Uutiset Koronavirus

Maailman pakolaisleireillä paiskitaan töitä koronatartuntojen estämiseksi – ”Emme haluaisi tähän enää toista kriisiä päälle”, sanoo etätöihin siirtynyt avustustyöntekijä Mohamed Riyas

Koronaviruspandemia ei ole vielä tavoittanut maailman pakolaisleirejä ainakaan laajasti. Muun muassa Ugandassa, Bangladeshissa ja Libanonissa jaetaan nyt ahkerasti tietoa ja hygieniavälineitä, jotta niin ei kävisikään.
Pakolaisleirin asumuksia ja lapsi kiipeämässä rinnettä ylös
Cox's Bazarin alueella elää noin 855 000 Myanmarin rohingya-pakolaista. (Kuva: Plan International)

”Ihmiset ovat peloissaan, sen näkee. He tietävät, että jossain vaiheessa tartuntoja alkaa todennäköisesti tulla ja että palvelut ovat rajalliset”, kuvailee Mohamed Riyas tunnelmia Bangladeshissa.

Riyas on lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin ohjelmajohtaja Cox’s Bazarissa, jossa elää noin 855 000 Myanmarista paennutta rohingya-muslimia. Aluetta pidetään jopa maailman suurimpana pakolaisleirinä.

Riyas ei ole päässyt käymään pakolaisten parissa yli kahteen viikkoon, sillä avustustyö on supistettu vain välttämättömimpiin toimintoihin, kuten ruuanjakoon.

”Tartuntojen leviäminen leireille olisi sanoinkuvaamatonta. Länsimaissa terveydenhuoltojärjestelmä on jo vaikeuksissa, ja Bangladeshissa ongelma olisi vielä suurempi. Leirialueen peruspalvelut voisivat romahtaa, sillä avustustyöntekijät saattaisivat lopettaa esimerkiksi ruuanjaon viruksen takia”, hän ennustaa.

Bangladeshissa oli torstaiaamuun mennessä havaittu runsaat 1 200 koronavirustartuntaa, joista yksi Cox’s Bazarin paikallisessa asukkaassa varsinaisten leirien ulkopuolella.

Viranomaiset sekä avustusjärjestöt tekevät hartiavoimin töitä, jotta virus ei leviäisi leirialueen ahtaissa ja epähygieenisissä oloissa. Sairaaloiden henkilökuntaa koulutetaan ja leirialueen ulkopuolelle rakennetaan eritysosastoa, jossa tartunnan saaneet on tarkoitus hoitaa.

”Teemme kovasti töitä, sillä tämä tilanne on jo valmiiksi kriisi emmekä halua nähdä toista. Alkamassa on myös syklonikausi. Tarvitsemme kaiken tuen, jonka voimme saada”, Riyas vetoaa.

Valistajat kulkevat ovelta ovelle

Plan tarjosi ennen koronaviruspandemiaa Cox’s Bazarissa lastensuojelupalveluita ja koulutusta ja teki sukupuolittuneen väkivallan vastaista työtä. Nyt kaikki perustyö on pysähdyksissä lukuun ottamatta sosiaalityötä, joka on katsottu välttämättömäksi.

Järjestö on aloittanut koronavalistuksen leireillä muun muassa levittämällä julisteita, joissa kerrotaan, miten suojautua tartunnalta, millaisia oireita koronavirus aiheuttaa ja minne niistä pitää ilmoittaa.

Myös viisisataa koulutettua vapaaehtoista pakolaisyhteisön sisältä vie viestiä eteenpäin. Koska isot koulutukset on kielletty, he kulkevat ovelta ovelle. Tällä viikolla tarkoituksena on aloittaa myös hygieniatarvikkeiden, kuten saippuan, jakaminen, Riyas kertoo.

”On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että kyseessä on yksi maailman suurimmista pakolaisleireistä. Tiedon välittäminen jokaiselle ei ole yksinkertainen tehtävä”, hän muistuttaa.

Ohjeita on vaikea noudattaa

Myös monilla muilla maailman pakolaisleireillä ja pakolaisasutusalueilla varaudutaan nyt koronaviruspandemiaan jakamalla tietoa ja hygieniatarvikkeita. Kaikkialla ongelmia pahentaa kuitenkin se, että käsien peseminen ja etäisyydestä huolehtiminen on vaikeaa pakolaisleirien olosuhteissa. Vettä on käytössä rajallisesti ja ihmisiä on pinta-alaan nähden niin paljon, ettei etäisyyttä muihin voi pitää.

”Ei ole kyse siitä, etteivätkö ihmiset ymmärtäisi tartuntojen ehkäisemisen tärkeyttä ja sitä, miten se tehdään, mutta se ei yksinkertaisesti ole mahdollista”, toteaa Kaisa Rouvinen, Suomen Punaisen Ristin (SPR) alue-edustaja Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa.

Hän palasi Libanonin pääkaupungista Beirutista kolmisen viikkoa sitten etätöihin Suomeen.

Libanonissa on noin 1,5 miljoonaa Syyrian pakolaista sekä lisäksi noin 300 000 palestiinalaispakolaista. Maassa on väkilukuun suhteutettuna enemmän pakolaisia kuin missään muualla maailmassa – yksi neljästä. Osa elää leireillä, osa esimerkiksi muiden ihmisten kodeissa vaikeissa olosuhteissa. Suurin osa on rekisteröity pakolaisiksi ja saa terveyspalveluita sekä avustuksia, mutta paperittomilla ei ole niitäkään.

Lapsi naisen sylissä ja avustustyöntekijöitä
Libanonin Punaisen Ristin vapaaehtoiset keskustelivat terveys- ja hygieniakysymyksistä syyrialaispakolaisen kanssa tammikuussa 2017 Akkarin pakolaisleirillä. (Kuva: Maki Igarashi / IFRC)

Toistaiseksi maa on pystynyt silti estämään viruksen leviämisen hyvin sulkemalla koulut ja kaikki yhteiskunnan muutkin ei-välttämättömät toiminnot. Tartuntoja oli torstaiaamuun mennessä todettu runsaat 650 ja kuolemia 21.

”Se on kuitenkin selvää, ettei kapasiteetti riitä tuhansien ihmisten hoitamiseen, ei ainakaan sillä tasolla kuin haluttaisiin”, Rouvinen toteaa.

Ulkoministeriö on myöntänyt SPR:n kautta Libanonin Punaiselle Ristille noin 700 000 euron tuen koronaviruksen ehkäisemiseen. Paikallisella Punaisella Ristillä on maassa suuri rooli, sillä vain se saa kuljettaa koronapotilaita eristykseen ja hoitoa saamaan.

Lisäksi paikallisen Punaisen Ristin vapaaehtoiset jakavat koronatietoutta yhteisöissään. Ruoka-avun jakamisen yhteydessä koronaviruksesta varoitetaan kovaäänisten avulla.

Toimet ovat kovat myös Ugandassa, jossa on todettu vasta 54 koronavirustartuntaa eikä kukaan ole vielä kuollut. Liikkumisrajoitukset ovat kuitenkin samanlaisia kuin muuallakin maailmassa ja koulut on suljettu.

Ugandassa elää noin 1,4 miljoonaa pääosin Etelä-Sudanista saapunutta pakolaista. Viruksen leviäminen niin pakolaisten kuin kantaväestönkin keskuudessa olisi kova isku terveydenhuollolle.

”Lääkäreitä ei ole riittävästi, lääkkeitä ei ole riittävästi ja koko 43 miljoonan asukkaan maassa on vain 36 hengityskonetta”, kertoo maan pääkaupungissa Kampalassa työskentelevä Suomen Pakolaisavun maajohtaja Tarja Saarela-Kaonga sähköpostitse.

Pakolaisapu on aiemmin antanut pakolaisasutusalueilla muun muassa lukutaito-opetusta aikuisille. Kun korona alkoi levitä, lukutaitoryhmistä tuli pienryhmiä, joille on annettu koronavalistusta. Siellä, missä pienryhmiä ei ole sallittu, vapaaehtoiset kiertävät kodeissa, Saarela-Kaonga kertoo.

Koulutusta on saanut jo noin 6 000 ihmistä, ja heidän kauttaan tiedon toivotaan leviävän kymmenille tuhansille.

Optimismia ilmassa

Vaikka koronaviruksen leviäminen pakolaisleireillä ja pakolaisasutusalueilla olisi katastrofaalista, avustusjärjestöissä ollaan vielä optimisteja.

Mohamed Riyas uskoo, että järjestöjen ja viranomaisten yhteistyöllä ja tiukoilla rajoituksilla epidemia voidaan Cox's Bazarin pakolaisalueella vielä estää.

Tarja Saarela-Kaonga puolestaan muistuttaa, että esimerkiksi Ugandassa puutteellinenkin terveysjärjestelmä on jo onnistunut pitämään paljon tappavamman ebolaepidemian kurissa jo monena vuonna muun muassa rajavalvonnan yhteydessä tehtävillä terveystarkastuksilla.  

Myös Libanonissa on tilaa optimismille, sanoo Kaisa Rouvinen.

”Ihmiset seuraavat mediaa hyvin tarkasti ja varmasti haluavat noudattaa ohjeita. Haittapuolena on tosin pelko, joka nousee väärästä informaatiosta.”

Tuli epidemiaa tai ei, koronavirus on joka tapauksessa vaikuttanut jo vakavasti pakolaisten ja paikallisten yhteisöjen elämään, sillä talouden seisahtuminen on tarkoittanut monelle putoamista köyhyyteen.

”Libanonissa köyhyys oli kasvamassa talouskriisin takia muutenkin, ja nyt tilanne on räjähtämässä käsiin. Moni tekee töitä pelkällä päiväpalkalla eivätkä siirtotyöläiset saa sosiaaliturvaa lainkaan. Sellainen vaikuttaa ihmisten toimeentuloon ihan heti”, Rouvinen muistuttaa.

Koronavirus avustustyökatastrofiapukehitysyhteistyöterveyssairaus/lääkintä BangladeshLibanonUganda Plan International SuomiPunainen RistiSuomen Pakolaisapu

Lue myös

Vuoria meren takana.

Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Korona on aiheuttanut taloustaantuman, josta selviytyäkseen osa Tyynenmeren saarten kaupunkilaisista on ryhtynyt kalastamaan. Konflikteilta ei ole vältytty, kun osa kalastaa suojeltuja lajeja tai menee väärille apajille.
Maskimainos, kaksi ihmistä ja autoja kadulla.

Koronavirus lisännyt rajusti lasten humanitaarisen avun tarvetta Länsi-Afrikassa – Mauritaniassa ruoka-avun tarve on nelinkertaistunut

Lähes viisi miljonaa lasta tarvitsee apua neljässä maassa, ja määrä on noussut 60 prosenttia koronaviruspandemian aikana. Perheet joutuvat nyt valitsemaan, eristäytyvätkö ne viruksen pelossa kotiin ja ovat ilman ruokaa vai lähtevätkö etsimään töitä, kertoo Pelastakaa Lapset.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhkat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.

Tuoreimmat

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”