koulutus

Maailmanpyörä Helsingissä
Pakolaisavun mielestä omakielisestä yhteiskuntaopetuksesta pitäisi tehdä lakisääteistä.
(Kuva:
Miquel Frontera
/
CC BY-SA 2.0
)
Värikyniä
Opettajat ilman rajoja -verkoston globaalikasvatuspalkinnot jaettiin viikonloppuna.
(Kuva:
Rafael J M Souza
/
CC BY 2.0
)

Vuoden globaalikasvatuspalkinnot Kokkolaan ja Espooseen

”Globaalikasvatus on rauhantyötä parhaimmillaan”, sanoo espoolaisen Latokasken koulun rehtori Olli-Pekka Hiipakka.
Koululuokka Swazimaassa
Koulutuksen laatu on niin heikkoa Afrikassa, että vain yksi oppilas kymmenestä oppii lukemaan ja laskemaan kunnolla. Kuva Swazimaan pääkaupungista Mbabanesta.
(Kuva:
Mantoe Phakathi
/
IPS
)

Koulu ei aina takaa oppimista

Useimmat lapset pääsevät kouluun, mutta monet eivät opi siellä lukemaan tai laskemaan, käy ilmi Unescon tilastoista.

Elokuvista parannusta oppimistuloksiin?

Ugandassa oppilaat suoriutuivat kokeista paremmin, kun he katsoivat inspiroivan elokuvan slummissa kasvaneesta tytöstä. Maailman koulutuskriisiä se tuskin ratkaisee, mutta pieniäkin toivonpilkahduksia tarvitaan.
Mielenosoitus siepattujen nigerialaisten koulutyttöjen puolesta
Chibokin koulutyttöjen puolesta vedottiin vuonna 2014 ympäri maailman. Kuva New York Citystä.
(Kuva:
Michael Fleshman
/
CC BY-NC 2.0
)

YK:n pakolaispalkinto Nigerian koulutyttöjen auttajalle

UNHCR palkitsee 150 000 dollarin arvoisella palkinnolla Zannah Mustaphan, joka on perustanut koulun Nigerian orvoille ja auttanut vapauttamaan Boko Haram -ääriliikkeen vankina olleita tyttöjä.
Ghanalaisia oppilaita tietokoneen ääressä
Monen ghanalaisen opintie jää lyhyeksi rahavaikeuksien takia.
(Kuva:
EIFL
/
CC BY 2.0
)

Ghanaan ilmainen toisen asteen koulutus – ”tieto ei ole vain rikkaita varten”

Ghanan presidentti toteutti kampanjalupauksensa ja ilmoitti, että toisen asteen koulutus on nyt ilmaista. Kriitikot huomauttavat, ettei se riitä.
Koulutyttöjä tilapäisessä koulussa Libanonissa
12-vuotiaat Alia ja Basma (nimet muutettu) opiskelivat vuonna 2014 Libanonissa tilapäisessä koulussa, joka on tarkoitettu Syyrian konfliktista kärsiville.
(Kuva:
Russell Watkins
/
DFID
/
CC BY 2.0
)

Lasten koulunkäyntitilastot junnaavat paikallaan

Koulutuksen ulkopuolella on lähes saman verran lapsia kuin kymmenen vuotta sitten, sanoo YK:n lastenjärjestö Unicef. Syynä ovat muun muassa konfliktit.
Raskaana oleva nainen kantaa polttopuita pään päällä Keniassa.
Naiset tekevät Keniassa valtavasti palkatonta työtä, jota ei lasketa osaksi bruttokansantuotetta.
(Kuva:
David O'Hare
/
Trocaire
/
CC BY 2.0
)

”Naiset veisivät Kenian uudelle tasolle”

Jos naiset saisivat koulutusta, koko maa voisi nousta aivan toiselle tasolle, toteaa kenialainen Stella Achoki. Naisiin kohdistuva väkivalta jarruttaa kehitystä ja tulee kalliiksi.
Dongria Kondh -heimoon kuuluvat naiset kantavat saviruukkuja pään päällä. Ruukkuihin on istutettu kukkia.
Odishan osavaltiossa asuvaan dongria kondh -heimoon kuuluvat naiset suorittavat perinteistä rituaalia.
(Kuva:
Manipadma Jena
/
IPS
)

Intian heimot elävät ahtaalla

Intian alkuperäiskansat elävät pääosin köyhyydessä. Moni ei ymmärrä koulussa puhuttua kieltä, joten opintie jää lyhyeksi. Lisäksi monet heimot asuvat alueilla, joiden luonnonvaroista kiistellään.
Koulupukuun pukeutuneet malawilaiset tytöt laulavat.
Tyttöjen kouluttaminen on avain Afrikan väestönkasvun hillitsemiseen. Kuvan tytöt opiskelevat Malawissa.
(Kuva:
Claire Ngozo
/
IPS
)

