Uutiset Koronavirus

Maailman pakolaisleireillä paiskitaan töitä koronatartuntojen estämiseksi – ”Emme haluaisi tähän enää toista kriisiä päälle”, sanoo etätöihin siirtynyt avustustyöntekijä Mohamed Riyas

Koronaviruspandemia ei ole vielä tavoittanut maailman pakolaisleirejä ainakaan laajasti. Muun muassa Ugandassa, Bangladeshissa ja Libanonissa jaetaan nyt ahkerasti tietoa ja hygieniavälineitä, jotta niin ei kävisikään.
Pakolaisleirin asumuksia ja lapsi kiipeämässä rinnettä ylös
Cox's Bazarin alueella elää noin 855 000 Myanmarin rohingya-pakolaista. (Kuva: Plan International)

”Ihmiset ovat peloissaan, sen näkee. He tietävät, että jossain vaiheessa tartuntoja alkaa todennäköisesti tulla ja että palvelut ovat rajalliset”, kuvailee Mohamed Riyas tunnelmia Bangladeshissa.

Riyas on lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin ohjelmajohtaja Cox’s Bazarissa, jossa elää noin 855 000 Myanmarista paennutta rohingya-muslimia. Aluetta pidetään jopa maailman suurimpana pakolaisleirinä.

Riyas ei ole päässyt käymään pakolaisten parissa yli kahteen viikkoon, sillä avustustyö on supistettu vain välttämättömimpiin toimintoihin, kuten ruuanjakoon.

”Tartuntojen leviäminen leireille olisi sanoinkuvaamatonta. Länsimaissa terveydenhuoltojärjestelmä on jo vaikeuksissa, ja Bangladeshissa ongelma olisi vielä suurempi. Leirialueen peruspalvelut voisivat romahtaa, sillä avustustyöntekijät saattaisivat lopettaa esimerkiksi ruuanjaon viruksen takia”, hän ennustaa.

Bangladeshissa oli torstaiaamuun mennessä havaittu runsaat 1 200 koronavirustartuntaa, joista yksi Cox’s Bazarin paikallisessa asukkaassa varsinaisten leirien ulkopuolella.

Viranomaiset sekä avustusjärjestöt tekevät hartiavoimin töitä, jotta virus ei leviäisi leirialueen ahtaissa ja epähygieenisissä oloissa. Sairaaloiden henkilökuntaa koulutetaan ja leirialueen ulkopuolelle rakennetaan eritysosastoa, jossa tartunnan saaneet on tarkoitus hoitaa.

”Teemme kovasti töitä, sillä tämä tilanne on jo valmiiksi kriisi emmekä halua nähdä toista. Alkamassa on myös syklonikausi. Tarvitsemme kaiken tuen, jonka voimme saada”, Riyas vetoaa.

Valistajat kulkevat ovelta ovelle

Plan tarjosi ennen koronaviruspandemiaa Cox’s Bazarissa lastensuojelupalveluita ja koulutusta ja teki sukupuolittuneen väkivallan vastaista työtä. Nyt kaikki perustyö on pysähdyksissä lukuun ottamatta sosiaalityötä, joka on katsottu välttämättömäksi.

Järjestö on aloittanut koronavalistuksen leireillä muun muassa levittämällä julisteita, joissa kerrotaan, miten suojautua tartunnalta, millaisia oireita koronavirus aiheuttaa ja minne niistä pitää ilmoittaa.

Myös viisisataa koulutettua vapaaehtoista pakolaisyhteisön sisältä vie viestiä eteenpäin. Koska isot koulutukset on kielletty, he kulkevat ovelta ovelle. Tällä viikolla tarkoituksena on aloittaa myös hygieniatarvikkeiden, kuten saippuan, jakaminen, Riyas kertoo.

”On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että kyseessä on yksi maailman suurimmista pakolaisleireistä. Tiedon välittäminen jokaiselle ei ole yksinkertainen tehtävä”, hän muistuttaa.

Ohjeita on vaikea noudattaa

Myös monilla muilla maailman pakolaisleireillä ja pakolaisasutusalueilla varaudutaan nyt koronaviruspandemiaan jakamalla tietoa ja hygieniatarvikkeita. Kaikkialla ongelmia pahentaa kuitenkin se, että käsien peseminen ja etäisyydestä huolehtiminen on vaikeaa pakolaisleirien olosuhteissa. Vettä on käytössä rajallisesti ja ihmisiä on pinta-alaan nähden niin paljon, ettei etäisyyttä muihin voi pitää.

”Ei ole kyse siitä, etteivätkö ihmiset ymmärtäisi tartuntojen ehkäisemisen tärkeyttä ja sitä, miten se tehdään, mutta se ei yksinkertaisesti ole mahdollista”, toteaa Kaisa Rouvinen, Suomen Punaisen Ristin (SPR) alue-edustaja Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa.

Hän palasi Libanonin pääkaupungista Beirutista kolmisen viikkoa sitten etätöihin Suomeen.

Libanonissa on noin 1,5 miljoonaa Syyrian pakolaista sekä lisäksi noin 300 000 palestiinalaispakolaista. Maassa on väkilukuun suhteutettuna enemmän pakolaisia kuin missään muualla maailmassa – yksi neljästä. Osa elää leireillä, osa esimerkiksi muiden ihmisten kodeissa vaikeissa olosuhteissa. Suurin osa on rekisteröity pakolaisiksi ja saa terveyspalveluita sekä avustuksia, mutta paperittomilla ei ole niitäkään.

Lapsi naisen sylissä ja avustustyöntekijöitä
Libanonin Punaisen Ristin vapaaehtoiset keskustelivat terveys- ja hygieniakysymyksistä syyrialaispakolaisen kanssa tammikuussa 2017 Akkarin pakolaisleirillä. (Kuva: Maki Igarashi / IFRC)

Toistaiseksi maa on pystynyt silti estämään viruksen leviämisen hyvin sulkemalla koulut ja kaikki yhteiskunnan muutkin ei-välttämättömät toiminnot. Tartuntoja oli torstaiaamuun mennessä todettu runsaat 650 ja kuolemia 21.

”Se on kuitenkin selvää, ettei kapasiteetti riitä tuhansien ihmisten hoitamiseen, ei ainakaan sillä tasolla kuin haluttaisiin”, Rouvinen toteaa.

Ulkoministeriö on myöntänyt SPR:n kautta Libanonin Punaiselle Ristille noin 700 000 euron tuen koronaviruksen ehkäisemiseen. Paikallisella Punaisella Ristillä on maassa suuri rooli, sillä vain se saa kuljettaa koronapotilaita eristykseen ja hoitoa saamaan.

Lisäksi paikallisen Punaisen Ristin vapaaehtoiset jakavat koronatietoutta yhteisöissään. Ruoka-avun jakamisen yhteydessä koronaviruksesta varoitetaan kovaäänisten avulla.

Toimet ovat kovat myös Ugandassa, jossa on todettu vasta 54 koronavirustartuntaa eikä kukaan ole vielä kuollut. Liikkumisrajoitukset ovat kuitenkin samanlaisia kuin muuallakin maailmassa ja koulut on suljettu.

Ugandassa elää noin 1,4 miljoonaa pääosin Etelä-Sudanista saapunutta pakolaista. Viruksen leviäminen niin pakolaisten kuin kantaväestönkin keskuudessa olisi kova isku terveydenhuollolle.

”Lääkäreitä ei ole riittävästi, lääkkeitä ei ole riittävästi ja koko 43 miljoonan asukkaan maassa on vain 36 hengityskonetta”, kertoo maan pääkaupungissa Kampalassa työskentelevä Suomen Pakolaisavun maajohtaja Tarja Saarela-Kaonga sähköpostitse.

