Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Latinalaisessa Amerikassa halutaan tehdä eläintuotannosta kestävämpää

Karjatalous on tärkeä elinkeino, mutta sen aiheuttaa metsien katoamista, luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä ja päästöjä.
Latinalainen Amerikka tuottaa lähes neljäsosan maailman naudanlihasta, mutta laidunmaat heikkenevät kovaa vauhtia. Kuva Argentiinan pampalta. (Kuva: Fabiana Frayssinet / IPS)

(IPS) -- Karjatalous on Latinalaisen Amerikan maille tärkeä tulonlähde mutta myös ympäristöuhka. Nyt pohditaan, miten eläintuotannosta saadaan ekologisesti kestävää, sosiaalisesti hyväksyttävää ja taloudellisesti kannattavaa.

Latinalaisen Amerikan karjataloudella on strategista merkitystä sekä alueellisesti että globaalisti. Se tuottaa alueen asukkaiden kuluttamista kaloreista 25 ja proteiineista 15 prosenttia. Maatalouden kansantuoteosuudesta karjan kontolla on 46 prosenttia.

Alueen karjataloudesta kolme neljäsosaa keskittyy viiteen maahan: Brasiliaan, Uruguayhin, Paraguayhin, Meksikoon ja Argentiinaan. Alan tuotannosta 80 prosenttia tapahtuu pienillä perhetiloilla.

Latinalaisessa Amerikassa asuu vain 13,5 prosenttia maapallon väestöstä, mutta alue tuottaa 23 prosenttia naudan- ja puhvelinlihasta ja lähes saman verran siipikarjasta. Lisäksi alue on tärkeä sianlihan ja maitotuotteiden viejä.

15 000 litraa vettä lihakiloa kohti

Lihan kysynnän ennustetaan kasvavan maailmassa jopa 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, mikä lisää tuntuvasti tuotannon ympäristövaikutuksia.

"Se avaa mahdollisuuden kasvattaa vaurautta ja lievittää köyhyyttä, mutta se on myös uhka, jos ympäristövaikutuksista ja pientuottajien aseman heikkenemisestä ei piitata", sanoo Deyanira Barrero YK:n ruokajärjestö FAOn eläintensuojeluosastolta.

Chilessä kulutetaan lähes 15 000 litraa vettä jokaisen lihakilon tuottamiseen, mutta Chile – tai maapallo – ei kestä tällaista vedentuhlausta, huomauttaa biologi Javier Simonetti Chilen yliopiston ympäristötieteiden osastolta.

Latinalaisen Amerikan laidunmaista 70 prosenttia on jo enemmän tai vähemmän heikentynyt. Muita karjaan liittyviä ympäristöriskejä ovat Barreron mukaan metsien katoaminen, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, vesivarojen ehtyminen ja kasvihuonekaasupäästöt, joista karja aiheuttaa FAOn mukaan 14,5 prosenttia.

Pientuottajat avainasemassa

Pahinta tuhoa karjatalouden kasvu uhkaa aiheuttaa Brasilian Amazoniassa, Chacon alueella, joka yhdistää Argentiinaa, Paraguayta ja Boliviaa, sekä kuivilla ja puolikuivilla vyöhykkeillä Argentiinassa ja Chilessä.

Pientuottajat ovat avainasemassa, jos halutaan toimia ympäristön kannalta kestävästi ja sosiaalisia ongelmia vähentäen, Barrero sanoo.

"Ilmastonmuutos uhkaa eniten pientuottajia, mutta he myös tuntevat parhaiten perinteiset ympäristöä säästävät menetelmät, kuten kuivuutta kestävät kasvilajikkeet. He tarvitsevat yhteiskunnan tukea ja kannustimia välttääkseen syrjäytymisen", hän jatkaa.

Christian Hepp Chilen maatalouden tutkimuslaitokselta muistuttaa, että maa- ja karjatalouden kehittämisessä on otettava huomioon kuluttajien kasvavat vaatimukset, joihin kuuluu myös eläinten hyvinvointi ympäristönsuojelun ja tuottajien oikeudenmukaisen kohtelun ohella.

OIKAISU 7.9.2016: Alkuperäisessä jutussa oli väärä kirjoittajan nimi. Nimi on nyt korjattu.

Maatalous ja kehitysmaat maataloustalouseläimet Latinalainen Amerikka ja Karibia Suomen IPS

Kommentit

Lue myös

Vihannesmyyjiä istumassa tuotteidensa ääressä torilla.

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon

Kotimaisen ruuan kysyntä on Tansaniassa kasvussa, mutta esimerkiksi varastointiongelmat ja osaamisen puute saavat monet siirtymään toiselle alalle. Trooppisen maatalouden instituutin Itä-Afrikan johtaja Victor Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon.
Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Kaksi ihmistä vedessä riisipellolla.

”Viljelyä ei oikein voi hoitaa etätyönä” – Kovaotteinen koronasulku vaikeuttaa pienviljelijöiden ruuantuotantoa Filippiineillä

Filippiinien maataloutta hallitsevat siirtomaa-ajan perintönä vientiin suuntautuneet suurtilat, joita viljelevät maattomat vuokraviljelijät. Koronarajoitukset estävät sekä viljelyn että ruuan kuljettamisen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.
Mies halaa vanhassa metsässä valtavaa puuta

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa

Kenialaisia ogiekeja on yritetty useasti häätää asuinalueiltaan. Uuden, alkuperäiskansojen perimätietoa ja historiaa hyödyntävän 3D-mallinnustekniikan avulla ogiekit ja muut alkuperäiskansat voivat puolustaa maitaan ja suojella luontoa.

Tuoreimmat

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet
Tuore raportti: Työntekijöiden heikolla ravitsemuksella kova hinta bisnekselle – Yritykset menettävät vuosittain jopa 850 miljardia dollaria