Uutiset

Koulutus voisi kohentaa intiaanien asemaa

Oikeus koulutukseen nostettiin teemaksi maailman alkuperäiskansojen päivänä, jota vietetään tänään 9. elokuuta. Latinalaisessa Amerikassa intiaanit on unohdettu sekä kouluopetuksen sisällössä että sen suunnittelussa.
Intiaaninuoria koulunsa edustalla Bolivian Andien syrjäseudulla. (Kuva: Marisabel Bellido/IPS.)

(IPS) -- Intiaanit loistavat poissaolollaan sekä kouluopetuksen sisällössä että sen suunnittelussa Latinalaisen Amerikan maissa, sanoo tutkija Loreto Jara Educación 2020 -järjestöstä.

Intiaanien oikeuksien ja kulttuurin huomioiminen opetuksessa kuuluu virallisiin tavoitteisiin, mutta monesti se jää sanahelinäksi, vahvistaa chileläisen Tirúan kunnan pormestari Adolfo Millabur. Kunta sijaitsee eteläisellä La Araucanían alueella, jossa asuu lähes puolet Chilen suurimmasta alkuperäiskansasta, mapuche-intiaaneista.

Millabur ja hänen kahdeksan sisarustaan joutuivat taivaltamaan jalan 30 kilometrin koulumatkan kotikylästään El Malosta.

Millabur ei muista, miten oppi lukemaan, ja hänellä oli vaikeuksia allekirjoittaa papereita tultuaan valituksi kunnan pormestariksi 28-vuotiaana vuonna 1996.

Koulusta tasa-arvoa

Oikeus koulutukseen nostettiin tänä vuonna teemaksi maailman alkuperäiskansojen päivänä 9. elokuuta, koska se nähdään keinona voittaa intiaaneja yhä piinaavat köyhyys ja syrjintä.

Latinalaisessa Amerikassa asuu 45 miljoonaa alkuperäiskansoihin kuuluvaa, ja he muodostavat reilut kahdeksan prosenttia väestöstä. Intiaanien prosenttiosuus on suurin Boliviassa (62), Guatemalassa (41), Perussa (24) ja Meksikossa (15).

YK:n talouskomission selvitys vuodelta 2014 kertoo, että Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueella elää kaikkiaan 826 alkuperäiskansan edustajia.

Brasilian vajaa miljoona intiaania muodostavat vain 0,5 prosenttia väestöstä, mutta he jakautuvat 305 kansaan. Kansat ovat monilukuisia myös Kolumbiassa (102), Perussa (85) ja Meksikossa (78). Suurimpia ryhmiä ovat ketsuat, nahuat, aymarat, mayat, yucatecot, ki'chet ja mapuchet.

Kieli avain kulttuuriin

Tutkija Jaran mukaan alkuperäiskansojen omat kasvatusperiaatteet eroavat koulujärjestelmän käytännöistä ja näiden yhdistäminen vaatisi kumpaakin kulttuuria tuntevia opettajia.

Chilessä laki edellyttää, että jos vähintään viidennes oppilaista kuuluu alkuperäiskansoihin, opetus on järjestettävä kaksikielisenä. La Araucanían alueella toimii 845 koulua, joissa neljän ensimmäisen vuoden opetus tapahtuu mapudungunin kielellä, kertoo kaksikielisestä opetuksesta vastaava opetusviranomainen María Díaz Coliñir.

Hänen mukaansa ohjelma ei takaa, että kaikki lapset oppivat kunnolla kansansa kielen, mutta se vahvistaa merkittävästi heidän omanarvontuntoaan.

Jaran mielestä mallia pitäisi soveltaa kaikkialla Latinalaisessa Amerikassa. "Kaikki lähtee kielestä, joka edustaa intiaanien maailmankäsitystä. Jokaisen kansan kulttuurinen rikkaus piilee kielen takana", hän vakuuttaa.

ihmisoikeudetalkuperäiskansatkoulutus Latinalainen Amerikka ja Karibia Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta

Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma

Suomalaiset maahanmuuttajavanhempien lapset elävät usein kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa. Moni onnistuu yhdistämään kummankin maailman parhaat puolet, mutta yhteiskunta ei sitä aina ymmärrä. “Jotkut ihmiset määrittelevät minut asettamalla minut kulttuuriin, joka on tuntematon itsellenikin”, sanoo Amina Mohamed.
YK:n pääekonomisti Elliot Harris (vas.) ja YK:n talous- ja sosiaaliasioiden osaston edustaja Marta Roig  pöydän ääressä

Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän

Oxfamin mukaan 22 maailman rikkainta miestä omistaa enemmän kuin Afrikan naiset. Tuoreen YK-raportin mukaan myös tuloerot ovat kasvaneet, ja siinäkin rikkain yksi prosentti on voittanut.
Mies palestiinalaishuivi olkapäillään

Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”

Ahmed Abu Artema sai liikkeelle gazalaisten suurmielenosoitukset, joissa vaaditaan palestiinalaispakolaisille oikeutta palata kotiseuduilleen. Hän uskoo, että väkivallaton vastarinta johtaa konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun.
Hiekkarannalle istutettuja kasvintaimia ja merta

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta

YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan Uuden-Seelannin olisi pitänyt huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset, kun se päätti karkottaa kiribatilaisen Ioane Teitiotan. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan kyseessä on tärkeä ennakkopäätös.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla Helsingin Kansalaistori

Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”

Intian hindunationalistinen hallitus on aikeissa ottaa käyttöön uuden kansalaisuuslain, joka on johtanut protesteihin ympäri maailman. Kansalaisaktivisti Vishnu Vardhani järjesti mielenosoituksen Helsingissä ja pohtii nyt, voiko enää opettaa joogaa länsimaalaisille.

Tuoreimmat

Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma
Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Työttömyyttä on pidetty yhtenä syynä arabikevään mielenosoituksiin – Tuoreen tutkimuksen mukaan merkitystä on liioiteltu
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”
Ilmastonmuutos ruokkii Boko Haramia Nigeriassa – Kuivuuden yleistyessä kiusaus liittyä ääriliikkeeseen kasvaa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit