Uutiset Muovijäte

Meret hukkuvat muoviin – meriin päätyy vuosittain yli 10 miljoonaa tonnia muovia

Muovijätteen määrä valtamerissä ja muilla vesialueilla uhkaa kaksinkertaistua vuoteen 2030 mennessä, todetaan YK:n ympäristöohjelman raportissa. Kaikesta maailman muovista alle kymmenen prosenttia kierrätetään.
Kaloja uimassa muoviroskien seassa. Suurin osa kaikesta muovista päätyy mereen.
Kalat uivat muoviroskan seassa. (Kuva: Naja Bertolt Jensen / Unsplash.com / Unsplash License)

Legopalikoita, juomapulloja, ostoskasseja ja paljon muuta. Maailmassa on vuodesta 1950 lähtien tuotettu yli yhdeksän miljardia tonnia muovia. Neljän viime vuosikymmenen aikana muovintuotannon määrä on yli nelinkertaistunut, ja kasvu jatkuu.

Muovin hyödyllinen ominaisuus, kestävyys, muuttuu ongelmaksi, kun muovista tulee jätettä. Suurin osa kaikesta muovista päätyy ennemmin tai myöhemmin mereen. Valtameriin päätyneen muovin määräksi on arvioitu 75–200 miljoonaa tonnia, ja määrä kasvaa vuosittain yli 10 miljoonalla tonnilla, todetaan YK:n ympäristöohjelman julkaisemassa raportissa.

Meriin päätyvä muovi on vakava ongelma merieläimille ja linnuille. Eläimet voivat tukehtua muovipusseihin, jäädä kiinni hylättyihin kalastusverkkoihin ja syödä muovia joko vahingossa tai luullessaan sitä ravinnoksi. Vaikka muovin syönti ei johtaisi suoraan kuolemaan, sillä on lukuisia haittavaikutuksia. Elimistöön päätyessään muovit voivat aiheuttaa esimerkiksi tulehduksia, kasvuhäiriöitä, muutoksia aivojen kehityksessä ja heikentää eliöiden lisääntymistä.

Myös ihmiset saavat merten muovijätteestä osansa ravintoketjun mukana. Ihmisen elimistöön päätyvillä mikromuoveilla ja niiden sisältämillä kemikaaleilla voi olla haitallisia vaikutuksia ihmisen hormonitoimintaan.

Muovi on myös ilmasto-ongelma. Vuonna 2015 muovintuotannon aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vastasivat 1,7 gigatonnia hiilidioksidia. Päästöjen ennustetaan miltei nelinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. 

Vähemmän tunnettua on muoviroskan vaikutus hiilen kiertoon ekosysteemeissä. Muovit voivat vaikuttaa haitallisesti planktoniin, koralleihin, meriruohoihin sekä rannikoiden mangrovemetsiin ja suolaliejukoihin, jotka kaikki ovat tärkeitä hiilen sitojia.

Vaikka muovia on ryhdytty kierrättämään monissa maissa, globaalisti alle 10 prosenttia muovista kierrätetään. Myöskään biohajoavat muovit eivät tarjoa ratkaisua, sillä osa niistä hajoaa kunnolla vain teollisessa kompostoinnissa. Luontoon päätyessään niiden hajoaminen voi viedä useita vuosia.

Raportissa kannustetaankin kehittämään jätehuoltoa, kierrätystä sekä ylipäänsä muovin käytön vähentämistä. Tarvetta olisi myös muovijätteen käyttöä ja käsittelyä sitovalle kansainväliselle sopimukselle. Ympäristöjärjestöt ovat kampanjoineet muovisopimuksen puolesta, ja Pohjoismaat antoivat kaksi vuotta sitten sitä koskevan julkilausuman.

Muovijäte meretsaastuminen

Lue myös

Delfiini muovipussi evässään

Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta

Kaupat eivät saa tehdä muovipussikiellolla voittoa, vaan niiden on tarjottava asiakkaille kestokasseja sisäänostohintaan. Lain rikkomisesta saadut sakot Panama käyttää kierrätysjärjestelmän kehittämiseen ja tutkimukseen.
Laiva vetää San Franciscon edustalla muovijätteen keräyspuomia

Merten muovijätteen siivousjärjestelmä lähti liikkeelle – ”valtavan Pac-Manin” uskotaan puolittavan Tyynenmeren jätelautan

Hollantilaisen Boyan Slatin kehittämä muovijätteen keräyspuomi on viimein valmis koekäyttöön. Toimiessaan se voisi ratkaista merten muovijäteongelman, mutta sen toimivuudesta on esitetty myös epäilyjä.
Muovinriekale puun oksaan kietoutuneena

Tuore tutkimus: Muovi luultua vaarallisempaa – päästää ilmakehään kasvihuonekaasuja

Tuoreen tutkimuksen mukaan muovi on vieläkin suurempi ympäristöuhka kuin mitä tähän asti on uskottu. Se ei päästä ympäristöön pelkästään haitallisia kemikaaleja, vaan tuottaa myös kasvihuonekaasuja ja edistää siten ilmastonmuutosta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Barbadoksen kenraalikuvernööri Sandra Mason istuu keltaisessa asussa juhlavassa tuolissa, univormuasuinen nainen ojentaa jotain hänen käteensä.

Barbadoksesta tulee tasavalta – Samalla maailman johtajien joukkoon liittyy yksi uusi naispresidentti

Barbados juhlistaa itsenäisyyspäiväänsä luopumalla monarkistisesta kytköksestä entiseen siirtomaaisäntäänsä.
Joukko värikkäisiin vaatteisiin pukeutuneita naisia jonottamassa, taustalla kerrostaloja.

Koronapandemia on kärjistänyt eriarvoisuutta – Miesten kuolleisuus on suurempaa, mutta naiset kärsivät taloudellisesti

Koronapandemia on koetellut koko maailmaa, mutta ei kuitenkaan tasapuolisesti. Punaisen Ristin raportin mukaan etenkin naiset, kaupungeissa asuvat ja siirtolaiset ovat kärsineet pandemian sosioekonomisista vaikutuksista.
Hylätty ostoskärry makaa vedessä. Vedenpinnasta heijastuu kerrostalo.

Hyvinvointia vai ekologista kestävyyttä? – Tutkimuksen mukaan yksikään maa ei ole onnistunut yhdistämään näitä tavoitteita

Ihmiset elävät pidempään ja saavat käydä koulua pidempään kuin 30 vuotta sitten. Samalla ympäristöön kohdistuva kuormitus on jatkuvasti kasvanut, eikä yksikään maa ole onnistunut turvaamaan kansalaistensa sosiaalista perustaa ilman ekologisten raja-arvojen ylittymistä.
Pimeän rakennuksen sisätila, etäällä joukko lapsia.

Nälkä ja epätoivo lisääntyvät Libanonissa – Asiantuntijat ovat huolissaan maan vakaudesta

Talouskurimukseen suistuneessa Libanonissa yli puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Ruoan hinta on yli seitsenkertaistunut parissa vuodessa.
José Antonio Kast puhuu median mikrofoneille.

Saako Chile oman Bolsonaronsa? – Laitaoikeiston ehdokas on gallupien kärjessä

”Chilen Bolsonaroksi” kutsuttu José Antonio Kast on noussut presidentinvaalien yllätyssuosikiksi. Kastin suosio on osaltaan vastareaktio vasemmiston menestykselle perustuslain uudistamishankkeessa.