voivat syöksyä köyhyyteen, varoittavat YK:n kehitysohjelman UNDP:n asiantuntijat. Toisaalta kriisi voi olla myös mahdollisuus vahvistaa maanosan selviytymiskykyä.
Valkoisiin suojavaatteisiin ja maskeihin pukeutuneita ihmisiä.
Afrikassa on havaittu yli 47 000 koronavirustartuntaa. Madagaskarilla testattiin ihmisiä tartuntojen varalta huhtikuun alussa. (Kuva: Henitsoa Rafalia / World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Afrikassa on havaittu verraten vähän koronavirustartuntoja, ja epidemian on toivottu välttyvän pahimmalta katastrofilta muun muassa suuren nuorisoväestön ansiosta.

Epidemian taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset ovat kuitenkin jo näkyvissä, ja ne voivat osoittautua vakavammiksi kuin itse virus.

”On ennustettu, että puolessa vuodessa kymmenen miljoonaa voi saada Afrikassa tartunnan. Sosiaalis-taloudelliset vaikutukset ovat kuitenkin olleet läsnä ensimmäisestä päivästä asti”, muistutti Ahunna Eziakonwa, UNDP:n Afrikan alueellisen toimiston johtaja eilen verkossa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa.

Afrikan maat ovat ottaneet koronapandemian vuoksi käyttöön samat rajoituskeinot kuin muukin maailma: koulut ja muut palvelut on suljettu, liikkumista on rajoitettu ja joukkokokoontumiset on kielletty.

Rajoitusten voimaantulon jälkeen monelta afrikkalaiselta hävisi elinkeino yhdessä yössä. Noin 71 prosenttia maanosan työvoimasta työskentelee epävirallisen talouden piirissä. He työskentelevät usein mikro- tai pienyrityksissä ja tienaavat tulonsa vain päivä kerrallaan. Samaan aikaan myös turismisektori sekä esimerkiksi vaatteiden- ja kukkienvienti on kärsinyt.

Kun yhteiskunta meni kiinni, miljoonat jäivät tyhjän päälle. Etätyömahdollisuuksia on harvalla.

Harvalla Afrikan maalla on myöskään kattavaa sosiaaliturvajärjestelmää, joka voisi tukea heitä. Esimerkiksi Ruanda ja Etelä-Afrikka ovat lisänneet erilaisia sosiaaliturvaohjelmia, mutta ne eivät riitä kaikille.

YK:n alainen Afrikan talouskomissio UNECA varoitti huhtikuussa julkaistussa raportissaan (pdf), että koronaviruspandemian aiheuttaman talouden supistumisen seurauksena jopa 29 miljoonaa ihmistä voi Afrikassa vajota köyhyyteen. UNDP on arvioinut aiemmin, että lähes puolet työpaikoista voi kadota.

”Tilanne on nyt se, että monet ihmiset pelkäävät, etteivät he kuole koronavirukseen vaan muihin tauteihin tai nälkään, sillä monet hallitukset eivät pysty toimittamaan peruspalveluitakaan”, Eziakonwa sanoi. 

Esimerkiksi koulujen sulkeminen on Afrikassa kovempi isku kuin vauraammilla alueilla. Etäoppimismahdollisuudet ovat harvassa, ja samalla moni lapsi on menettänyt kouluruuan, joka on monelle päivän tärkein ateria.

Etiopiassa miljoonat menettävät elinkeinonsa

Afrikassa on todettu vielä verraten vähän koronavirustapauksia. Afrikan unionin alaisen Afrikan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen mukaan tapauksia oli tiistaihin mennessä havaittu runsaat 47 000 ja kuolemia runsaat 1 800.

Pienten lukujen syyksi on epäilty sitä, ettei testauskapasiteettia ole tarpeeksi sekä toisaalta myös sitä, että Afrikka ehti reagoida virukseen ajoissa, koska se saapui maanosaan myöhään.

Esimerkiksi 110 miljoonan asukkaan Etiopiassa on todettu vasta 140 tartuntaa.

”Vain murto-osa väestöstä on saatu testattua, mikä on suuri ongelma. Kukaan ei tiedä, mitkä terveydelliset vaikutukset tulevat olemaan, mutta sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset voivat viedä enemmän ihmishenkiä ja elinkeinoja kuin suorat terveysvaikutukset”, ennusti UNDP:n Etiopian pysyvä edustaja Turhan Sahel lehdistötilaisuudessa.

Etiopiassa on arvioitu, että noin 30 prosenttia pienistä ja keskisuurista yrityksistä voi kaatua. Työpaikkojen menetykset lasketaan miljoonissa, ja heijastevaikutuksena jopa 25 miljoonan ihmisen selviytyminen voi olla vaarassa. Aliravitsemus voi kasvaa 10–15 prosenttia, Sahel kertoi.

Kriisi voi olla mahdollisuus

Vielä ei tiedetä, miten laajalle koronaviruspandemia Afrikassa leviää. WHO on arvioinut, että tartuntoja voi tulla 3–6 kuukauden sisällä lopulta kymmenen miljoonaa, ellei mitään tehdä.

Terveydenhuollon kapasiteetti tapausten hoitamiseksi on vähintäänkin puutteellinen.

”Tehohoitopaikkojen määrä ei ole lähelläkään sitä, mitä tarvitaan. Taso on järkyttävä. Lukujen kasvu olisi katastrofaalista”, Eziakonwa sanoi.

Esimerkiksi UNECAn mukaan Afrikassa on tuhatta ihmistä kohti vain 1,8 sairaalasänkyä – esimerkiksi Ranskassa on melkein kuusi.

Lähes 200 miljoonan asukkaan Nigeriassa taas oli ennen epidemiaa 330 tehohoitopaikka, nyt 500, kertoi UNDP:n Nigerian pysyvä edustaja Mohamed Yahya.

Koronatapauksia on vaikea hoitaa myös siksi, että 94 prosenttia Afrikan farmaseuttisista tuotteista tuodaan maahan muualta.

UNDP tukee Afrikan maita muun muassa toimittamalla kasvomaskeja ja muita terveystarvikkeita, jakamalla kansalaisille tietoa ja tukemalla terveydenhuoltojärjestelmien vahvistamista. Työtä kuitenkin riittää, sillä UNECA on arvioinut, että mantereella tarvittaisiin 100 miljardia dollaria välittömien terveystarpeiden täyttämiseksi, turvaverkkojen luomiseksi, työpaikkojen suojaamiseksi ja taloudellisen toiminnan tukemiseksi.

Kriisitilanteesta huolimatta koronavirus voi kuitenkin olla Afrikalle myös mahdollisuus, arvioi Ahunna Eziakonwa. Se antaa mahdollisuuden edistää niin digitalisaatiota, parempia terveyspalveluita kuin paikallista tuotantoakin.

”Nyt on mahdollista rakentaa Afrikka uudelleen vahvemmaksi. Jos Afrikka ei voita koronataistelua muiden maiden kanssa, muukaan maailma ei ole turvassa”, hän muistutti.

Koronavirus köyhyyspolitiikkatalousterveyssairaus/lääkintä Afrikka

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa rakennusten keskellä

Parempaa tulevaisuutta on vaikea edistää, jos seuraavasta päivästäkin on vaikea selviytyä

Monet kehityshankkeet ovat kovilla koronapandemian takia. Nepalin Rautahatin ja Ramechhapin piirikunnissa edistettiin menestyksekkäästi naisten pienviljelyhanketta, mutta luonnonkatastrofit ja korona tulivat väliin. Alueella vieraillut Siemenpuu-säätiön koordinaattori Kari Bottas analysoi tilanteen syitä ja seurauksia.
Kaksi naista pyöräilee.

Väkivalta lisääntyi Sri Lankassa koronasulun aikana – ”Pahinta on miehillä, sillä miesten odotetaan olevan vahvoja”

Koronasulku on lisännyt Sri Lankassa poliisiväkivalta, joka kohdistuu usein miehiin. ”Naiset ja lapset toki kokevat eniten sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, mutta on tärkeää myös huomioida useimmiten ylenkatsottu miesten kokema väkivalta”, sanoo seksuaali- ja lisääntymisterveyskoordinaattori Shelani Palihawadana.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.