Uutiset Ilmastopolitiikka

Madridin ilmastokokous alkaa – YK:n pääsihteeri vaatii kunnianhimoa ja muistuttaa toivosta

Madridin ilmastokokouksessa on määrä päättää muun muassa päästövähennyksiin liittyvistä markkinamekanismeista. YK:n pääsihteerin Antóno Guterresin mukaan maailmalla on yhä toivoa pysyä 1,5 asteen lämpenemisessä, mutta se vaatii lisää toimia.
Ilmastonmuutoksesta varoittava mainosteksti metrotunnelin seinällä
Ilmastonmuutoksesta varoittava mainos Feria de Madridin metroasemalla Espanjassa. (Kuva: John Englart / CC BY-SA 2.0)

Madridissa alkaa tänään maanantaina YK:n ilmastosopimuksen osapuolten kokous, joka on viimeinen ennen Pariisin sopimuksen kauden alkua vuonna 2020. Sitä sävyttää kiire, sillä hiilidioksidipäästöt kasvavat eivätkä nykyiset lupaukset riitä ilmastonmuutoksen hillintään.

”Piste, jolta ei ole paluuta, ei ole enää horisontissa. Se on näköpiirissä, ja se kiitää meitä kohti”, muistutti YK:n pääsihteeri António Guterres eilen Madridissa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa.

Kokouksen asialistalla ovat muun muassa päästövähennyksiin liittyvät markkinamekanismit, köyhien maiden tarvitsemat korvaukset ilmastonmuutoksen aiheuttamista tuhoista sekä se, miten hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n viimeisiin raportteihin ja suosituksiin suhtaudutaan.

Markkinamekanismit liittyvät siihen, miten maat voivat hyödyntää kumppanimaissa rahoittamiaan ilmastotoimia omien päästötavoitteidensa saavuttamisessa vuodesta 2020 alkaen.

”EU:lle on tärkeää, että mekanismien avulla saavutetut päästövähennykset ovat todellisia ja ettei samoja päästövähennyksiä lasketa useamman maan hyväksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr) sanoi viime viikolla tiedotteessa.

Kokouksessa odotetaan myös ilmoituksia uusista päästövähennyssitoumuksista, sillä Pariisin sopimuksen osapuolten on määrä ilmoittaa kunnianhimoisemmista suunnitelmista ensi vuonna.

Viime viikolla julkaistun YK:n ympäristöohjelman raportin mukaan mikäli nykyiset päästövähennyslupaukset ylipäätään toteutuvat, maapallon keskilämpötila nousee 3,2 astetta, vaikka Pariisin sopimus tähtää 1,5:een. Päästöjä pitäisi sen mukaan vähentää 7,6 prosenttia joka vuosi vuosina 2020–2030, jotta tuloksiin päästäisiin.

Toivoa siitä, että maailma pysyy 1,5 asteen lämpenemisessä, on Guterresin mukaan kuitenkin jäljellä.

”Viestini tänään on toivo, ei epätoivo. -- Teknologiat, jotka ovat välttämättömiä tämän saavuttamiseksi, ovat jo saatavilla. Toivon merkit moninkertaistuvat. Yleinen mielipide herää kaikkialla. Nuoret ihmiset osoittavat merkittävää johtajuutta ja mobilisoitumista”, hän luetteli.

Kokous kestää ensi viikon perjantaihin asti. Se järjestetään Madridissa, koska alkuperäinen isäntämaa Chile joutui perumaan järjestelyt levottomuuksien vuoksi. Chilessä on protestoitu tuloeroja ja kalliita elinkustannuksia vastaan.

Ilmastopolitiikka politiikkaympäristöilmastonmuutos

Lue myös

Mies kumartuneena kanavan varrella.

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa

Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Ihmisiä rivissä pöydän takana

Suomalaisjärjestöt: Madridin ilmastokokous loppui katastrofiin

Suuret saastuttajamaat asettivat politikoinnin ja fossiiliteollisuuden edut ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edelle, moittivat järjestöt. ”Erityisesti Australia, Brasilia, Intia, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat keskittivät tarmonsa päätösten jarruttamiseen”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.