koulutus

Santali-kansan jäseniä peltotöissä Bangladeshissa
Bangladeshin santali-heimoon kuuluva Rupali Tudu (vas.) ja hänen toverinsa joutuvat olemaan pois koulusta, koska he osallistuvat perheidensä elatukseen tekemällä peltotöitä.
(Kuva:
Rafiqul Islam Sarker
/
IPS
)

Bangladeshin etniset vähemmistöt ovat yhteiskunnan pohjalla – äidinkielen opetuksesta toivotaan helpotusta

Bangladeshin valtio yrittää parantaa etnisten vähemmistöjen asemaa muun muassa tarjoamalla esikoulussa äidinkielen opetusta. Tarvetta on, sillä monet heimojen jäsenet keskeyttävät koulun ja vain harva etenee yliopistoon asti.
Viisi tyttöä tarjoilee ruokaa ja pari heistä syö melonia.
El Salvadorin Atiquizayan kunnan Pepenancen koulu on ollut alusta asti mukana ravitsevaa kouluruokaa tarjoavassa hankkeessa ja saanut onnistumisestaan kansainvälisen palkinnon.
(Kuva:
Edgardo Ayala
/
IPS
)

Kouluruoka maistuu El Salvadorissa

Kouluruoan tarjoaminen alkoi kokeilusta, mutta on sittemmin levinnyt jo 215 maaseutukouluun. Ravitsevasta ruoasta hyötyy jo yli 70 000 oppilasta.
Karttapallo pöydällä
Ulkoministeriö aikoo jatkaa järjestöjen viestintä- ja globaalikasvatushankkeiden rahoittamista.
(Kuva:
Andrew Smith
/
CC BY-SA 2.0
)

Ulkoministeriö jatkaa järjestöjen viestintä- ja globaalikasvatustyön tukemista

Ulkoministeriö on toistaiseksi perunut suunnitelman siirtää viestintä- ja globaalikasvatustuki Opetushallituksen hallinnoitavaksi. Toteutuessaan uudistus olisi uhannut muun muassa maailma.netin toimintaa.
Koululaisia pulpetin ääressä Senegalissa
Yli 260 miljoonaa lasta ei pääse kouluun. Kuvassa koululaisia Senegalissa.
(Kuva:
Chantal Rigaud
/
GPE
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Avunantajat lupasivat miljardipotin koulutuksen edistämiseen

Yli 260 miljoonaa lasta ei käy koulua ja monet koulua käyvistäkään eivät opi riittävästi. Senegalissa järjestetty konferenssi sai avunantajat avaamaan kukkaronnyörinsä, tosin ei vieläkään riittävästi.
Opettaja osoittaa liitutaulua Sudanissa
Lukutaito jää monilta konfliktimaiden nuorilta saamatta. Opetusta Abu Shoukin sisäisten pakolaisten leirillä Sudanin Darfurissa vuonna 2014.
(Kuva:
Albert González Farran
/
UN Photo
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Unicef: Lähes 30 prosenttia konflikti- ja katastrofimaiden nuorista ei osaa lukea

Nigerissä jopa kolme neljästä nuoresta on lukutaidottomia, selviää YK:n lastenjärjestön tilastoista. Järjestön johtaja kuvaa lukuja ”synkäksi muistutukseksi” kriisien vaikutuksista lapsiin.
Pakolaisia jonossa
Pakolaisia Etelä-Sudanin ja Ugandan rajan liepeillä kesällä 2017.
(Kuva:
UNMISS
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Nimettömältä suomalaislahjoittajalta jättilahjoitus pakolaistyöhön

”Tuntuu erikoiselta, kuinka vauraassa Suomessa jaksetaan vääntää siitä, pitääkö Suomen todella ottaa vastaan muutamia tuhansia pakolaisia, kun samaan aikaan moneen äärimmäisen köyhään Afrikan maahan heitä tulee satoja tuhansia, jopa miljoonia”, sanoo miljoonalahjoittaja.
5 sentin kolikko
Viestintä- ja globaalikasvatustukea myönnettiin tälle ja ensi vuodelle yhteensä 1,4 miljoonaa euroa.
(Kuva:
Pascal Volk
/
CC BY-SA 2.0
)

