Uutiset Koronavirus

Koronaviruspandemia lykkää tuhkarokkorokotusten antamista kymmenissä maissa – Yli 117 miljoonaa lasta jäämässä ilman suojaa

Koronavirus on keskeyttänyt tuhkarokkorokotusten antamisen monissa maissa. Terveysjärjestöt muistuttavat, ettei muutos saa olla pysyvä.
Mies antamassa rokotteita ja viisi lasta
Tuhkarokkorokote keksittiin yli 50 vuotta sitten, mutta tautiin kuoli vuonna 2018 edelleen yli 140 000 ihmistä. Kuva Sierra Leonesta vuodelta 2016. (Kuva: CDC Global / CC BY 2.0)

Koronapandemia uhkaa lisätä myös tuhkarokkotapauksia, sillä rokotusten antaminen on tilapäisesti lopetettu tai sitä on lykätty 24 maassa. Lisäksi rokotukset saattavat jäädä väliin myös 13 muussa maassa, jossa ne oli tarkoitus aloittaa hieman myöhemmin tänä vuonna.

Globaaliin tuhka- ja vihurirokon vastaiseen MRI-aloitteeseen kuuluvat järjestöt, muun muassa YK:n lastenjärjestö Unicef sekä Maailman terveysjärjestö (WHO) kertoivat eilen, että rokotukset on keskeytetty muun muassa Bangladeshissa, Brasiliassa, Boliviassa, Etiopiassa, Libanonissa, Meksikossa, Nepalissa, Somaliassa ja Ukrainassa. Osassa niistä esiintyy paljon tuhkarokkotapauksia.

Mikäli rokotukset jätetään kaikissa 37 maassa antamatta, ilman rokotetta jää yli 117 miljoonaa lasta.

Rokotusten lykkäämisen taustalla on koronaviruspandemia. WHO on suositellut tilapäisesti lykkäämään rokotuskampanjoita, jos aktiivista tautiaaltoa ei ole käynnissä.

Monissa maissa rokotukset annetaan massatapahtumissa, joissa tauditkin tarttuvat helposti.

Terveysjärjestöt ovat edelleen samaa mieltä WHO:n suosituksesta, mutta ne muistuttavat hallituksia punnitsemaan riskit ja hyödyt tarkkaan.

”Tuemme tarvetta suojella yhteisöjä ja terveystyöntekijöitä covid-19:ltä pysäyttämällä massakampanjat siellä, missä riskit ovat suuret. Tämän ei kuitenkaan pitäisi tarkoittaa, että lapset jäävät pysyvästi ilman rokotteita”, järjestöjen lausunnossa todetaan.

Niiden mukaan jos maat päätyvät lopettamaan rokotukset, rokotteet on kuitenkin annettava heti, kun se on mahdollista ja rokottamattomat lapset on jäljitettävä, jotta haavoittuvimmassa asemassa olevat väestönosat saavat rokotteen mahdollisimman pian.

Tuhkarokko on pisaratartuntana leviävä virustauti. Se vaati vuonna 2018 yli 140 000 ihmisen hengen. Suurin osa oli lapsia ja vastasyntyneitä.

KoronavirusTerveys terveyslapsikuolleisuussairaus/lääkintä Suomen UNICEF

Lue myös

Nainen pöydän takana.

Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä

Kiinnostus alkuperäiskansojen asuttamien alueiden luonnonvaroihin on lisääntynyt, sillä talouksille halutaan piristysruiske koronapandemian jälkeen. Se voi pahentaa pandemian vaikutuksia, varoittaa Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Nainen pöydän takana.

Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä

Kiinnostus alkuperäiskansojen asuttamien alueiden luonnonvaroihin on lisääntynyt, sillä talouksille halutaan piristysruiske koronapandemian jälkeen. Se voi pahentaa pandemian vaikutuksia, varoittaa Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen