Uutiset Koronaviruspandemia

Maa, jota ei suljettu koronan takia – Malawissa oikeus määräsi valtion maksamaan köyhille ensin tukea

Malawi ei ole siirtynyt koronaeristykseen, koska oikeusistuin päätti, että valtion pitää toimittaa ensin tukea köyhille. Sitä ei ole vielä tehty. Nyt osa malawilaisista uskoo, ettei sulkua tulekaan, osa taas uskoo, että sulku on keino siirtää heinäkuun vaaleja.
Kaksi naista tarkastelee tomaatteja torilla.
Malawin pienkauppiaat myyvät kauppatavaroitaan Limben torilla Blantyren kaupungissa. (Kuva: Lameck Masina / IPS)

(IPS) -- Malawi on yksi niistä harvoista maista, joita ei ole suljettu koronapandemian vuoksi. Tapauksia ei ilmeisesti olekaan pilvin pimein, mutta todellinen syy on oikeuden määräyksessä, jota valtio ei vielä ole onnistunut täyttämään.

Malawin piti mennä koronasulkuun jo huhtikuussa, mutta ihmisoikeusjärjestöt onnistuivat hankkimaan oikeuden päätöksen, joka esti sen.

Syynä oli huoli maan köyhien selviytymisestä. Oikeus määräsi, että valtion pitää maksaa puolen vuoden ajan tukea 172 000:lle kotitaloudelle Lilongwen, Blantyren, Mzuzun ja Zomban kaupungeissa.

Vasta kun Maailmanpankin kustantama apu on toimitettu sitä tarvitseville, maa voidaan sulkea.

Avustussuunnitelma antoi toivoa

Leski ja kolmen lapsen äiti Elizabeth Longwe on ansainnut elantonsa myymällä tomaatteja Limben torilla Blantyressa. Vaikka koronasulkua ei olekaan tullut, hänen ansionsa ovat huhtikuun alun jälkeen kutistuneet puoleen entisestä.

”Ihmiset lakkasivat sairastumisen pelossa ostamasta minulta. Sen sijaan he alkoivat ostaa kaupasta suuria määriä tavaroita ja käyttää niitä säästeliäästi”, Longwe harmittelee.

”Luojan kiitos myynnin väheneminen tapahtui kuitenkin vasta sen jälkeen, kun koulut koronaviruksen takia suljettiin. Koulujen aukiolo olisi ollut katastrofi minulle, sillä minulla ei olisi ollut varaa maksaa lasten koulumatkaa. Silti nyt huolettaa, pystynkö ruokkimaan heitä”, Longwe sanoo.

Maailmanpankin avustussuunnitelma antoi toivoa Elizabeth Longwelle, kuten myös toiselle Limben torikauppiaalle Lackson Tembolle. Tembo myy käytettyjä vaatteita.

”Lupaus tuesta  oli huojentava, sillä se tarkoitti, että pystyisin ruokkimaan lapseni. Voisin ostaa saippuaa peseytymiseen. Voisin maksaa vuokrani”, Tembo kertoo.

Elizabeth Longwe ja Lackson Tembo eivät kuitenkaan ole vielä saaneet rahojaan, eikä heille ole kerrottu syytä viivästymiseen. Varapresidentti Saulos Chilima on väittänyt, että lahjoittajat ovat väärinkäytösten pelossa vetäneet lahjoitusrahansa pois. Longwe ja Tembo pelkäävät, että varapresidentti saattaa olla oikeassa.

Malawin valtiovarainministeriön tiedottaja Williams Banda kuitenkin vakuuttaa, että raha on tallessa. Jakelu vain on viivästynyt, koska sen käytännön järjestelyissä on ollut ongelmia. Apua aletaan jakaa heti, kun on selvitetty, ketkä sitä oikeastaan tarvitsevat.

Tuleeko koronasulkua vai ei?

Moni malawilainen epäilee, ettei mitään koronasulkua tulekaan. Jotkut taas uskovat, ettei mihinkään sulkuun edes olisi aihetta. Entinen presidentti Joyce Banda on syyttänyt hallitusta koronatapausten lukumäärän liioittelusta. Banda väittää, että koronasulun verukkeella vaaleja yritetään siirtää. Poliittinen oppositio vaatiikin hallitusta unohtamaan sulun, sillä malawilaiset hinkuvat päästä vaaliuurnille.