Pakolaisapu on aiemmin antanut pakolaisasutusalueilla muun muassa lukutaito-opetusta aikuisille. Kun korona alkoi levitä, lukutaitoryhmistä tuli pienryhmiä, joille on annettu koronavalistusta. Siellä, missä pienryhmiä ei ole sallittu, vapaaehtoiset kiertävät kodeissa, Saarela-Kaonga kertoo.

Koulutusta on saanut jo noin 6 000 ihmistä, ja heidän kauttaan tiedon toivotaan leviävän kymmenille tuhansille.

Optimismia ilmassa

Vaikka koronaviruksen leviäminen pakolaisleireillä ja pakolaisasutusalueilla olisi katastrofaalista, avustusjärjestöissä ollaan vielä optimisteja.

Mohamed Riyas uskoo, että järjestöjen ja viranomaisten yhteistyöllä ja tiukoilla rajoituksilla epidemia voidaan Cox's Bazarin pakolaisalueella vielä estää.

Tarja Saarela-Kaonga puolestaan muistuttaa, että esimerkiksi Ugandassa puutteellinenkin terveysjärjestelmä on jo onnistunut pitämään paljon tappavamman ebolaepidemian kurissa jo monena vuonna muun muassa rajavalvonnan yhteydessä tehtävillä terveystarkastuksilla.  

Myös Libanonissa on tilaa optimismille, sanoo Kaisa Rouvinen.

”Ihmiset seuraavat mediaa hyvin tarkasti ja varmasti haluavat noudattaa ohjeita. Haittapuolena on tosin pelko, joka nousee väärästä informaatiosta.”

Tuli epidemiaa tai ei, koronavirus on joka tapauksessa vaikuttanut jo vakavasti pakolaisten ja paikallisten yhteisöjen elämään, sillä talouden seisahtuminen on tarkoittanut monelle putoamista köyhyyteen.

”Libanonissa köyhyys oli kasvamassa talouskriisin takia muutenkin, ja nyt tilanne on räjähtämässä käsiin. Moni tekee töitä pelkällä päiväpalkalla eivätkä siirtotyöläiset saa sosiaaliturvaa lainkaan. Sellainen vaikuttaa ihmisten toimeentuloon ihan heti”, Rouvinen muistuttaa.

Koronavirus avustustyökatastrofiapukehitysyhteistyöterveyssairaus/lääkintä BangladeshLibanonUganda Plan International SuomiPunainen RistiSuomen Pakolaisapu

Lue myös

Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomen lippu merellä, taustalla suurkirkko.

Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin

Kansainvälisten sääntöjen mukaan sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin ei periaatteessa saa viedä aseita, mutta käytännössä löyhät tulkinnat ja mutkikas vientilupajärjestelmä mahdollistavat asekaupan. Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä lupien myöntäminen pitäisi siirtää puolustusministeriöltä puolueettomalle taholle.
Mies kumartuneena kanavan varrella.

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa

Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Puhujanpöntö, jossa YK:n logo ja kyltti #2030isnow.

Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa

Suomi julkaisi tänään raporttinsa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta. Yhteistyössä järjestöjen kanssa tehdyn raportin mukaan Suomi edistyy etenkin sosiaaliseen kestävyyteen ja talouteen liittyvissä tavoitteissa, mutta esimerkiksi kulutus- ja tuotantotapoja pitäisi muokata kestävämpään suuntaan.
Sademetsän keskellä kiemurtelevia jokia ilmakuvassa.

Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä

Metsäpalot, hakkuut ja trooppisten metsien raivaaminen maatalouskäyttöön teki viime vuodesta vuosisadan kolmanneksi pahimman metsäkatovuoden, kertoo World Resources Institute.
Kuva kanavasta, taustalla ja ympärillä rakennuksia.

Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”

Koronasulku uhkaa lisätä hiv-epidemiaa Venäjällä, sillä monille huumeidenkäyttäjille ei ole pystytty jakamaan neuloja eikä seksityöläisille kondomeja. Monet hiv-keskukset on myös valjastettu koronan vastaiseen taisteluun.

Tuoreimmat

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa
Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin
Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan