Uutiset Koronaviruspandemia

Maailman pakolaisleireillä paiskitaan töitä koronatartuntojen estämiseksi – ”Emme haluaisi tähän enää toista kriisiä päälle”, sanoo etätöihin siirtynyt avustustyöntekijä Mohamed Riyas

Koronaviruspandemia ei ole vielä tavoittanut maailman pakolaisleirejä ainakaan laajasti. Muun muassa Ugandassa, Bangladeshissa ja Libanonissa jaetaan nyt ahkerasti tietoa ja hygieniavälineitä, jotta niin ei kävisikään.
Pakolaisleirin asumuksia ja lapsi kiipeämässä rinnettä ylös
Cox's Bazarin alueella elää noin 855 000 Myanmarin rohingya-pakolaista. (Kuva: Plan International)

”Ihmiset ovat peloissaan, sen näkee. He tietävät, että jossain vaiheessa tartuntoja alkaa todennäköisesti tulla ja että palvelut ovat rajalliset”, kuvailee Mohamed Riyas tunnelmia Bangladeshissa.

Riyas on lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin ohjelmajohtaja Cox’s Bazarissa, jossa elää noin 855 000 Myanmarista paennutta rohingya-muslimia. Aluetta pidetään jopa maailman suurimpana pakolaisleirinä.

Riyas ei ole päässyt käymään pakolaisten parissa yli kahteen viikkoon, sillä avustustyö on supistettu vain välttämättömimpiin toimintoihin, kuten ruuanjakoon.

”Tartuntojen leviäminen leireille olisi sanoinkuvaamatonta. Länsimaissa terveydenhuoltojärjestelmä on jo vaikeuksissa, ja Bangladeshissa ongelma olisi vielä suurempi. Leirialueen peruspalvelut voisivat romahtaa, sillä avustustyöntekijät saattaisivat lopettaa esimerkiksi ruuanjaon viruksen takia”, hän ennustaa.

Bangladeshissa oli torstaiaamuun mennessä havaittu runsaat 1 200 koronavirustartuntaa, joista yksi Cox’s Bazarin paikallisessa asukkaassa varsinaisten leirien ulkopuolella.

Viranomaiset sekä avustusjärjestöt tekevät hartiavoimin töitä, jotta virus ei leviäisi leirialueen ahtaissa ja epähygieenisissä oloissa. Sairaaloiden henkilökuntaa koulutetaan ja leirialueen ulkopuolelle rakennetaan eritysosastoa, jossa tartunnan saaneet on tarkoitus hoitaa.

”Teemme kovasti töitä, sillä tämä tilanne on jo valmiiksi kriisi emmekä halua nähdä toista. Alkamassa on myös syklonikausi. Tarvitsemme kaiken tuen, jonka voimme saada”, Riyas vetoaa.

Valistajat kulkevat ovelta ovelle

Plan tarjosi ennen koronaviruspandemiaa Cox’s Bazarissa lastensuojelupalveluita ja koulutusta ja teki sukupuolittuneen väkivallan vastaista työtä. Nyt kaikki perustyö on pysähdyksissä lukuun ottamatta sosiaalityötä, joka on katsottu välttämättömäksi.

Järjestö on aloittanut koronavalistuksen leireillä muun muassa levittämällä julisteita, joissa kerrotaan, miten suojautua tartunnalta, millaisia oireita koronavirus aiheuttaa ja minne niistä pitää ilmoittaa.

Myös viisisataa koulutettua vapaaehtoista pakolaisyhteisön sisältä vie viestiä eteenpäin. Koska isot koulutukset on kielletty, he kulkevat ovelta ovelle. Tällä viikolla tarkoituksena on aloittaa myös hygieniatarvikkeiden, kuten saippuan, jakaminen, Riyas kertoo.

”On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että kyseessä on yksi maailman suurimmista pakolaisleireistä. Tiedon välittäminen jokaiselle ei ole yksinkertainen tehtävä”, hän muistuttaa.

Ohjeita on vaikea noudattaa

Myös monilla muilla maailman pakolaisleireillä ja pakolaisasutusalueilla varaudutaan nyt koronaviruspandemiaan jakamalla tietoa ja hygieniatarvikkeita. Kaikkialla ongelmia pahentaa kuitenkin se, että käsien peseminen ja etäisyydestä huolehtiminen on vaikeaa pakolaisleirien olosuhteissa. Vettä on käytössä rajallisesti ja ihmisiä on pinta-alaan nähden niin paljon, ettei etäisyyttä muihin voi pitää.

”Ei ole kyse siitä, etteivätkö ihmiset ymmärtäisi tartuntojen ehkäisemisen tärkeyttä ja sitä, miten se tehdään, mutta se ei yksinkertaisesti ole mahdollista”, toteaa Kaisa Rouvinen, Suomen Punaisen Ristin (SPR) alue-edustaja Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa.

Hän palasi Libanonin pääkaupungista Beirutista kolmisen viikkoa sitten etätöihin Suomeen.

Libanonissa on noin 1,5 miljoonaa Syyrian pakolaista sekä lisäksi noin 300 000 palestiinalaispakolaista. Maassa on väkilukuun suhteutettuna enemmän pakolaisia kuin missään muualla maailmassa – yksi neljästä. Osa elää leireillä, osa esimerkiksi muiden ihmisten kodeissa vaikeissa olosuhteissa. Suurin osa on rekisteröity pakolaisiksi ja saa terveyspalveluita sekä avustuksia, mutta paperittomilla ei ole niitäkään.

Lapsi naisen sylissä ja avustustyöntekijöitä
Libanonin Punaisen Ristin vapaaehtoiset keskustelivat terveys- ja hygieniakysymyksistä syyrialaispakolaisen kanssa tammikuussa 2017 Akkarin pakolaisleirillä. (Kuva: Maki Igarashi / IFRC)

Toistaiseksi maa on pystynyt silti estämään viruksen leviämisen hyvin sulkemalla koulut ja kaikki yhteiskunnan muutkin ei-välttämättömät toiminnot. Tartuntoja oli torstaiaamuun mennessä todettu runsaat 650 ja kuolemia 21.

”Se on kuitenkin selvää, ettei kapasiteetti riitä tuhansien ihmisten hoitamiseen, ei ainakaan sillä tasolla kuin haluttaisiin”, Rouvinen toteaa.

Ulkoministeriö on myöntänyt SPR:n kautta Libanonin Punaiselle Ristille noin 700 000 euron tuen koronaviruksen ehkäisemiseen. Paikallisella Punaisella Ristillä on maassa suuri rooli, sillä vain se saa kuljettaa koronapotilaita eristykseen ja hoitoa saamaan.

Lisäksi paikallisen Punaisen Ristin vapaaehtoiset jakavat koronatietoutta yhteisöissään. Ruoka-avun jakamisen yhteydessä koronaviruksesta varoitetaan kovaäänisten avulla.

Toimet ovat kovat myös Ugandassa, jossa on todettu vasta 54 koronavirustartuntaa eikä kukaan ole vielä kuollut. Liikkumisrajoitukset ovat kuitenkin samanlaisia kuin muuallakin maailmassa ja koulut on suljettu.

Ugandassa elää noin 1,4 miljoonaa pääosin Etelä-Sudanista saapunutta pakolaista. Viruksen leviäminen niin pakolaisten kuin kantaväestönkin keskuudessa olisi kova isku terveydenhuollolle.

”Lääkäreitä ei ole riittävästi, lääkkeitä ei ole riittävästi ja koko 43 miljoonan asukkaan maassa on vain 36 hengityskonetta”, kertoo maan pääkaupungissa Kampalassa työskentelevä Suomen Pakolaisavun maajohtaja Tarja Saarela-Kaonga sähköpostitse.

Pakolaisapu on aiemmin antanut pakolaisasutusalueilla muun muassa lukutaito-opetusta aikuisille. Kun korona alkoi levitä, lukutaitoryhmistä tuli pienryhmiä, joille on annettu koronavalistusta. Siellä, missä pienryhmiä ei ole sallittu, vapaaehtoiset kiertävät kodeissa, Saarela-Kaonga kertoo.

Koulutusta on saanut jo noin 6 000 ihmistä, ja heidän kauttaan tiedon toivotaan leviävän kymmenille tuhansille.

Optimismia ilmassa

Vaikka koronaviruksen leviäminen pakolaisleireillä ja pakolaisasutusalueilla olisi katastrofaalista, avustusjärjestöissä ollaan vielä optimisteja.

Mohamed Riyas uskoo, että järjestöjen ja viranomaisten yhteistyöllä ja tiukoilla rajoituksilla epidemia voidaan Cox's Bazarin pakolaisalueella vielä estää.

Tarja Saarela-Kaonga puolestaan muistuttaa, että esimerkiksi Ugandassa puutteellinenkin terveysjärjestelmä on jo onnistunut pitämään paljon tappavamman ebolaepidemian kurissa jo monena vuonna muun muassa rajavalvonnan yhteydessä tehtävillä terveystarkastuksilla.  

Myös Libanonissa on tilaa optimismille, sanoo Kaisa Rouvinen.

”Ihmiset seuraavat mediaa hyvin tarkasti ja varmasti haluavat noudattaa ohjeita. Haittapuolena on tosin pelko, joka nousee väärästä informaatiosta.”

Tuli epidemiaa tai ei, koronavirus on joka tapauksessa vaikuttanut jo vakavasti pakolaisten ja paikallisten yhteisöjen elämään, sillä talouden seisahtuminen on tarkoittanut monelle putoamista köyhyyteen.

”Libanonissa köyhyys oli kasvamassa talouskriisin takia muutenkin, ja nyt tilanne on räjähtämässä käsiin. Moni tekee töitä pelkällä päiväpalkalla eivätkä siirtotyöläiset saa sosiaaliturvaa lainkaan. Sellainen vaikuttaa ihmisten toimeentuloon ihan heti”, Rouvinen muistuttaa.

Koronaviruspandemia avustustyökatastrofiapukehitysyhteistyöterveyssairaus/lääkintä BangladeshLibanonUganda Plan International SuomiPunainen RistiSuomen Pakolaisapu

Lue myös

Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Mies puolilähikuvassa, taustalla maapallon kuva.

Glasgow’n ilmastokokouksesta uhkaa tulla rikkaiden maiden pelikenttä – Ympäristöjärjestöt vaativat kokouksen lykkäämistä rokotevajeen vuoksi

Köyhien maiden osallistuminen Glasgow’n ilmastokokoukseen on koronan takia riskialtista, vaikeaa ja kallista. Britannian hallitus on luvannut kustantaa rokotteet ja karanteenihotellit, mutta järjestelyjen kanssa alkaa olla kiire.
Liitutaululle kirjoitettu teksti covid-19, jota lapsen käsi koskettaa.

Koronapandemian pelätään pahentavan Tyynenmeren saarivaltioiden koulutuskriisiä – Toisen asteen opintoihin ei välttämättä enää palata

Monet Tyynenmeren saarivaltiot ovat menestyksekkäästi toteuttaneet yleistä oppivelvollisuutta jo vuosia, mutta koronapandemia on heikentämässä tilannetta. Esimerkiksi Fidžillä koronasulku jatkuu ja koululaisia kannustetaan etäopintoihin, vaikka vain noin puolella väestöstä on pääsy internetiin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi ihmistä ja juliste, jossa mies kuokka olkapäällä.

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa

Rypäleaseet kieltävässä sopimuksessa on mukana noin 110 maata, mutta ne aiheuttavat yhä uhreja. Suurin osa uhreista vammautuu tai kuolee maassa olevien jäänteiden räjähtämisen seurauksena.
Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.

Tuoreimmat

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää