Uutiset Ympäristö

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija

Talouden supistumisesta huolimatta koskematonta trooppista metsää menetettiin viime vuonna edellisvuotta enemmän. ”Mitä pidempään odotamme metsäkadon lopettamista ja siirtymistä nollapäästöihin muilla sektoreilla, sitä todennäköisempää on, että luonnolliset hiilinielumme katoavat savuna ilmaan”, sanoo tutkija Frances Seymour.
Kasvien lehtiä.
Koronavuosi ei onnistunut pysäyttämään trooppisen metsäpeitteen häviämistä. (Kuva: Jeremy Zero / CC BY 2.0)

Maailma menetti vuonna 2020 12,2 miljoonaa hehtaaria trooppisten metsien metsäpeitettä, selviää World Resources Institute -tutkimuslaitoksen (WRI) ja yhdysvaltalaisen Marylandin yliopiston tuoreesta analyysistä.

Analyysin mukaan erityisen huolestuttavaa on, että menetetystä metsäpeitteestä noin 4,2 miljoonaa hehtaaria oli kosteaa trooppista primäärimetsää eli aiemmin koskematonta metsää. 

Sitä hävisi 12 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, vaikka koronavuosi muuten supisti esimerkiksi maailmantaloutta ja vähensi päästöjä,

”Vuonna, jona kaikki muu hidastui, metsien menettäminen kiihtyi”, toteaa WRI:n tutkija Frances Seymour blogitekstissään.

Eniten primäärimetsää menetettiin Brasiliassa, jossa esimerkiksi Amazonin sademetsien palot lisääntyivät. Amazonin metsäpeitettä menetettiin 15 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Seuraavaksi eniten metsäpeitettä hävisi Kongon demokraattisessa tasavallassa, Boliviassa, Indonesiassa ja Perussa. Latinalaisen Amerikan ja Kaakkois-Aasian maissa tärkein syy oli hyödykkeiden tuotanto, Afrikassa maatalouden muutokset. 

Myös metsäpalot ja muut ilmastoon liittyvät vaikutukset olivat tärkeitä metsäpeitteen kutistumisen syitä, mitä Seymour pitää erityisen huolestuttavana.

”Ilmaston lämpeneminen ja metsien supistuminen luovat kuumemmat, kuivemmat olosuhteet, mikä taas tekee metsistä yhä haavoittuvaisempia paloille ja tuholaisille. Jatkuva palaminen vapauttaa enemmän hiilidioksidipäästöjä ja rappeutumista, mikä ruokkii noidankehää. --- Mitä pidempään odotamme metsäkadon lopettamista ja siirtymistä nollapäästöihin muilla sektoreilla, sitä todennäköisempää on, että luonnolliset hiilinielumme katoavat savuna ilmaan”, Seymour kirjoittaa.

Yhteensä primäärimetsien metsäpeitteen katoaminen aiheutti vuonna 2020 noin 2,64 gigatonnin hiilidioksidipäästöt, mikä tarkoittaa noin 570 miljoonan auton vuotuisia päästöjä.

Analyysissä tarkastellaan metsäpeitteen häviämistä, ei varsinaista metsäkatoa, joka tarkoittaa metsän käyttötarkoituksen muuttamista pysyvästi. Metsäpeitteen häviäminen sen sijaan kattaa sekä plantaasien että luonnonmetsien puiden häviämisen ja ihmisen toiminnan lisäksi myös luonnolliset syyt, kuten tulipalot. Analyysissä ei myöskään oteta huomioon mahdollista metsäpeitteen kasvua.

Koronapandemian vaikutuksia metsiin ei osata vielä arvioida. Mahdollista on, että esimerkiksi muuttoliike kaupungeista maalle ja viranomaisten vaikeudet liikkua ovat vaikuttaneet metsien häviämiseen, Seymour arvioi.

Hänen mukaansa pahimmat vaikutukset ovat mahdollisesti kuitenkin vasta tulosta.

”Elleivät -- hallitukset näe vaihtoehtoja, niitä saattavat houkutella ympäristöviranomaisten budjettileikkaukset ja uudet investointiprojektit, jotka voivat näkyä metsien häviämisen kasvuna tulevina vuosina”, hän huomauttaa.

Uhkakuvista huolimatta raportti kehuu esimerkiksi Indonesiaa, jossa metsäpeitteen väheneminen on jatkunut jo neljä vuotta peräkkäin. Siellä hallitus on esimerkiksi jäädyttänyt turvemaiden ja primäärimetsien muokkaamisen.

Ympäristö ympäristöbiodiversiteettiilmastonmuutosmetsät

Lue myös

Gorilla makuuasennossa lähikuvassa.

Raportti: Konfliktien riski voisi vähentyä, jos ympäristöä suojeltaisiin paremmin

Luonnonsuojelujärjestö IUCN:n selvityksen mukaan maat, joissa maatalousmaata on vähän, väestö on riippuvaista luonnonvaroista ja kuivuuskausia on usein, ovat muita konfliktiherkempiä.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Kaksi naista pitelee välissään pahvilaatikkoa.

Puunpoltosta nestekaasuun siirtyminen pelastaa tiikereitä, norsuja ja puhveleita Intiassa

Karnatakan osavaltiossa tuhannet perheet ovat ryhtyneet käyttämään energianlähteenään nestekaasua polttopuun sijasta. Seurauksena metsät kukoistavat, villieläimet ovat palanneet ja ihmisten terveys paranee.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Veneitä joen rannassa.

Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”

Mosambikin Cabo Delgadon väkivaltaisuuksissa ei ole kyse vain uskonnosta vaan muun muassa etnisten ryhmien välisestä kyräilystä, luonnonvarojen epätasa-arvoisesta jakautumisesta ja ylipäätään syvästä eriarvoisuuden kokemuksesta, sanovat tutkijat.
Ihmisiä mielenosoituskyltit käsissä.

Uganda kiristää seksuaalirikoslainsäädäntöään – Seksuaalivähemmistöt ja seksityöläiset voivat joutua rekisteriin

Ugandan tiukan homovastainen lainsäädäntö sai paljon huomiota vuonna 2014. Perustuslakituomioistuin kumosi lain, mutta nyt maassa on menossa läpi uusi lakimuutos.
Lähikuva rokotteen antamisesta käsivarteen.

Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa

Matalan tulotason maat ovat saaneet 0,3 prosenttia koronarokotteista. Rikkaat maat ovat vastustaneet rokotepatenteista luopumista, mutta Yhdysvaltain yllättävä mielenmuutos voi muuttaa tilanteen.
Nainen piirtämässä ylhäältä takaapäin kuvattuna, piirroksessa lukee Stop Violence Against Girls.

Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia

Kuudessa Etelä-Aasian maassa tehdyn raportin mukaan kaikissa maissa lakien tarjoama suoja seksuaalista väkivaltaa vastaan on puutteellinen. Monissa maissa tapaukset sovitaan oikeussalin ulkopuolella eivätkä uhrit saa oikeutta.
Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.

Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”

Yhdenkään hallituksen ei pitäisi myydä Myanmarin sotilasjuntalle yhtäkään luotia, vaatii yli 200 kansalaisjärjestöä. Turvallisuusneuvoston on kuitenkin vaikea ryhtyä voimakkaisiin toimiin Myanmaria vastaan etenkin Kiinan ja Venäjän vastustuksen vuoksi.

Tuoreimmat

Uganda kiristää seksuaalirikoslainsäädäntöään – Seksuaalivähemmistöt ja seksityöläiset voivat joutua rekisteriin
Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”
Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”
Intian korona-aalto uhkaa lisätä äitiys- ja lapsikuolleisuutta – ”On klinikoita, joilla ei ole antaa sairaille mitään muuta kuin parasetamolia”
YK:n kehitysohjelma: Myanmar lähestyy talousromahdusta – Köyhien määrä voi kaksinkertaistua
Kolmannes Afganistanin väestöstä on ruokapulassa – Sääilmiö La Niña pahentaa konfliktin ja koronan vaikutuksia
Raportti: Konfliktien riski voisi vähentyä, jos ympäristöä suojeltaisiin paremmin
Koronapandemia lopetti ihmiskaupan uhrien palvelut Zimbabwessa – ”En tiedä, miten oikein selviydyn”

Luetuimmat

Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”
Kolmannes Afganistanin väestöstä on ruokapulassa – Sääilmiö La Niña pahentaa konfliktin ja koronan vaikutuksia
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
YK:n kehitysohjelma: Myanmar lähestyy talousromahdusta – Köyhien määrä voi kaksinkertaistua
Raportti: Konfliktien riski voisi vähentyä, jos ympäristöä suojeltaisiin paremmin
Intian korona-aalto uhkaa lisätä äitiys- ja lapsikuolleisuutta – ”On klinikoita, joilla ei ole antaa sairaille mitään muuta kuin parasetamolia”
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch: Israel syyllistyy apartheidiin palestiinalaisia vastaan
Angolasta tuli hiljattain 22:s homouden sallinut Afrikan maa, mutta ruohonjuuritasolla se ei vielä näy – Litilson, 25, kuoli pahoinpitelyn uhrina
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”