Uutiset Koronaviruspandemia

Koronarajoitukset pilasivat monen teenviljelijän sadon Intiassa – Eniten kärsivät pienipalkkaiset teenpoimijat

Ennen pandemiaa teepensaiden kasvatus oli Tripuran osavaltiossa kukoistava elinkeino. Koronasulku kuitenkin vaikeutti sadonkorjuuta, ja kun rajoituksia höllättiin, oli jo liian myöhäistä.
Mies pyöräilee.
Teen pienviljelijä Dulal Urang pyöräilee halki Rangrungin teetilan. (Kuva: Stella Paul / IPS)

(IPS) -- Kun aurinko laskee koillisintialaisen Tripuran osavaltiossa sijaitsevan Dhanbashin kylän kukkuloiden taakse, teenviljelijä Prafulla Debbarma kävelee viljelmiään halkovalla polulla. Illan hämärässäkin hänen kasvoillaan näkyy syvä huoli. Hänen ainoan elinkeinonsa, teepensaiden, sato on yhä korjaamatta.

Normaaliolosuhteissa teesadon korjuu olisi Tripurassa alkanut huhtikuun alussa. Kun Intiaan julistettiin koronasulku maaliskuun 25. päivänä, myös Intian viidenneksi suurimman teentuottaja-alueen viljelijöiden piti alistua siihen. Se tarkoitti muun muassa, ettei heillä ollut oikeutta tuoda pelloilleen lisätyövoimaa sadonkorjuuta varten.

Kun Intian hallitus sitten huhtikuun 12. päivänä salli sadonkorjuun, teepensaat olivat jo kasvaneet isommiksi ja uudet lehdet kadottaneet pehmeytensä. Lehtien pehmeys on oleellinen tekijä, kun teen laatua arvioidaan.

Prafulla Debbarma johtaa Tripuran teenviljelijöiden yhdistystä, johon kuuluu 4 700 itsenäistä teenviljelijää. Hänen mukaansa ennen pandemiaa kaikki oli hyvin.

”Teemme alkoi tulla tunnetuksi ja markkinat alkoivat hiljalleen avautua. Hallituskin tuki tätä elinkeinoa. Mutta koronasulku on tuhonnut kaiken, koko tuotantoketju kärsii”, Debbarma sanoo.

Pienviljelijät vaikeimmassa asemassa

Tuotantoketjun alimpina ovat teen pienviljelijät, jotka myyvät koko tuotantonsa alueen isommille teetiloille. He kärsivät eniten, sillä heillä ei ole sananvaltaa tuotteensa myyntihintaan.

Muutaman kilometrin päässä Debbarman farmista on Rangrung, teetila, jonka omistaa yhteisesti joukko teen pienviljelijöitä. Monet heistä myös työskentelevät päivätyöläisinä muilla tiloilla, sillä heidän omansa ovat liian pieniä, jotta niistä saisi koko elannon.

Dulal Urang kuuluu niihin Rangrungin viljelijöihin, jotka työskentelevät myös päivätyöläisinä. Hän pelkää, että koronakriisin seurauksena Tripuran teeala taantuu parin vuosikymmenen takaiseen epävarmuuden aikaan. Osavaltion teesektori romahti vuosien 1982–2001 välissä riehuneen aseellisen kapinan vuoksi. Kun väkivalta ryöpsähti, useimpien tilojen oli pakko lopettaa.

Viime vuosien aikana teeala on kuitenkin alkanut kukoistaa jälleen. Se työllistää yli 13 000 ihmistä.

Luomu olisi kannattavinta

Kannattavinta olisi siirtyä luomutuotantoon. Kansainvälisillä markkinoilla tavallisen ja luomuteen hintaero on huikea: korkeimman laadun tavallisesta teestä maksetaan noin 4,6 euroa kilolta, kun taas luomuteekilosta saa sata euroa.

Luomusertifikaatin saaminen on kuitenkin monimutkainen, hidas ja kallis prosessi. Pienviljelijöiden rajallisilla resursseilla se on hyvin vaikeaa. Tripurassa se on onnistunut kahdelta pieneltä teefarmilta.

Luomusertifikaatin havittelemisen lisäksi viljelijät suunnittelivat siirtymistä hiilestä biokaasuun. Kun siirtymä uusiutuvaan puhtaaseen energiaan yhdistetään luomuviljelyyn, teetilojen maaperä tervehtyy, sadot kasvavat ja tilat ovat paremmin varustautuneita ilmastonmuutoksen aiheuttamia uhkia vastaan tulevaisuudessa.

Koronasulku on nyt pannut kaikki parannushankkeet jäihin. Viivästynyt sadonkorjuu ja alhainen markkinahinta lähes varmasti aiheuttavat niin raskaita taloudellisia menetyksiä, etteivät kaikki teetilat selviä niistä.

Eniten kärsivät jälleen ne, jotka ovat tuotantoketjun alkupäässä, eli teenpoimijat.

Intian teetilat ovat perinteisesti olleet köyhyyden, aliravitsemuksen ja sairauden pesiä, sillä työläisten palkat ovat olleet pieniä. Tripuran yliopiston tutkimuksessa (pdf) havaittiin, että palkkataso Tripuran teetiloilla vaihtelee 87 sentistä 1,84 euroon päivässä. Virallinen aikuisen minimipalkka on 2,15 euroa päivässä, alaikäisen puolet siitä. Lapsityö on yleistä.

”Jos teefarmarit eivät maksaneet minimipalkkoja silloin, kun meni hyvin, kuinka he maksaisivat niitä nyt, kun menee huonosti”, Rangrungin kyläneuvoston jäsen Kanchan Uriya tokaisee.

Intian kehitysKoronaviruspandemia maatalousterveyssairaus/lääkintä Intia Suomen IPS

Lue myös

Käsienpesua kanisterista tulevan veden avulla.

Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin

OECD:n tilastojen mukaan rikkaat maat kasvattivat viime vuonna kehitysapuaan muun muassa koronapandemian takia. Toisaalta summa vastaa vain prosenttia siitä, mitä ne ovat ohjanneet oman taloutensa elvyttämiseen.
Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Nainen kovaäänisen ja esitteen kanssa.

Koronan talousvaikutukset ja konfliktit ovat nostaneet ruuan hinnan pilviin Keski- ja Länsi-Afrikassa – Nälkäisten määrä uhkaa nousta yli 31 miljoonaan

Esimerkiksi Sierra Leonessa riisin hinta on 60–70 prosenttia korkeammalla viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ruoka-apu saattaa olla ainoa toivo, varoittaa YK:n ruokaohjelma.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.
Mies suuren vesisäiliön vieressä.

Yksi ratkaisu vesipulaan: Meksikon pääkaupungissa asennetaan sadeveden keruujärjestelmiä

Mexico City on hyvää vauhtia matkalla tilanteeseen, jossa vettä ei riitä kaikille kaupungin 21 miljoonalle asukkaalle. Viime vuosina valtion tukiohjelman avulla on kuitenkin asennettu yli 20 000 sadeveden keräysjärjestelmää veden vähyydestä kärsiviin kaupunginosiin. Se lievittää paineita mutta ei ratkaise ongelmaa kokonaan.

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä