KUA:sta uskonnollisten johtajien rauhanaloitteen vetäjä

YK ja kansainväliset järjestöt aikovat jatkossa ottaa uskonnolliset ja perinteiset johtajat paremmin mukaan rauhanvälitysoperaatioihin. Suomalainen Kirkon Ulkomaanapu valittiin tällä viikolla Helsingissä järjestetyssä kansainvälisessä kokouksessa sihteeristöksi perustamaan verkostoa, johon voivat osallistua johtajien lisäksi myös heidän kanssaan yhteistyötä tekevät järjestöt ja YK.

"Uskonnollisilla ja perinteisillä johtajilla on usein ainutlaatuisia yhteyksiä paikallisyhteisöihin ja konfliktien osapuoliin, ymmärrys alueen tilanteesta ja rooli moraalisina johtajina", kuvaili Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön johtaja Aaro Rytkönen kokouksen tiedotustilaisuudessa.

Osallistujat olivat tyytyväisiä kaksipäiväiseen tapaamiseen. Ajatuksena on, että rauhanvälitysoperaatiot ympäri maailman paranevat, kun eri uskonnolliset johtajat saadaan paremmin mukaan.

Kokoukseen antoi sysäyksen viime vuonna ilmestynyt YK-raportti, jonka mukaan perinteisten ja uskonnollisten johtajien roolia ei huomioida riittävästi rauhanvälityksessä.

Klaaninvanhimmat edistävät rauhaa Somaliassa

Viime viikolla järjestetyssä, noin 35 kansainvälistä vierasta koonneessa kokouksessa, vaihdettiin kokemuksia uskonnollisten ja perinteisten roolista konfliktien ratkaisussa esimerkiksi Myanmarissa, Etiopiassa, Eritreassa ja Kirgisiassa. Yksi esimerkki oli Somalia, jossa muun muassa Kirkon Ulkomaanapu on tehnyt useita vuosia töitä klaaninvanhimpien kanssa. Yhteistyön ansiosta on perustettu klaaninvanhimpien neuvosto ja useita paikallisia konflikteja on saatu sovittua.

Kokouksessa vierailleen naisaktivistin Halima Ismael Ibrahimin mukaan uskonnolliset ja perinteiset johtajat ovat linkki, joka on puuttunut rauhanneuvotteluista.

"Jos haluamme rauhaa, on tehtävä työtä perinteisten johtajien kanssa, muuten olemme samassa kehässä", Ibrahim sanoo.

Klaaninvanhimmat olivat isossa roolissa, kun Somalian siirtymäajan hallinto saatiin viime vuonna korvattua pysyvällä. Maassa koottiin 133 klaaninvanhimman ryhmä, joka ehdotti parlamenttiin sopivia kansanedustajia.

Ibrahim johti valintakomiteaa, joka valitsi klaaninvanhimmat ja kävi vanhimpien ehdottamat kandidaatit läpi esimerkiksi ihmisoikeusrikkomusten varalta.

Työ ei käynnistynyt ongelmitta eikä esimerkiksi naisia saatu parlamenttiin yhtä paljon kuin sovittiin. Ibrahim on kuitenkin tyytyväinen.

"54 prosenttia kansanedustajista on valmistuneista tai opiskelevia. Presidentti ei ole sotapäällikkö, vaan hän edustaa kansalaisyhteiskuntaa."

Klaaninvanhimmilla on Somaliassa perinteisesti paljon valtaa, mutta nykyisin maan suurin turvallisuusriski on islamistiryhmä al-Shabaab, joka ei klaaneja kunnioita.

Ryhmä on murhannut useita tärkeitä uskonnollisia ja perinteisiä johtajia. Silti vanhimmista voi olla hyötyä, Ibrahim arvelee.

"Al-Shabaab haluaa olla ainoa, joka hallitsee ja se yrittää tuhota klaaninvanhimmat alueillaan. Siksi klaaninvanhimmat eivät voi helposti mennä liennyttämään tilannetta. He voivat kuitenkin mobilisoida yhteiskuntaa, esimerkiksi antaa perheille tietoa, etteivät nämä anna lastensa liittyä al-Shabaabiin. "