Uutiset

Latinalaisen Amerikan väestö vanhenee

Syntyvyyden lasku ja pitenevä elinikä haastavat palvelut. Vallitsevan käsityksen mukaan yhteiskunta on kuitenkin yhä nuori.
(Kuva: Thomas Leuthard / cc 2.0)
(IPS) -- Ikinuoreksi itsensä kuvitellut Latinalainen Amerikka ikääntyy hyvää vauhtia. Aleneva syntyvyys ja kohoava elinikä asettavat uusia haasteita niin yhteiskunnille kuin yksilöillekin.

Latinalaisen Amerikan väkiluku paisui 1950-luvun 161 miljoonasta 512 miljoonaan vuonna 2000. Vuoden 2050 ennuste on 734 miljoonaa, josta laskeudutaan 687 miljoonaan vuonna 2100.

YK:n alueellinen talouskomissio (Eclac) selittää viime vuosikymmenten nopeaa väestönkasvua osaksi eliniän nousulla. 1950-luvulla Latinalaisen Amerikan maissa elettiin keskimäärin 56-vuotiaaksi, mutta nyt jo 75-vuotiaaksi.

Samaan aikaan syntyvyys romahti kuudesta 2,2 lapseen naista kohti. Koko maailmassa syntyy nyt keskimäärin 2,3 lasta naista kohti.

Muuttuvat perheet

"Vallitsevana on yhä käsitys, että olemme nuori yhteiskunta", sanoo María Julieta Oddone, joka johtaa yliopistollista vanheneminen ja yhteiskunta -tutkimusta Argentiinan Buenos Airesissa. Hänen mukaansa näkemystä täytyy rukata, jotta palvelut pysyvät ajan tasalla.

"Perheet ovat muuttuneet, isovanhempien ohella niihin kuuluu isoisovanhempia ja tätäkin iäkkäämpiä. Vanhuus ja eläkkeellä oloaika ovat pidentyneet", Oddone muistuttaa.

Hän uskoo, ettei ikäihmisten määrän kasvun tarvitse merkitä katastrofia terveydenhuollolle, jos siihen osataan varautua.

Osalle vanhuus kuitenkin tarkoittaa köyhtymistä ja heikkeneviä elinoloja. Kun lapsia on aiempaa vähemmän tai ei lainkaan, ihmiset voivat joutua myymään kotinsa kattaakseen elinkustannuksensa, Oddone selittää.

Tuottavuus laskee

IAE Business Schoolin tutkija Andrés Hatum pitää väestön vanhenemista huolestuttavana uutisena.

"Taloudellisesti aktiivisen väestönosan kutistuminen tarkoittaa alenevaa tuotantoa. Talouskasvu edellyttäisi väestönkasvua", hän pohtii.

Hatumin mielestä muutos tulee ottaa huomioon esimerkiksi niin, että osa akateemisesta koulutuksesta suunnataan elinikäiseen oppimiseen.

YK:n Eclac taas näkee lasten ja nuorten määrän kutistumisessa mahdollisuuden turvata korkeatasoinen koulutus kokonaisille ikäluokille pienen eliitin sijasta.

Hatum muistuttaa "eläkepommin" uhasta ja kehottaa nostamaan eläkeikää ajoissa. Hän perää ikääntyvien työoloihin ja -aikoihin joustoja, joista hyötyvät sekä työnantaja että työntekijä.

Ikäsyrjintä yleistyy

"Monessa maassa ihmiset jäävät työttömäksi ennen eläkeikää, ja Latinalainen Amerikkakin on siirtymässä siihen vaiheeseen", Hatum sanoo.

Oddonen mukaan automaatio vie työpaikkoja sekä vanhoilta että nuorilta. "Kun joustot työmarkkinoilla lisääntyvät, ikäsyrjintä alkaa yhä varhemmin."

Perussa asuva argentiinalainen Silvia Schabas, 75, on eläkkeellä opettajan ammatista. Hän uskoo, että hyväkuntoisena ja sivistyneenä hän pystyisi nykyisin hyödyntämään tietämystään paremmin kuin koskaan. Lapsenlapset ovat opettaneet hänet käyttämään tietokonetta.

Schabasin mielestä kaikkien olisi hyvä muistaa, että vanhatkin ihmiset olivat joskus nuoria. "Nuoruus ei kestä koko elinikää, eikä kukaan tiedä ennalta, millaista vanhuus on. Me toimimme peilinä nuoremmille."

väestö Etelä-Amerikka Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.

Tuoreimmat

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”
Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen
Adolfo Vera ja Ahmad Hosseini ovat eri sukupolvien maahanmuuttajia Suomessa – ”Silloin juotiin aina kolme kuppia kahvia”
Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista