Uutiset Koronavirus

Maailman pakolaisleireillä paiskitaan töitä koronatartuntojen estämiseksi – ”Emme haluaisi tähän enää toista kriisiä päälle”, sanoo etätöihin siirtynyt avustustyöntekijä Mohamed Riyas

Koronaviruspandemia ei ole vielä tavoittanut maailman pakolaisleirejä ainakaan laajasti. Muun muassa Ugandassa, Bangladeshissa ja Libanonissa jaetaan nyt ahkerasti tietoa ja hygieniavälineitä, jotta niin ei kävisikään.
Pakolaisleirin asumuksia ja lapsi kiipeämässä rinnettä ylös
Cox's Bazarin alueella elää noin 855 000 Myanmarin rohingya-pakolaista. (Kuva: Plan International)

”Ihmiset ovat peloissaan, sen näkee. He tietävät, että jossain vaiheessa tartuntoja alkaa todennäköisesti tulla ja että palvelut ovat rajalliset”, kuvailee Mohamed Riyas tunnelmia Bangladeshissa.

Riyas on lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin ohjelmajohtaja Cox’s Bazarissa, jossa elää noin 855 000 Myanmarista paennutta rohingya-muslimia. Aluetta pidetään jopa maailman suurimpana pakolaisleirinä.

Riyas ei ole päässyt käymään pakolaisten parissa yli kahteen viikkoon, sillä avustustyö on supistettu vain välttämättömimpiin toimintoihin, kuten ruuanjakoon.

”Tartuntojen leviäminen leireille olisi sanoinkuvaamatonta. Länsimaissa terveydenhuoltojärjestelmä on jo vaikeuksissa, ja Bangladeshissa ongelma olisi vielä suurempi. Leirialueen peruspalvelut voisivat romahtaa, sillä avustustyöntekijät saattaisivat lopettaa esimerkiksi ruuanjaon viruksen takia”, hän ennustaa.

Bangladeshissa oli torstaiaamuun mennessä havaittu runsaat 1 200 koronavirustartuntaa, joista yksi Cox’s Bazarin paikallisessa asukkaassa varsinaisten leirien ulkopuolella.

Viranomaiset sekä avustusjärjestöt tekevät hartiavoimin töitä, jotta virus ei leviäisi leirialueen ahtaissa ja epähygieenisissä oloissa. Sairaaloiden henkilökuntaa koulutetaan ja leirialueen ulkopuolelle rakennetaan eritysosastoa, jossa tartunnan saaneet on tarkoitus hoitaa.

”Teemme kovasti töitä, sillä tämä tilanne on jo valmiiksi kriisi emmekä halua nähdä toista. Alkamassa on myös syklonikausi. Tarvitsemme kaiken tuen, jonka voimme saada”, Riyas vetoaa.

Valistajat kulkevat ovelta ovelle

Plan tarjosi ennen koronaviruspandemiaa Cox’s Bazarissa lastensuojelupalveluita ja koulutusta ja teki sukupuolittuneen väkivallan vastaista työtä. Nyt kaikki perustyö on pysähdyksissä lukuun ottamatta sosiaalityötä, joka on katsottu välttämättömäksi.

Järjestö on aloittanut koronavalistuksen leireillä muun muassa levittämällä julisteita, joissa kerrotaan, miten suojautua tartunnalta, millaisia oireita koronavirus aiheuttaa ja minne niistä pitää ilmoittaa.

Myös viisisataa koulutettua vapaaehtoista pakolaisyhteisön sisältä vie viestiä eteenpäin. Koska isot koulutukset on kielletty, he kulkevat ovelta ovelle. Tällä viikolla tarkoituksena on aloittaa myös hygieniatarvikkeiden, kuten saippuan, jakaminen, Riyas kertoo.

”On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että kyseessä on yksi maailman suurimmista pakolaisleireistä. Tiedon välittäminen jokaiselle ei ole yksinkertainen tehtävä”, hän muistuttaa.

Ohjeita on vaikea noudattaa

Myös monilla muilla maailman pakolaisleireillä ja pakolaisasutusalueilla varaudutaan nyt koronaviruspandemiaan jakamalla tietoa ja hygieniatarvikkeita. Kaikkialla ongelmia pahentaa kuitenkin se, että käsien peseminen ja etäisyydestä huolehtiminen on vaikeaa pakolaisleirien olosuhteissa. Vettä on käytössä rajallisesti ja ihmisiä on pinta-alaan nähden niin paljon, ettei etäisyyttä muihin voi pitää.

”Ei ole kyse siitä, etteivätkö ihmiset ymmärtäisi tartuntojen ehkäisemisen tärkeyttä ja sitä, miten se tehdään, mutta se ei yksinkertaisesti ole mahdollista”, toteaa Kaisa Rouvinen, Suomen Punaisen Ristin (SPR) alue-edustaja Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa.

Hän palasi Libanonin pääkaupungista Beirutista kolmisen viikkoa sitten etätöihin Suomeen.

Libanonissa on noin 1,5 miljoonaa Syyrian pakolaista sekä lisäksi noin 300 000 palestiinalaispakolaista. Maassa on väkilukuun suhteutettuna enemmän pakolaisia kuin missään muualla maailmassa – yksi neljästä. Osa elää leireillä, osa esimerkiksi muiden ihmisten kodeissa vaikeissa olosuhteissa. Suurin osa on rekisteröity pakolaisiksi ja saa terveyspalveluita sekä avustuksia, mutta paperittomilla ei ole niitäkään.