Kehityskysymyksistä viestiminen uhkaa vaikeutua – ulkoministeriö pohtii tukimuutosta

Ulkoministeriö aikoo jälleen muuttaa viestintä- ja globaalikasvatustukea, jolla muun muassa tiedotetaan suomalaisille kehitysmaita koskevista kysymyksistä.
Alice Albright, GPE-järjestön toiminnanjohtaja
Alice Albright johtaa kansainvälistä koulutusalan järjestöä GPE:tä. Hän on huolissaan koulutukseen suunnattujen kehitysyhteistyövarojen laskusta.
(Kuva:
Tatu Blomqvist
/
Kirkon Ulkomaanapu
)

”Meillä on akuutti koulutuskriisi” – asiantuntijan mukaan sitä ei ratkaista pelkällä rahalla

Koulua käymättömiä lapsia on yhä noin 263 miljoonaa, ja avunantajien tuki koulutukselle on viime vuosina vähentynyt. Suomessa vierailleen yhdysvaltalaisen koulutusasiantuntijan Alice Albrightin mukaan tarvitaan etenkin lisää tietoa siitä, mikseivät lapset käy koulua.
Maailmanpyörä Helsingissä
Pakolaisavun vuoden kotouttamisteko -tunnustus menee Helsingin Kotoklubi Kaneli -toiminnalle.
(Kuva:
Miquel Frontera
/
CC BY-SA 2.0
)
Värikyniä
Opettajat ilman rajoja -verkoston globaalikasvatuspalkinnot jaettiin viikonloppuna.
(Kuva:
Rafael J M Souza
/
CC BY 2.0
)

Vuoden globaalikasvatuspalkinnot Kokkolaan ja Espooseen

”Globaalikasvatus on rauhantyötä parhaimmillaan”, sanoo espoolaisen Latokasken koulun rehtori Olli-Pekka Hiipakka.
Koululuokka Swazimaassa
Koulutuksen laatu on niin heikkoa Afrikassa, että vain yksi oppilas kymmenestä oppii lukemaan ja laskemaan kunnolla. Kuva Swazimaan pääkaupungista Mbabanesta.
(Kuva:
Mantoe Phakathi
/
IPS
)

Koulu ei aina takaa oppimista

Useimmat lapset pääsevät kouluun, mutta monet eivät opi siellä lukemaan tai laskemaan, käy ilmi Unescon tilastoista.

Elokuvista parannusta oppimistuloksiin?

Ugandassa oppilaat suoriutuivat kokeista paremmin, kun he katsoivat inspiroivan elokuvan slummissa kasvaneesta tytöstä. Maailman koulutuskriisiä se tuskin ratkaisee, mutta pieniäkin toivonpilkahduksia tarvitaan.
Mielenosoitus siepattujen nigerialaisten koulutyttöjen puolesta
Chibokin koulutyttöjen puolesta vedottiin vuonna 2014 ympäri maailman. Kuva New York Citystä.
(Kuva:
Michael Fleshman
/
CC BY-NC 2.0
)

YK:n pakolaispalkinto Nigerian koulutyttöjen auttajalle

UNHCR palkitsee 150 000 dollarin arvoisella palkinnolla Zannah Mustaphan, joka on perustanut koulun Nigerian orvoille ja auttanut vapauttamaan Boko Haram -ääriliikkeen vankina olleita tyttöjä.
Ghanalaisia oppilaita tietokoneen ääressä
Monen ghanalaisen opintie jää lyhyeksi rahavaikeuksien takia.
(Kuva:
EIFL
/
CC BY 2.0
)

Ghanaan ilmainen toisen asteen koulutus – ”tieto ei ole vain rikkaita varten”

Ghanan presidentti toteutti kampanjalupauksensa ja ilmoitti, että toisen asteen koulutus on nyt ilmaista. Kriitikot huomauttavat, ettei se riitä.
Koulutyttöjä tilapäisessä koulussa Libanonissa
12-vuotiaat Alia ja Basma (nimet muutettu) opiskelivat vuonna 2014 Libanonissa tilapäisessä koulussa, joka on tarkoitettu Syyrian konfliktista kärsiville.
(Kuva:
Russell Watkins
/
DFID
/
CC BY 2.0
)

Lasten koulunkäyntitilastot junnaavat paikallaan

Koulutuksen ulkopuolella on lähes saman verran lapsia kuin kymmenen vuotta sitten, sanoo YK:n lastenjärjestö Unicef. Syynä ovat muun muassa konfliktit.
Raskaana oleva nainen kantaa polttopuita pään päällä Keniassa.
Naiset tekevät Keniassa valtavasti palkatonta työtä, jota ei lasketa osaksi bruttokansantuotetta.
(Kuva:
David O'Hare
/
Trocaire
/
CC BY 2.0
)

”Naiset veisivät Kenian uudelle tasolle”

Jos naiset saisivat koulutusta, koko maa voisi nousta aivan toiselle tasolle, toteaa kenialainen Stella Achoki. Naisiin kohdistuva väkivalta jarruttaa kehitystä ja tulee kalliiksi.
Dongria Kondh -heimoon kuuluvat naiset kantavat saviruukkuja pään päällä. Ruukkuihin on istutettu kukkia.
Odishan osavaltiossa asuvaan dongria kondh -heimoon kuuluvat naiset suorittavat perinteistä rituaalia.
(Kuva:
Manipadma Jena
/
IPS
)

Intian heimot elävät ahtaalla

Intian alkuperäiskansat elävät pääosin köyhyydessä. Moni ei ymmärrä koulussa puhuttua kieltä, joten opintie jää lyhyeksi. Lisäksi monet heimot asuvat alueilla, joiden luonnonvaroista kiistellään.
Koulupukuun pukeutuneet malawilaiset tytöt laulavat.
Tyttöjen kouluttaminen on avain Afrikan väestönkasvun hillitsemiseen. Kuvan tytöt opiskelevat Malawissa.
(Kuva:
Claire Ngozo
/
IPS
)

Tyttöjen koulutus ja terveys ratkaisevat väestökehityksen

Panostus tyttöjen koulutukseen ja lisääntymisterveyteen hillitsee väestönkasvua ja vaurastuttaa kehitysmaita. YK-järjestö Unfpa jatkaa työtään näiden parissa USA:n vastahangasta huolimatta.
Keski-Afrikan tasavallan pakolaisia leirillä Kamerunissa
Lähes puoli miljoonaa keskiafrikkalaista on paennut naapurimaihin väkivallan seurauksena. Aisatou Reourey pyörittää ravintolaa pakolaisleirillä Kamerunissa. Hän on menettänyt väkivallassa aviomiehensä sekä yhdeksän 14 lapsestaan.
(Kuva:
Ryan Brown
/
UN Women
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Opettaja seuraa kahden naisen lukemaan opettelua Sierra Leonessa
Lukupiiriläiset opettelevat nimensä kirjoittamista Bon kaupungissa Sierra Leonessa, jossa Suomen Pakolaisapu on tehnyt lukutaitotyötä. Opettaja Margaret seuraa taka-alalla.
(Kuva:
Ben Malinen
/
Suomen Pakolaisapu
)

Lukutaidon leviäminen on keskeneräinen menestystarina – ”oman nimikirjoituksen osaaminen on iso asia”

Luku- ja kirjoitustaidosta on tullut perustaito enemmistölle maailman väestöstä muutamassa vuosikymmenessä, mutta historiaa lukutaidottomuus ei vielä ole. Sen tietää esimerkiksi sudanilaistaustainen Hassan Babiker, joka suoritti koulunsa loppuun vasta aikuisena.
Tilaa aihepiirin koulutus RSS-syöte