Presidentinvaalit pitäisi järjestää heinäkuun alussa. Malawin perustuslakituomioistuin mitätöi helmikuussa viime vuonna järjestettyjen presidentinvaalien tuloksen massiivisen huijauksen vuoksi. Päätöksessään oikeus määräsi uudet vaalit pidettäviksi 150 päivän sisällä. Määräaika umpeutuu 3. heinäkuuta.

”Meidän pitäisi kiittää Jumalaa, että olemme säästyneet pandemialta, eikä paisutella lukuja kansainvälisten lahjoitusten toivossa”, Banda on sanonut.

Tuli sulkua tai ei, hätäapua aiotaan joka tapauksessa jakaa. Väestösuunnittelun ja hyvinvoinnin ministeri Clara Makungwa kertoo, että kasvava ihmisjoukko kärsii koronaviruksen vaikutuksista. Heihin kuuluu muitakin kuin esikaupunkien köyhiä.

”Meille on esimerkiksi pian tulossa 17 bussillista Etelä-Afrikkaan jumiin jääneitä siirtotyöläisiä, jotka palaavat kotiseuduilleen. Myös liikeyritysten omistajat kärsivät ja tarvitsevat apua”, Makungwa sanoo.

Malawilainen taloustieteilijä Betcheni Tchereni pohtii, että raha-apu toki lieventää viruksen talousvaikutuksia köyhille, mutta että myös viruksen leviämisen rajoittamistoimet vaatisivat rahoitusta.

Tällä hetkellä Malawin 18 miljoonan väestöä palvelee 13 koronatestausasemaa. Testattuja on kuutisen tuhatta. Varmistettuja tartuntoja oli 25.6. mennessä 848.

Koronaviruspandemia köyhyyspolitiikkaterveyssairaus/lääkintä Malawi Suomen IPS

Lue myös

Kokoussali, jossa näytöillä teksti Goal 1 no poverty

Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan

Pohjoismaat ovat vuotuisen kestävän kehityksen raportin kärkimaita, mutta globaalia menestystä himmentävät koronapandemian vaikutukset. Myös vauraiden maiden kielteiset heijastusvaikutukset heikentävät niiden kestävän kehityksen saavutuksia. Heijastusvaikutusten perusteella Suomi kuuluu vasta sijalle 135.
Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

Rikkaiden maiden rokotenationalismi on hämmentävän itsekästä – Ja lopulta se tulee kääntymään meitä vastaan

Rikkaissa maissa käyttäydytään kuin meillä olisi jonkinlainen erioikeus palata ensimmäisen normaaliin elämään koronapandemian jälkeen. Rokotenationalismi voi kuitenkin johtaa kauaskantoisiin seurauksiin, kirjoittaa Teija Laakso.
Nuoria piirtämässä lapsityön vastaiseen julisteeseen.

Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”

Lapsityöläisten määrä on kääntynyt kasvuun ensimmäistä kertaa kahteen vuosikymmeneen, ja koronapandemia tulee pahentamaan tilannetta. Esimerkiksi Intiassa työnantajat suorastaan etsivät lapsityöläisiä matalapalkka-alan töihin, kertoo SASK-järjestön koordinaattori Manoranjan Pegu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittaja ja kyltti, jossa lukee Open the borders.

Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt uusia todisteita siitä, että Kreikka pakottaa siirtolaisia takaisin Turkkiin antamatta näille mahdollisuutta hakea turvapaikkaa. Samoja käytäntöjä on löydetty myös muualta Euroopasta. Järjestöt peräänkuuluttavat EU:lta toimia, sillä pohjimmiltaan sen siirtolaispolitiikka on ongelman taustalla.
Kyltti, jossa lukee Make eocide an international crime now.

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi

Kansainvälinen kampanja vaatii, että kansainvälinen rikostuomioistuin alkaisi tutkia kansanmurhien ja muiden vakavien rikosten lisäksi myös ympäristötuhoa. Nyt kampanjan lakitiimi on saanut valmiiksi ympäristötuhon määritelmän.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.

Tuoreimmat

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen