Uutiset Koulutus kehitysmaissa

Avunantajat kitsastelevat koulutuksen tukemisessa

Unescon mukaan koulutukseen suunnatun kehitysavun määrä on viime vuodet pääosin laskenut. Jos kaikki maailman lapset halutaan kouluun, summan pitää moninkertaistua, se sanoo.
Koululaisia Ghanassa
Saharan eteläpuolisessa Afrikassa elää yli puolet koulua käymättömistä lapsista. Kuva Ghanasta. (Kuva: Ben Grey / CC BY-SA 2.0 )

Koulutukseen suunnatun kehitysavun määrä ei ole noussut samaa tahtia kuin muu kehitysapu. Summa on viime vuodet pääasiassa laskenut, varoittaa YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco.

Unescon tuoreen katsauksen mukaan avunantajat suuntasivat vuonna 2015 koulutukseen noin 12 miljardia dollaria, eli noin 10,7 miljardia euroa. Vaikka määrä on kasvanut vuodesta 2014, se on edelleen neljä prosenttia vähemmän kuin huippuvuonna 2010.

Samaan aikaan kehitysapu kokonaisuutena on kasvanut lähes neljänneksen, Unesco muistuttaa.

”Apu pitäisi ainakin kuusinkertaistaa, jotta yhteiset koulutustavoitteet saavutettaisiin, ja sen pitää mennä sitä eniten tarvitseviin maihin. Silti koulutuksen tukijat ovat siirtämässä huomiotaan pois köyhimmistä maista”, sanoo Unescon pääjohtaja Irina Bokova tiedotteessa.

Katsauksen mukaan vaikka esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa elää yli puolet koulutuksen ulkopuolella olevista lapsista, sen osuus peruskoulutuksen tuesta on viime vuosina vähentynyt.

Maailman suurimmat peruskoulutuksen tukijat ovat katsauksen mukaan Yhdysvallat ja Iso-Britannia, mutta esimerkiksi vuosina 2014–2015 ne leikkasivat rahoitustaan, Yhdysvallat 11 ja Iso-Britannia 9 prosenttia.

YK: kestävän kehityksen tavoitteisiin kuuluu, että kaikki lapset saisivat laadukasta koulutusta vuoteen 2030 mennessä.

Koulutus kehitysmaissa koulutuslapset

Lue myös

Koululuokka Swazimaassa
Koulutuksen laatu on niin heikkoa Afrikassa, että vain yksi oppilas kymmenestä oppii lukemaan ja laskemaan kunnolla. Kuva Swazimaan pääkaupungista Mbabanesta.
(Kuva:
Mantoe Phakathi
/
IPS
)

Koulu ei aina takaa oppimista

Useimmat lapset pääsevät kouluun, mutta monet eivät opi siellä lukemaan tai laskemaan, käy ilmi Unescon tilastoista.
Ghanalaisia oppilaita tietokoneen ääressä
Monen ghanalaisen opintie jää lyhyeksi rahavaikeuksien takia.
(Kuva:
EIFL
/
CC BY 2.0
)

Ghanaan ilmainen toisen asteen koulutus – ”tieto ei ole vain rikkaita varten”

Ghanan presidentti toteutti kampanjalupauksensa ja ilmoitti, että toisen asteen koulutus on nyt ilmaista. Kriitikot huomauttavat, ettei se riitä.
Koulutyttöjä tilapäisessä koulussa Libanonissa
12-vuotiaat Alia ja Basma (nimet muutettu) opiskelivat vuonna 2014 Libanonissa tilapäisessä koulussa, joka on tarkoitettu Syyrian konfliktista kärsiville.
(Kuva:
Russell Watkins
/
DFID
/
CC BY 2.0
)

Lasten koulunkäyntitilastot junnaavat paikallaan

Koulutuksen ulkopuolella on lähes saman verran lapsia kuin kymmenen vuotta sitten, sanoo YK:n lastenjärjestö Unicef. Syynä ovat muun muassa konfliktit.

Pääuutiset

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.(Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Taskulaskin
Veronkierron vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Helsingissä.(Kuva: bradhoc / CC BY 2.0)

Veroparatiisien vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Suomessa

Kansainväliset asiantuntijat pohtivat ensi viikolla Helsingissä, miten kitkeä verovälttelyä ja laitonta pääomapakoa.
Pilvenpiirtäjiä Chicagossa
Tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.(Kuva: Don Harder / CC BY-NC 2.0)

Kasvutalouden panttivangit

Päättäjät ja kansalaiset ovat tottuneet ajattelemaan, että bruttokansantuotteen kasvu tuo meille asioita, joita arvostamme: elintasoa, julkisia palveluita, turvallisuutta. Mutta tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.