Lapsi naisen sylissä ja avustustyöntekijöitä
Libanonin Punaisen Ristin vapaaehtoiset keskustelivat terveys- ja hygieniakysymyksistä syyrialaispakolaisen kanssa tammikuussa 2017 Akkarin pakolaisleirillä. (Kuva: Maki Igarashi / IFRC)

Toistaiseksi maa on pystynyt silti estämään viruksen leviämisen hyvin sulkemalla koulut ja kaikki yhteiskunnan muutkin ei-välttämättömät toiminnot. Tartuntoja oli torstaiaamuun mennessä todettu runsaat 650 ja kuolemia 21.

”Se on kuitenkin selvää, ettei kapasiteetti riitä tuhansien ihmisten hoitamiseen, ei ainakaan sillä tasolla kuin haluttaisiin”, Rouvinen toteaa.

Ulkoministeriö on myöntänyt SPR:n kautta Libanonin Punaiselle Ristille noin 700 000 euron tuen koronaviruksen ehkäisemiseen. Paikallisella Punaisella Ristillä on maassa suuri rooli, sillä vain se saa kuljettaa koronapotilaita eristykseen ja hoitoa saamaan.

Lisäksi paikallisen Punaisen Ristin vapaaehtoiset jakavat koronatietoutta yhteisöissään. Ruoka-avun jakamisen yhteydessä koronaviruksesta varoitetaan kovaäänisten avulla.

Toimet ovat kovat myös Ugandassa, jossa on todettu vasta 54 koronavirustartuntaa eikä kukaan ole vielä kuollut. Liikkumisrajoitukset ovat kuitenkin samanlaisia kuin muuallakin maailmassa ja koulut on suljettu.

Ugandassa elää noin 1,4 miljoonaa pääosin Etelä-Sudanista saapunutta pakolaista. Viruksen leviäminen niin pakolaisten kuin kantaväestönkin keskuudessa olisi kova isku terveydenhuollolle.

”Lääkäreitä ei ole riittävästi, lääkkeitä ei ole riittävästi ja koko 43 miljoonan asukkaan maassa on vain 36 hengityskonetta”, kertoo maan pääkaupungissa Kampalassa työskentelevä Suomen Pakolaisavun maajohtaja Tarja Saarela-Kaonga sähköpostitse.

Pakolaisapu on aiemmin antanut pakolaisasutusalueilla muun muassa lukutaito-opetusta aikuisille. Kun korona alkoi levitä, lukutaitoryhmistä tuli pienryhmiä, joille on annettu koronavalistusta. Siellä, missä pienryhmiä ei ole sallittu, vapaaehtoiset kiertävät kodeissa, Saarela-Kaonga kertoo.

Koulutusta on saanut jo noin 6 000 ihmistä, ja heidän kauttaan tiedon toivotaan leviävän kymmenille tuhansille.

Optimismia ilmassa

Vaikka koronaviruksen leviäminen pakolaisleireillä ja pakolaisasutusalueilla olisi katastrofaalista, avustusjärjestöissä ollaan vielä optimisteja.

Mohamed Riyas uskoo, että järjestöjen ja viranomaisten yhteistyöllä ja tiukoilla rajoituksilla epidemia voidaan Cox's Bazarin pakolaisalueella vielä estää.

Tarja Saarela-Kaonga puolestaan muistuttaa, että esimerkiksi Ugandassa puutteellinenkin terveysjärjestelmä on jo onnistunut pitämään paljon tappavamman ebolaepidemian kurissa jo monena vuonna muun muassa rajavalvonnan yhteydessä tehtävillä terveystarkastuksilla.  

Myös Libanonissa on tilaa optimismille, sanoo Kaisa Rouvinen.

”Ihmiset seuraavat mediaa hyvin tarkasti ja varmasti haluavat noudattaa ohjeita. Haittapuolena on tosin pelko, joka nousee väärästä informaatiosta.”

Tuli epidemiaa tai ei, koronavirus on joka tapauksessa vaikuttanut jo vakavasti pakolaisten ja paikallisten yhteisöjen elämään, sillä talouden seisahtuminen on tarkoittanut monelle putoamista köyhyyteen.

”Libanonissa köyhyys oli kasvamassa talouskriisin takia muutenkin, ja nyt tilanne on räjähtämässä käsiin. Moni tekee töitä pelkällä päiväpalkalla eivätkä siirtotyöläiset saa sosiaaliturvaa lainkaan. Sellainen vaikuttaa ihmisten toimeentuloon ihan heti”, Rouvinen muistuttaa.

Koronavirus avustustyökatastrofiapukehitysyhteistyöterveyssairaus/lääkintä BangladeshLibanonUganda Plan International SuomiPunainen RistiSuomen Pakolaisapu

Lue myös

Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.
Mies halaa vanhassa metsässä valtavaa puuta

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa

Kenialaisia ogiekeja on yritetty useasti häätää asuinalueiltaan. Uuden, alkuperäiskansojen perimätietoa ja historiaa hyödyntävän 3D-mallinnustekniikan avulla ogiekit ja muut alkuperäiskansat voivat puolustaa maitaan ja suojella luontoa.

Tuoreimmat

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet
Tuore raportti: Työntekijöiden heikolla ravitsemuksella kova hinta bisnekselle – Yritykset menettävät vuosittain jopa 850 miljardia dollaria