Tyttöjen koulutus ja terveys ratkaisevat väestökehityksen

Panostus tyttöjen koulutukseen ja lisääntymisterveyteen hillitsee väestönkasvua ja vaurastuttaa kehitysmaita. YK-järjestö Unfpa jatkaa työtään näiden parissa USA:n vastahangasta huolimatta.
Keski-Afrikan tasavallan pakolaisia leirillä Kamerunissa
Lähes puoli miljoonaa keskiafrikkalaista on paennut naapurimaihin väkivallan seurauksena. Aisatou Reourey pyörittää ravintolaa pakolaisleirillä Kamerunissa. Hän on menettänyt väkivallassa aviomiehensä sekä yhdeksän 14 lapsestaan.
(Kuva:
Ryan Brown
/
UN Women
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Opettaja seuraa kahden naisen lukemaan opettelua Sierra Leonessa
Lukupiiriläiset opettelevat nimensä kirjoittamista Bon kaupungissa Sierra Leonessa, jossa Suomen Pakolaisapu on tehnyt lukutaitotyötä. Opettaja Margaret seuraa taka-alalla.
(Kuva:
Ben Malinen
/
Suomen Pakolaisapu
)

Lukutaidon leviäminen on keskeneräinen menestystarina – ”oman nimikirjoituksen osaaminen on iso asia”

Luku- ja kirjoitustaidosta on tullut perustaito enemmistölle maailman väestöstä muutamassa vuosikymmenessä, mutta historiaa lukutaidottomuus ei vielä ole. Sen tietää esimerkiksi sudanilaistaustainen Hassan Babiker, joka suoritti koulunsa loppuun vasta aikuisena.
Etelä-sudanilaiset pakolaiset istuvat luokkahuoneessa.
James Ingala (vas.), Kasimiro Omyorok ja Paska Torit.
(Kuva:
Kristiina Markkanen
)

Pohjois-Ugandan miljoona pakolaista tuo hyvinvointia myös paikallisyhteisöille

Tiet ja palvelut tulivat Adjumanin syrjäkyliin vasta pakolaisten myötä vuonna 2014. Kansainvälinen yhteisö kanavoi rahaa kouluihin, sairaaloihin ja terveyskeskuksiin, mutta lisäapua kaivataan kipeästi.
Kaksi tyttöä koululaukkujen kanssa Keniassa
Monet kenialaistytöt jäävät pois koulusta kuukautisten takia.
(Kuva:
Roberto Faccenda
/
CC BY-SA 2.0
)
Zimbabwelaisia maanviljelijänaisia pellolla.
Naisilla on tärkeä osa Zimbabwen maataloudessa, mutta ilman koulutusta ja tukea moni naisviljelijä joutuu kituuttamaan köyhyydessä.
(Kuva:
WFP
IPS
)

Zimbabwen naisviljelijät nousevat köyhyydestä

Jos kehitysmaiden naisviljelijöillä olisi käytössään samat mahdollisuudet kuin miehillä, 100–150 miljoonaa ihmistä pääsisi köyhyydestä. Siksi Zimbabwessa tuetaan nyt erityisesti naisviljelijöitä.
Koululaisia Ghanassa
Saharan eteläpuolisessa Afrikassa elää yli puolet koulua käymättömistä lapsista. Kuva Ghanasta.
(Kuva:
Ben Grey
/
CC BY-SA 2.0
)

Avunantajat kitsastelevat koulutuksen tukemisessa

Unescon mukaan koulutukseen suunnatun kehitysavun määrä on viime vuodet pääosin laskenut. Jos kaikki maailman lapset halutaan kouluun, summan pitää moninkertaistua, se sanoo.
(Kuva: Mantoe Phakathi / IPS)

Kaikki kouluun vuonna 2030

Kaikki maailman lapset ja nuoret on mahdollista saada koulunpenkille vuoteen 2030 mennessä, YK:n koulutusasioiden erikoislähettiläs Gordon Brown vakuuttaa.
Etelä-Sudanissa enemmistö lapsista ei käy koulua. Kuvassa koululaisia vuonna 2014. (Kuva: UN Photo/JC McIlwaine / CC BY-NC-ND 2.0)

Yli viidennes konfliktimaiden lapsista ei käy koulua

Monissa konfliktimaissa reilusti yli puolet lapsista ei käy koulua. Samaan aikaan vain murto-osa humanitaarisesta avusta ohjataan koulutukseen, muistuttaa Unicef.
Papua-Uusi-Guinea ja muut Tyynenmeren köyhät saarivaltiot pyrkivät vähentämään lasten työntekoa maksuttoman kouluopetuksen avulla. (Kuva: Catherine Wilson / IPS)

Tyynenmeren saarivaltiot torjuvat lapsityötä ilmaisella koulutuksella

Muun muassa Fidži on tehnyt koulutuksesta maksutonta ja pakollista, lisännyt lasten työn valvontaa ja avannut maksuttoman puhelinlinjan.
Hondurasilaisen kyläkoulun oppilaat hoitavat omaa kasvimaata ja saavat tietoa terveellisestä ravinnosta. (Kuva: Thelma Mejía / IPS)

Latinalaisen Amerikan maat satsaavat kouluruokaan

Brasiliassa yli 41 miljoonaa opiskelijaa saa vähintään yhden kouluaterian päivässä, mikä on ainutlaatuista koko maailmassa. Esimerkki on innostanut muut Latinalaisen Amerikan ja Karibian maat pyrkimään samaan.
Tilaa aihepiirin koulutus RSS-syöte