Uutiset Kehityksen edistysaskeleita

Lukutaidon leviäminen on keskeneräinen menestystarina – ”oman nimikirjoituksen osaaminen on iso asia”

Luku- ja kirjoitustaidosta on tullut perustaito enemmistölle maailman väestöstä muutamassa vuosikymmenessä, mutta historiaa lukutaidottomuus ei vielä ole. Sen tietää esimerkiksi sudanilaistaustainen Hassan Babiker, joka suoritti koulunsa loppuun vasta aikuisena.
Opettaja seuraa kahden naisen lukemaan opettelua Sierra Leonessa
Lukupiiriläiset opettelevat nimensä kirjoittamista Bon kaupungissa Sierra Leonessa, jossa Suomen Pakolaisapu on tehnyt lukutaitotyötä. Opettaja Margaret seuraa taka-alalla. (Kuva: Ben Malinen / Suomen Pakolaisapu)

”Lukutaidottomuus vaikuttaa kaikkeen. En saanut työtodistuksia, eikä minulle maksettu edes minimipalkkaa”, muistelee espoolainen Hassan Babiker, 56.

Sudanissa syntyneen Babikerin koulunkäynti loppui aikoinaan lyhyeen: seitsenlapsisen perheen poika siirtyi työelämään 11-vuotiaana, eikä kunnollista lukutaitoa ehtinyt kehittyä.

Työpaikalla opitussa puusepän ammatissa riitti töitä kouluttamattomallekin, kunnes sisällissota pakotti Babikerin pitkälle pakolaismatkalle 1990-luvun alussa. Hän päätyi Libanoniin, jossa lukutaidoton siirtotyöläinen tienasi huonosti.

Lopulta hän pääsi Suomeen pakolaiskiintiössä vuonna 2005. Se mahdollisti myös lukemaan oppimisen: Babiker kävi suomalaisen peruskoulun vuodessa ja jatkoi sitten puusepän ammattikoulutukseen.

”Ihminen oppii, jos vain haluaa. Pakottamalla se ei onnistu”, Babiker toteaa.

Babikerin tarina ei enää nykyisin ole niin yleinen kuin vaikkapa vielä 1950-luvun alussa, jolloin alle puolet maailman väestöstä osasi lukea ja kirjoittaa.

Sen jälkeen on tapahtunut paljon: YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon uusimpien tilastojen mukaan nykyisin 86 prosenttia ihmisistä osaa lukea. Nuorista, eli 15–24-vuotiaista, luku- ja kirjoitustaitoisia on vielä enemmän. Tilastoihin lasketaan yli 15-vuotiaat, ja heidän pitää yleensä osata vähintään lukea ja kirjoittaa yksinkertainen lause.

”Merkittävin tekijä etenkin viime vuosina on ollut se, että lasten kouluunpääsy on kasvanut niin paljon. Se, että kehitysmaissakin yli 90 prosenttia lapsista ainakin aloittaa koulun, ei ole kovin vielä kovin vanha asia”, muistuttaa ulkoministeriön opetusalan neuvonantaja Satu Pehu-Voima.

Vielä lukutaidottomuus ei olekaan historiaa. Maailmassa on yli 750 miljoonaa lukutaidotonta aikuista, ja esimerkiksi Babikerin kotimaassa Sudanissa lukutaitoisia on vasta runsas puolet.

”Se, ettei ole käynyt koulua, on Sudanissa normaali juttu. Suomessa jokaisella on oikeus perusasioihin, siellä ei”, hän sanoo.

Kynä ei pysy keski-ikäisellä kädessä

Maailmassa on toistakymmentä maata, joissa yli puolet väestöstä on vieläkin lukutaidottomia. Yksi niistä on Länsi-Afrikassa sijaitseva Sierra Leone, joka pyrkii yhä jaloilleen vuonna 2003 päättyneen sisällissodan jäljiltä.

”Sisällissodan vuoksi melkein yksi kokonainen sukupolvi jäi ilman koulutusta. Kuilun kurominen umpeen on haastavaa. Jos vanhemmat eivät itsekään ole saaneet koulutusta, he eivät välttämättä näe, mitä hyötyä lastenkaan koulunkäynnistä on”, selittää Ben Malinen, Suomen Pakolaisavun vt. kotimaan ohjelmajohtaja.

Koulussakaan ei aina opi lukemaan, sillä opetusryhmät ovat suuria ja opetusmetodit perustuvat toistoon, mikä ei ole kovin tehokasta. Tyttöjen lukemaan opettelu jää kesken usein raskauden takia, sillä teiniäideillä ei ole asiaa kouluun.

