Uutiset Koronaviruspandemia

Maailman pakolaisleireillä paiskitaan töitä koronatartuntojen estämiseksi – ”Emme haluaisi tähän enää toista kriisiä päälle”, sanoo etätöihin siirtynyt avustustyöntekijä Mohamed Riyas

Koronaviruspandemia ei ole vielä tavoittanut maailman pakolaisleirejä ainakaan laajasti. Muun muassa Ugandassa, Bangladeshissa ja Libanonissa jaetaan nyt ahkerasti tietoa ja hygieniavälineitä, jotta niin ei kävisikään.
Pakolaisleirin asumuksia ja lapsi kiipeämässä rinnettä ylös
Cox's Bazarin alueella elää noin 855 000 Myanmarin rohingya-pakolaista. (Kuva: Plan International)

”Ihmiset ovat peloissaan, sen näkee. He tietävät, että jossain vaiheessa tartuntoja alkaa todennäköisesti tulla ja että palvelut ovat rajalliset”, kuvailee Mohamed Riyas tunnelmia Bangladeshissa.

Riyas on lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin ohjelmajohtaja Cox’s Bazarissa, jossa elää noin 855 000 Myanmarista paennutta rohingya-muslimia. Aluetta pidetään jopa maailman suurimpana pakolaisleirinä.

Riyas ei ole päässyt käymään pakolaisten parissa yli kahteen viikkoon, sillä avustustyö on supistettu vain välttämättömimpiin toimintoihin, kuten ruuanjakoon.

”Tartuntojen leviäminen leireille olisi sanoinkuvaamatonta. Länsimaissa terveydenhuoltojärjestelmä on jo vaikeuksissa, ja Bangladeshissa ongelma olisi vielä suurempi. Leirialueen peruspalvelut voisivat romahtaa, sillä avustustyöntekijät saattaisivat lopettaa esimerkiksi ruuanjaon viruksen takia”, hän ennustaa.

Bangladeshissa oli torstaiaamuun mennessä havaittu runsaat 1 200 koronavirustartuntaa, joista yksi Cox’s Bazarin paikallisessa asukkaassa varsinaisten leirien ulkopuolella.

Viranomaiset sekä avustusjärjestöt tekevät hartiavoimin töitä, jotta virus ei leviäisi leirialueen ahtaissa ja epähygieenisissä oloissa. Sairaaloiden henkilökuntaa koulutetaan ja leirialueen ulkopuolelle rakennetaan eritysosastoa, jossa tartunnan saaneet on tarkoitus hoitaa.

”Teemme kovasti töitä, sillä tämä tilanne on jo valmiiksi kriisi emmekä halua nähdä toista. Alkamassa on myös syklonikausi. Tarvitsemme kaiken tuen, jonka voimme saada”, Riyas vetoaa.

Valistajat kulkevat ovelta ovelle

Plan tarjosi ennen koronaviruspandemiaa Cox’s Bazarissa lastensuojelupalveluita ja koulutusta ja teki sukupuolittuneen väkivallan vastaista työtä. Nyt kaikki perustyö on pysähdyksissä lukuun ottamatta sosiaalityötä, joka on katsottu välttämättömäksi.

Järjestö on aloittanut koronavalistuksen leireillä muun muassa levittämällä julisteita, joissa kerrotaan, miten suojautua tartunnalta, millaisia oireita koronavirus aiheuttaa ja minne niistä pitää ilmoittaa.

Myös viisisataa koulutettua vapaaehtoista pakolaisyhteisön sisältä vie viestiä eteenpäin. Koska isot koulutukset on kielletty, he kulkevat ovelta ovelle. Tällä viikolla tarkoituksena on aloittaa myös hygieniatarvikkeiden, kuten saippuan, jakaminen, Riyas kertoo.

”On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että kyseessä on yksi maailman suurimmista pakolaisleireistä. Tiedon välittäminen jokaiselle ei ole yksinkertainen tehtävä”, hän muistuttaa.

Ohjeita on vaikea noudattaa

Myös monilla muilla maailman pakolaisleireillä ja pakolaisasutusalueilla varaudutaan nyt koronaviruspandemiaan jakamalla tietoa ja hygieniatarvikkeita. Kaikkialla ongelmia pahentaa kuitenkin se, että käsien peseminen ja etäisyydestä huolehtiminen on vaikeaa pakolaisleirien olosuhteissa. Vettä on käytössä rajallisesti ja ihmisiä on pinta-alaan nähden niin paljon, ettei etäisyyttä muihin voi pitää.

”Ei ole kyse siitä, etteivätkö ihmiset ymmärtäisi tartuntojen ehkäisemisen tärkeyttä ja sitä, miten se tehdään, mutta se ei yksinkertaisesti ole mahdollista”, toteaa Kaisa Rouvinen, Suomen Punaisen Ristin (SPR) alue-edustaja Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa.

Hän palasi Libanonin pääkaupungista Beirutista kolmisen viikkoa sitten etätöihin Suomeen.

Libanonissa on noin 1,5 miljoonaa Syyrian pakolaista sekä lisäksi noin 300 000 palestiinalaispakolaista. Maassa on väkilukuun suhteutettuna enemmän pakolaisia kuin missään muualla maailmassa – yksi neljästä. Osa elää leireillä, osa esimerkiksi muiden ihmisten kodeissa vaikeissa olosuhteissa. Suurin osa on rekisteröity pakolaisiksi ja saa terveyspalveluita sekä avustuksia, mutta paperittomilla ei ole niitäkään.

Lapsi naisen sylissä ja avustustyöntekijöitä
Libanonin Punaisen Ristin vapaaehtoiset keskustelivat terveys- ja hygieniakysymyksistä syyrialaispakolaisen kanssa tammikuussa 2017 Akkarin pakolaisleirillä. (Kuva: Maki Igarashi / IFRC)

Toistaiseksi maa on pystynyt silti estämään viruksen leviämisen hyvin sulkemalla koulut ja kaikki yhteiskunnan muutkin ei-välttämättömät toiminnot. Tartuntoja oli torstaiaamuun mennessä todettu runsaat 650 ja kuolemia 21.

”Se on kuitenkin selvää, ettei kapasiteetti riitä tuhansien ihmisten hoitamiseen, ei ainakaan sillä tasolla kuin haluttaisiin”, Rouvinen toteaa.

Ulkoministeriö on myöntänyt SPR:n kautta Libanonin Punaiselle Ristille noin 700 000 euron tuen koronaviruksen ehkäisemiseen. Paikallisella Punaisella Ristillä on maassa suuri rooli, sillä vain se saa kuljettaa koronapotilaita eristykseen ja hoitoa saamaan.

Lisäksi paikallisen Punaisen Ristin vapaaehtoiset jakavat koronatietoutta yhteisöissään. Ruoka-avun jakamisen yhteydessä koronaviruksesta varoitetaan kovaäänisten avulla.

Toimet ovat kovat myös Ugandassa, jossa on todettu vasta 54 koronavirustartuntaa eikä kukaan ole vielä kuollut. Liikkumisrajoitukset ovat kuitenkin samanlaisia kuin muuallakin maailmassa ja koulut on suljettu.

Ugandassa elää noin 1,4 miljoonaa pääosin Etelä-Sudanista saapunutta pakolaista. Viruksen leviäminen niin pakolaisten kuin kantaväestönkin keskuudessa olisi kova isku terveydenhuollolle.

”Lääkäreitä ei ole riittävästi, lääkkeitä ei ole riittävästi ja koko 43 miljoonan asukkaan maassa on vain 36 hengityskonetta”, kertoo maan pääkaupungissa Kampalassa työskentelevä Suomen Pakolaisavun maajohtaja Tarja Saarela-Kaonga sähköpostitse.

Pakolaisapu on aiemmin antanut pakolaisasutusalueilla muun muassa lukutaito-opetusta aikuisille. Kun korona alkoi levitä, lukutaitoryhmistä tuli pienryhmiä, joille on annettu koronavalistusta. Siellä, missä pienryhmiä ei ole sallittu, vapaaehtoiset kiertävät kodeissa, Saarela-Kaonga kertoo.

Koulutusta on saanut jo noin 6 000 ihmistä, ja heidän kauttaan tiedon toivotaan leviävän kymmenille tuhansille.

Optimismia ilmassa

Vaikka koronaviruksen leviäminen pakolaisleireillä ja pakolaisasutusalueilla olisi katastrofaalista, avustusjärjestöissä ollaan vielä optimisteja.

Mohamed Riyas uskoo, että järjestöjen ja viranomaisten yhteistyöllä ja tiukoilla rajoituksilla epidemia voidaan Cox's Bazarin pakolaisalueella vielä estää.

Tarja Saarela-Kaonga puolestaan muistuttaa, että esimerkiksi Ugandassa puutteellinenkin terveysjärjestelmä on jo onnistunut pitämään paljon tappavamman ebolaepidemian kurissa jo monena vuonna muun muassa rajavalvonnan yhteydessä tehtävillä terveystarkastuksilla.  

Myös Libanonissa on tilaa optimismille, sanoo Kaisa Rouvinen.

”Ihmiset seuraavat mediaa hyvin tarkasti ja varmasti haluavat noudattaa ohjeita. Haittapuolena on tosin pelko, joka nousee väärästä informaatiosta.”

