Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Latinalaisessa Amerikassa halutaan tehdä eläintuotannosta kestävämpää

Karjatalous on tärkeä elinkeino, mutta sen aiheuttaa metsien katoamista, luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä ja päästöjä.
Latinalainen Amerikka tuottaa lähes neljäsosan maailman naudanlihasta, mutta laidunmaat heikkenevät kovaa vauhtia. Kuva Argentiinan pampalta. (Kuva: Fabiana Frayssinet / IPS)

(IPS) -- Karjatalous on Latinalaisen Amerikan maille tärkeä tulonlähde mutta myös ympäristöuhka. Nyt pohditaan, miten eläintuotannosta saadaan ekologisesti kestävää, sosiaalisesti hyväksyttävää ja taloudellisesti kannattavaa.

Latinalaisen Amerikan karjataloudella on strategista merkitystä sekä alueellisesti että globaalisti. Se tuottaa alueen asukkaiden kuluttamista kaloreista 25 ja proteiineista 15 prosenttia. Maatalouden kansantuoteosuudesta karjan kontolla on 46 prosenttia.

Alueen karjataloudesta kolme neljäsosaa keskittyy viiteen maahan: Brasiliaan, Uruguayhin, Paraguayhin, Meksikoon ja Argentiinaan. Alan tuotannosta 80 prosenttia tapahtuu pienillä perhetiloilla.

Latinalaisessa Amerikassa asuu vain 13,5 prosenttia maapallon väestöstä, mutta alue tuottaa 23 prosenttia naudan- ja puhvelinlihasta ja lähes saman verran siipikarjasta. Lisäksi alue on tärkeä sianlihan ja maitotuotteiden viejä.

15 000 litraa vettä lihakiloa kohti

Lihan kysynnän ennustetaan kasvavan maailmassa jopa 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, mikä lisää tuntuvasti tuotannon ympäristövaikutuksia.

"Se avaa mahdollisuuden kasvattaa vaurautta ja lievittää köyhyyttä, mutta se on myös uhka, jos ympäristövaikutuksista ja pientuottajien aseman heikkenemisestä ei piitata", sanoo Deyanira Barrero YK:n ruokajärjestö FAOn eläintensuojeluosastolta.

Chilessä kulutetaan lähes 15 000 litraa vettä jokaisen lihakilon tuottamiseen, mutta Chile – tai maapallo – ei kestä tällaista vedentuhlausta, huomauttaa biologi Javier Simonetti Chilen yliopiston ympäristötieteiden osastolta.

Latinalaisen Amerikan laidunmaista 70 prosenttia on jo enemmän tai vähemmän heikentynyt. Muita karjaan liittyviä ympäristöriskejä ovat Barreron mukaan metsien katoaminen, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, vesivarojen ehtyminen ja kasvihuonekaasupäästöt, joista karja aiheuttaa FAOn mukaan 14,5 prosenttia.

Pientuottajat avainasemassa

Pahinta tuhoa karjatalouden kasvu uhkaa aiheuttaa Brasilian Amazoniassa, Chacon alueella, joka yhdistää Argentiinaa, Paraguayta ja Boliviaa, sekä kuivilla ja puolikuivilla vyöhykkeillä Argentiinassa ja Chilessä.

Pientuottajat ovat avainasemassa, jos halutaan toimia ympäristön kannalta kestävästi ja sosiaalisia ongelmia vähentäen, Barrero sanoo.

"Ilmastonmuutos uhkaa eniten pientuottajia, mutta he myös tuntevat parhaiten perinteiset ympäristöä säästävät menetelmät, kuten kuivuutta kestävät kasvilajikkeet. He tarvitsevat yhteiskunnan tukea ja kannustimia välttääkseen syrjäytymisen", hän jatkaa.

Christian Hepp Chilen maatalouden tutkimuslaitokselta muistuttaa, että maa- ja karjatalouden kehittämisessä on otettava huomioon kuluttajien kasvavat vaatimukset, joihin kuuluu myös eläinten hyvinvointi ympäristönsuojelun ja tuottajien oikeudenmukaisen kohtelun ohella.

OIKAISU 7.9.2016: Alkuperäisessä jutussa oli väärä kirjoittajan nimi. Nimi on nyt korjattu.

Maatalous ja kehitysmaat maataloustalouseläimet Latinalainen Amerikka ja Karibia Suomen IPS

Kommentit

Lue myös

Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.
Nainen ja poika istuvat maassa, etualalla ruoka-annoksia.

Alkuperäiskansojen ruokakulttuuri on hyvä keino taistella ilmastokriisiä vastaan – Intian Meghalayassa villiruoka on arvossaan

Intian alkuperäiskansojen ruokaulttuurissa maata ja ruokakasveja hyödynnetään monipuolisesti aina villikasveja myöden. Ruokakulttuuria yritetään elvyttää nyt muun muassa Äiti Maa -maalaismarkkinoiden avulla.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta

Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma

Suomalaiset maahanmuuttajavanhempien lapset elävät usein kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa. Moni onnistuu yhdistämään kummankin maailman parhaat puolet, mutta yhteiskunta ei sitä aina ymmärrä. “Jotkut ihmiset määrittelevät minut asettamalla minut kulttuuriin, joka on tuntematon itsellenikin”, sanoo Amina Mohamed.
Kuivunut ruohonkorsi kuivassa maassa

Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa

Avustusjärjestöt ovat varoitelleet pitkään, että kuivuudesta kärsivässä eteläisessä Afrikassa kehittyy massiivinen ruokakriisi. ”Nälkäkriisi on laajempi kuin olemme ennen nähneet ja näyttää siltä, että se on pahenemassa”, sanoo Maailman ruokaohjelman aluejohtaja Lola Castro.
Toimittajat ottavat kuvia kylttiä pitelevästä luurangosta

Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa

Meksiko on yksi maailman vaarallisimmista maista toimittajille. Erityisen hankalaa on naistoimittajilla, jotka muiden uhkien lisäksi voivat joutua kokemaan seksuaalista ahdistelua, syrjintää ja miehiä suosivia asenteita työssään.
Kolumbian lippu ja talojen raunioita

YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit

Kolumbiassa tapettiin viime vuonna enemmän ihmisoikeusaktivisteja kuin missään muualla. Etenkin etnisten ryhmien ja alkuperäiskansojen ryhmät ovat tulilinjalla.
Autiotalo maantien laidassa

Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?

Eurooppa-vetoiseen maailmantalouteen integroituminen, onnekas ajoitus ja osittain sattumanvaraiset tapahtumat – siinä syitä köyhän Suomen vaurastumiseen, listaa aiheesta kirjan toimittanut emeritusprofessori Juhani Koponen.

Tuoreimmat

Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma
Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Johtavat järjestöt boikotoivat G20-kokouksen järjestöfoorumia, jota johtaa tänä vuonna Saudi-Arabia – ”Farssimainen maineenpuhdistusyritys”
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”
Kehitysmaat leikkaavat rajusti julkisen sektorin menoja velkoja maksaakseen – ”Maailman pitää herätä köyhien maiden kasvavaan velkakriisiin”
Pelastakaa Lapset: Syyrian Idlibissä tapettu vuoden ensimmäisellä viikolla lapsi päivittäin