Pakolaisapu järjesti Sierra Leonessa luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opetusta 14 vuoden ajan aina viime vuoteen asti. Jotta lukemaan oppimisesta olisi käytännön hyötyä, nuorille annettiin lisäksi myös ammattikoulutusta, aikuisille taas esimerkiksi ravitsemustietoutta ja konfliktinratkaisutaitoja.

Kirjaimia opeteltiin aluksi puutikkujen ja hedelmänkuorten avulla. Pelkästään kynän pitäminen kädessä oli monille 50–60-vuotiaille uutta, Malinen kertoo.

”Parin kolmen vuoden jälkeen ihmiset osasivat tuskin hädin tuskin kirjoittaa oman nimensä. He kuitenkin kokivat pelkän nimikirjoituksenkin osaamisen isoksi asiaksi.”

Lukutaidon ansiosta ihmiset ovat myös oppineet käyttämään kännykkää, avaamaan pankkitilin tai aloittamaan pienen yrityksen. Malisen mukaan osalle lukutaito on avannut uramahdollisuuksia jopa valtiolla.

Lukutaitopiireihin ehti osallistua yhteensä tuhansia ihmisiä, joita vapaaehtoiset paikalliset ohjaajat ovat opastaneet vielä vuosia virallisen kehitysyhteistyön päätyttyäkin. Ryhmiä hyödynnettiin myös vuoden 2014 ebolaepidemian aikana, kun tietoa taudista piti saada nopeasti eteenpäin.

Digiaika lisää lukutaidon tarvetta

Lukutaitoisten aikuisten osuus on Sierra Leonessa 2000-luvulla kasvanut, kuten kuin muissakin maailman köyhimmissä maissa. Unesco on kuitenkin viime aikoina ollut huolissaan lukutaidon hitaasta leviämisestä. Samaan aikaan avunantajamaat, myös Suomi, ovat supistaneet koulutukseen myöntämäänsä tukea.

Ulkoministeriön Pehu-Voiman mukaan lukutaidon leviämisen hidastuminen johtuu osin siitä, että resurssit on suunnattu lasten peruskoulutuksen tukemiseen. Lukutaidottomat nuoret ja aikuiset taas ovat jääneet taka-alalle. Myöskään opetuksen laatuun ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota, mikä tarkoittaa, että monilla opettajilla ei ole välttämättä taitoja opettaa lapsia lukemaan.

”Edes se, ilmestyykö opettaja kouluun, ei ole aina itsestäänselvyys”, Pehu-Voima sanoo.

Lukutaidolle on kuitenkin yhä suurempi kysyntä, osin netin ja älypuhelinten leviämisen ansiosta. Pehu-Voima kertoo esimerkin.

”Eräässä hankkeessa Nepalissa ikääntyneet naiset halusivat oppia lukemaan, jotta he voisivat lähettää Persianlahdella siirtotyöläisinä oleville lapsilleen tekstiviestejä.”

Lukutaidon tärkeyttä  painottaa myös Suomessa lukemaan oppinut Hassan Babiker.

”Lukemaan oppiminen muutti kaiken hyvään suuntaan. Ilman sitä ei pärjää. Suomessa esimerkiksi nettiä tarvitsee koko ajan vaikkapa pankkiasioiden hoitoon”, hän muistuttaa.

Kansainvälistä lukutaitopäivää vietetään 8.9. Lue lisää: http://www.ykliitto.fi/tapahtumat/kansainvalinen-lukutaitopaiva

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2017–2018 toteutettavaa Kehityksen edistysaskeleita -juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kehitysmaissa viime vuosina tapahtunutta edistystä. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Lisätietoa juttusarjasta täällä.

Juttusarjan kaikki jutut täällä.

Oletko 16–24-vuotias ja haluat antaa palautetta sarjan jutuista? Lisätietoa täällä!

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Kehityksen edistysaskeleita kehitysyhteistyökoulutuspolitiikka Sierra LeoneSudan Suomen Pakolaisapu

Lue myös

Tunisialaiset poliitikot Bouthaina Elkorbi ja Yamen Akkari

Miten maasta tulee demokratia? – Sitä opetellaan Tunisiassa, jossa uuden polven poliitikot ovat optimisteja kompastuskivistä huolimatta

Yamen Akkari ja Bouthaina Elkorbi ovat Tunisian ensimmäisiä vapaan poliitikkosukupolven edustajia. Kahdeksan vuotta kansannousun jälkeen Tunisia on onnistunut muuttumaan diktatuurista monipuoluedemokratiaksi, jolla on vielä paljon parantamisen varaa. Suomessa vierailleet puolueaktiivit uskovat, että pohjoismainen malli voisi toimia Tunisiassakin.
Maissia pitelevät kädet

Lautasmalli Beniniin – Suomalaisrahoitteinen tutkimushanke parantaa Afrikan ruokaturvaa

Ulkoministeriön rahoittamassa Luonnonvarakeskuksen kuusivuotisessa tutkimushankkeessa muun muassa koulutettiin paikallisia tutkijoita, kartoitettiin villikasvien käyttöä ruuanlaitossa ja tutkittiin maaperän hivenaineita. Tulokset ovat lupaavia.
Vauva syö plumpy'nutia.

Nälkäisten Nutella – Maapähkinätahna on ihmeaine, joka pelastaa vakavasti aliravittuja lapsia nälkäkuolemalta

Ranskalaislääkäri kehitti 1990-luvun lopulla maapähkinätahnan, joka on merkinnyt vallankumousta nälkäkriisien hoidossa: nykyään kaikki vakavasta aliravitsemuksesta kärsivät lapset on periaatteessa mahdollista hoitaa. Tahnan taustalla pyörii bisnes, jota on myös kritisoitu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Joukko naisia ja muutama mies istuu maassa osoittamassa mieltään naisten oikeuksien puolesta..

Pakistanin naiset pelkäävät kaduilla ja kodeissa – Härintä on yltynyt, mutta myös vastarinta voimistuu

Pakistanissa naisiin kohdistuu yhä enemmän väkivaltaa ja ahdistelua julkisilla paikoilla. Aktivisti Sheema Kermanin mukaan maa on parissa vuodessa taantunut monta sataa vuotta. Pääministeri Imran Khan vähättelee ongelmaa ja sysää syyn häirinnästä naisten niskoille.
Keski-ikäinen mies puhuu mikrofoniin valkokankaan edessä.

Dokumentaristi kuvasi pandemiaa pakolaisleirillä – Ahtaissa oloissa kehotukset turvaväleistä olivat huono vitsi

Afganistanilainen dokumentaristi Reza Adib asui perheensä kanssa pakolaisleirillä Kreikassa, kun koronapandemian ensimmäinen aalto iski. Hän taltioi koronakriisin vaikutuksia leirin elämään. Tällä hetkellä Adib asuu Hämeenlinnassa ja työstää dokumenttia kotimaansa elämästä Talebanin valtaannousun jälkeen.
Aikuisen käsi pitelee stetoskooppia pienen lapsen rintakehällä.

Koronapandemia on lisännyt tuberkuloosikuolemia – tautiin sairastuu vuosittain jopa 10 miljoonaa ihmistä

Kun terveydenhuollon voimavarat on keskitetty koronapandemian hoitoon, moni tuberkuloosiin sairastunut ihminen on jäänyt vaille diagnoosia ja hoitoa.
Kolme nuorta miestä istuu maassa ja leikkaa kaakaopuun hedelmiä.

Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa

Sertifiointijärjestelmistä huolimatta alle 18-vuotiaiden osuus kaakaotilojen työläisistä on kasvanut. Norsunluurannikon kaakaoviljelijät aliarvioivat käyttämänsä lapsityövoiman määrää sertifikaatin menettämisen pelossa.
Kasvonsa peittänyt mies ohittaa poliisin kadulla ja kantaa kahta autonrengasta.

”Korruptiosta puolet pois, niin elämä olisi siedettävää” – Irakissa äänestetään sunnuntaina parlamenttivaaleissa

Irakia kaksi vuotta sitten ravistellut protestiliike sai osan vaatimuksistaan läpi. Vaaleja aikaistettiin ja vaalilakia on uudistettu. Tutkija Mariette Hägglund ja kansanedustaja Hussein al-Taee eivät kuitenkaan usko vaalien tuovan suuria muutoksia.

Luetuimmat

”Korruptiosta puolet pois, niin elämä olisi siedettävää” – Irakissa äänestetään sunnuntaina parlamenttivaaleissa
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Maailman köyhimpiin maihin kuuluvassa Tšadissa on odotettu vakaampia aikoja yli kuusi vuosikymmentä – Presidentin yllättävä kuolema luo sekä mahdollisuuksia että uhkakuvia
Satelliittiteknologia auttaa Tyynenmeren saarivaltioita sopeutumaan myrskytuhoihin
YK: Jemenin sodassa kuollut tai haavoittunut kahden vuoden aikana yli 2 600 lasta
Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Rasismi on rakenteellinen ongelma, mutta Suomessa se nähdään usein vain yksittäisten ”pahisten” syntinä – Helsingin opetushenkilökunta saa nyt koulutusta antirasistisesta työotteesta
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Pakistanin naiset pelkäävät kaduilla ja kodeissa – Härintä on yltynyt, mutta myös vastarinta voimistuu