Tuli epidemiaa tai ei, koronavirus on joka tapauksessa vaikuttanut jo vakavasti pakolaisten ja paikallisten yhteisöjen elämään, sillä talouden seisahtuminen on tarkoittanut monelle putoamista köyhyyteen.

”Libanonissa köyhyys oli kasvamassa talouskriisin takia muutenkin, ja nyt tilanne on räjähtämässä käsiin. Moni tekee töitä pelkällä päiväpalkalla eivätkä siirtotyöläiset saa sosiaaliturvaa lainkaan. Sellainen vaikuttaa ihmisten toimeentuloon ihan heti”, Rouvinen muistuttaa.

Koronaviruspandemia avustustyökatastrofiapukehitysyhteistyöterveyssairaus/lääkintä BangladeshLibanonUganda Plan International SuomiPunainen RistiSuomen Pakolaisapu

Lue myös

Maskein suojautuneita ihmisiä, yksi desinfioi käsiään.

Intian korona-aalto uhkaa lisätä äitiys- ja lapsikuolleisuutta – ”On klinikoita, joilla ei ole antaa sairaille mitään muuta kuin parasetamolia”

Intian ylikuormittunut terveydenhuoltojärjestelmä keskittyy nyt auttamaan koronapotilaita. Pelkona on, että äitiys- ja lapsikuolleisuus lisääntyy, sillä muuhun hoitoon ei juuri ole mahdollisuuksia, varoittaa Pelastakaa Lapset -järjestö.
Nainen istuu tuolissa selkä kameraan päin.

Koronapandemia lopetti ihmiskaupan uhrien palvelut Zimbabwessa – ”En tiedä, miten oikein selviydyn”

Ihmiskauppaa kokenut Grace Mashingaidze* kävi ennen koronapandemiaa säännöllisesti ihmiskaupan uhrien työpajoissa. Koronarajoitusten seurauksena niitä ei voi enää järjestää. Samoin on käynyt monissa muissa maissa. Asiantuntijoiden mukaan pandemia on myös altistanut ihmiskaupalle aiempaa enemmän ihmisiä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Sotilas EU-lipun vieressä.

EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista

Vasta perustetun Euroopan rauhanrahaston kautta myös suomalaisten verorahoja voidaan jatkossa käyttää vaikkapa Sahelin alueen turvallisuusjoukkojen aseistamiseen. EU perustelee aseellisen tuen tarvetta muun muassa koulutusoperaatioiden tehostamisella, mutta kriitikoiden mukaan unioni on lähtenyt vaaralliselle, kovan turvallisuuden tielle.
Ihmisiä mielenosoituskylttien kera.

Israelin ja palestiinalaisten välinen väkivalta osuu jälleen kipeimmin siviileihin – Maahyökkäys Gazaan veisi ”helvetin syvyyksiin”, varoittaa avustusjärjestö

Israelin ja palestiinalaisten välinen väkivalta on kärjistynyt pahimmaksi vuosikausiin. Etenkään Gazan ylikuormittunut terveysjärjestelmä ei kestä enää lisää uhreja, pelkäävät avustusjärjestöt.
Mielenosoittajia ja kyltti, jossa lukee "Climate crisis = death".

Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen

Valtioiden ilmastotoimia seuraava Climate Action Tracker on laskenut ennustettaan maapallon lämpenemisestä. Valtioiden kunnianhimoa on lisännyt muun muassa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin huhtikuussa järjestämä ilmastokokous.
Puna-valko-vihreä lippu ja muita lippuja liehuu pilvenpiirtäjän edessä.

Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja

Vaikea kuivuus on ajanut Madagaskarin eteläosat ruokakriisiin. Sekä ruokavarastot että siemenvilja on syöty, ja nyt ihmiset turvautuvat epätoivoisiin keinoihin.
Lapsia rivissä teltan edustalla.

Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan

Etiopialaiselle Nguenyyielin pakolaisleirille on paennut tuhansia ihmisiä konfliktista kärsivästä Etelä-Sudanista. 18-vuotias pakolainen Chuol Nyakoach uskoo, että koulutuksesta on hyötyä myös rankkojen kokemusten käsittelyssä.

Tuoreimmat

Israelin ja palestiinalaisten välinen väkivalta osuu jälleen kipeimmin siviileihin – Maahyökkäys Gazaan veisi ”helvetin syvyyksiin”, varoittaa avustusjärjestö
EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista
Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen
Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja
Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan
Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee
Uganda kiristää seksuaalirikoslainsäädäntöään – Seksuaalivähemmistöt ja seksityöläiset voivat joutua rekisteriin
Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”