Uutiset

Latinalaisessa Amerikassa haetaan ratkaisuja kärjistyneisiin maakiistoihin

YK:n laatima ohjeisto auttaa, kun esimerkiksi alkuperäiskansat kamppailevat maaoikeuksiensa puolesta.
La Araucanían aluetta Chilessä. (Kuva: Claudio Sepúlveda Geoffroy / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- Kilpailu maasta kiristyy ympäri maailmaa. Latinalaisen Amerikan maissa on alettu toteuttaa vapaaehtoisuuteen perustuvaa ohjeistoa, jonka YK on laatinut avuksi maakiistojen ratkaisuun.

Vapaaehtoiset maa- ja luonnonvaraoikeuksien hyvää hallintaa koskevat ohjeistot (Voluntary Guidelines on the Responsible Governance of Tenure of Land, Fisheries and Forests in the Context of National Food Security) hyväksyttiin vuonna 2012 Maailman ruokaturvakomiteassa. Komitea yhdistää YK-järjestöjä, valtioita, järjestöjä ja yrityksiä.

Ohjeita tarvitaan, koska maanomistuksen keskittyminen ja ulkomaisten tahojen maankahminta on karannut käsistä ja uhkaa ihmisten ruokaturvaa, sanoo Sergio Gómez YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestön FAOn Chilen-toimistosta.

"Ohjeisto on ehdottoman poliittinen asiakirja, joka auttaa tasoittamaan pelikenttää", hän kiteyttää.

Omistus keskittyy

FAOn selvitysten mukaan maan hamstraus on kiihtynyt 17:ssä latinalaisen Amerikan maassa 2000-luvulla. Maanomistus keskittyy kiivaimmin Argentiinassa ja Brasiliassa, ja perässä tulevat Dominikaaninen tasavalta, Meksiko, Chile, Kolumbia, Nicaragua sekä Uruguay.

Keskitason ongelmien kanssa kamppailevat Bolivia, Ecuador, Paraguay ja Peru. Vähiten uusia ongelmia on kasaantunut Keski-Amerikan maihin ja englanninkielisiin Karibian valtioihin.

"Maakiistojen kärjistyminen on sikäli ainutkertaista, että se sattuu yksiin ruoka-, energia- ja rahoituskriisin kanssa. Siksi maakysymys nousee polttavammaksi kuin koskaan", Gómez selittää.

Hänen mukaansa ohjeisto tarjoaa työkalun, jonka avulla kiistat voidaan ratkaista neuvottelemalla.

Tiukat pelisäännöt

Neuvottelujen osapuolten on aluksi hyväksyttävä kymmenen perussääntöä, jotka ulottuvat ihmisoikeuksien ja lakien kunnioittamisesta sukupuolten tasa-arvoon ja prosessien läpinäkyvyyteen.

Kaikki Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtiot ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Se ei ole sitova, mutta Gómezin mukaan toteuttamiseen on vakavaa halua.

Toteutus on alkanut eri maissa eri tavoin. Pisimmälle on päästy keskiamerikkalaisessa Guatemalassa, jossa keskittynyt maanomistus on ollut sisällissodan ja jyrkän eriarvoisuuden taustalla. Yli puolet väestöstä elää köyhyydessä ja 2 prosenttia viljelijöistä omistaa 57 prosenttia maasta.

Gómez pitää saavutuksena sitä, että 80 prosenttia asioista, joita käsiteltiin Guatemalan maanomistusta koskevissa neuvotteluissa, kirjattiin vuonna 2014 hyväksyttyyn kansalliseen maatalouspoliittiseen suunnitelmaan.

Toivoa Chilen mapucheille

Chilessä mapuche-intiaanit ovat pitkään kamppailleet maaoikeuksistaan eteläisellä La Araucanían alueella.

Metsäyhtiöt omistavat Chilessä 2,8 miljoonaa hehtaaria maata, josta on kahden yhtiön hallussa 1,8 miljoonaa hehtaaria, kertoo José Aylwin Observatorio Ciudadano -järjestöstä.

Hänen mukaansa Etelä-Chilen konfliktissa on kyse siitä, että "mapuchet asuivat siellä omistaen maan ja luonnonvarat, kunnes valtio ja yksityiset tahot tulivat ja riistivät suuren osan heidän alueestaan."

FAO onnistui vuosi sitten kokoamaan neuvotteluihin 67 mapucheja ja muita eturyhmiä edustavaa henkilöä. Aylwin uskoo, että FAOn ohjeisto voi viitoittaa tien ulos Araucanían konfliktista, joka "ei tee hyvää kenellekään."

alkuperäiskansatmaanomistuspolitiikka Latinalainen Amerikka ja Karibia Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.
Mies halaa vanhassa metsässä valtavaa puuta

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa

Kenialaisia ogiekeja on yritetty useasti häätää asuinalueiltaan. Uuden, alkuperäiskansojen perimätietoa ja historiaa hyödyntävän 3D-mallinnustekniikan avulla ogiekit ja muut alkuperäiskansat voivat puolustaa maitaan ja suojella luontoa.

Tuoreimmat

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet
Tuore raportti: Työntekijöiden heikolla ravitsemuksella kova hinta bisnekselle – Yritykset menettävät vuosittain jopa 850 miljardia dollaria