Uutiset Koronavirus

Koronarajoitukset pilasivat monen teenviljelijän sadon Intiassa – Eniten kärsivät pienipalkkaiset teenpoimijat

Ennen pandemiaa teepensaiden kasvatus oli Tripuran osavaltiossa kukoistava elinkeino. Koronasulku kuitenkin vaikeutti sadonkorjuuta, ja kun rajoituksia höllättiin, oli jo liian myöhäistä.
Mies pyöräilee.
Teen pienviljelijä Dulal Urang pyöräilee halki Rangrungin teetilan. (Kuva: Stella Paul / IPS)

(IPS) -- Kun aurinko laskee koillisintialaisen Tripuran osavaltiossa sijaitsevan Dhanbashin kylän kukkuloiden taakse, teenviljelijä Prafulla Debbarma kävelee viljelmiään halkovalla polulla. Illan hämärässäkin hänen kasvoillaan näkyy syvä huoli. Hänen ainoan elinkeinonsa, teepensaiden, sato on yhä korjaamatta.

Normaaliolosuhteissa teesadon korjuu olisi Tripurassa alkanut huhtikuun alussa. Kun Intiaan julistettiin koronasulku maaliskuun 25. päivänä, myös Intian viidenneksi suurimman teentuottaja-alueen viljelijöiden piti alistua siihen. Se tarkoitti muun muassa, ettei heillä ollut oikeutta tuoda pelloilleen lisätyövoimaa sadonkorjuuta varten.

Kun Intian hallitus sitten huhtikuun 12. päivänä salli sadonkorjuun, teepensaat olivat jo kasvaneet isommiksi ja uudet lehdet kadottaneet pehmeytensä. Lehtien pehmeys on oleellinen tekijä, kun teen laatua arvioidaan.

Prafulla Debbarma johtaa Tripuran teenviljelijöiden yhdistystä, johon kuuluu 4 700 itsenäistä teenviljelijää. Hänen mukaansa ennen pandemiaa kaikki oli hyvin.

”Teemme alkoi tulla tunnetuksi ja markkinat alkoivat hiljalleen avautua. Hallituskin tuki tätä elinkeinoa. Mutta koronasulku on tuhonnut kaiken, koko tuotantoketju kärsii”, Debbarma sanoo.

Pienviljelijät vaikeimmassa asemassa

Tuotantoketjun alimpina ovat teen pienviljelijät, jotka myyvät koko tuotantonsa alueen isommille teetiloille. He kärsivät eniten, sillä heillä ei ole sananvaltaa tuotteensa myyntihintaan.

Muutaman kilometrin päässä Debbarman farmista on Rangrung, teetila, jonka omistaa yhteisesti joukko teen pienviljelijöitä. Monet heistä myös työskentelevät päivätyöläisinä muilla tiloilla, sillä heidän omansa ovat liian pieniä, jotta niistä saisi koko elannon.

Dulal Urang kuuluu niihin Rangrungin viljelijöihin, jotka työskentelevät myös päivätyöläisinä. Hän pelkää, että koronakriisin seurauksena Tripuran teeala taantuu parin vuosikymmenen takaiseen epävarmuuden aikaan. Osavaltion teesektori romahti vuosien 1982–2001 välissä riehuneen aseellisen kapinan vuoksi. Kun väkivalta ryöpsähti, useimpien tilojen oli pakko lopettaa.

Viime vuosien aikana teeala on kuitenkin alkanut kukoistaa jälleen. Se työllistää yli 13 000 ihmistä.

Luomu olisi kannattavinta

Kannattavinta olisi siirtyä luomutuotantoon. Kansainvälisillä markkinoilla tavallisen ja luomuteen hintaero on huikea: korkeimman laadun tavallisesta teestä maksetaan noin 4,6 euroa kilolta, kun taas luomuteekilosta saa sata euroa.

Luomusertifikaatin saaminen on kuitenkin monimutkainen, hidas ja kallis prosessi. Pienviljelijöiden rajallisilla resursseilla se on hyvin vaikeaa. Tripurassa se on onnistunut kahdelta pieneltä teefarmilta.

Luomusertifikaatin havittelemisen lisäksi viljelijät suunnittelivat siirtymistä hiilestä biokaasuun. Kun siirtymä uusiutuvaan puhtaaseen energiaan yhdistetään luomuviljelyyn, teetilojen maaperä tervehtyy, sadot kasvavat ja tilat ovat paremmin varustautuneita ilmastonmuutoksen aiheuttamia uhkia vastaan tulevaisuudessa.

Koronasulku on nyt pannut kaikki parannushankkeet jäihin. Viivästynyt sadonkorjuu ja alhainen markkinahinta lähes varmasti aiheuttavat niin raskaita taloudellisia menetyksiä, etteivät kaikki teetilat selviä niistä.

Eniten kärsivät jälleen ne, jotka ovat tuotantoketjun alkupäässä, eli teenpoimijat.

Intian teetilat ovat perinteisesti olleet köyhyyden, aliravitsemuksen ja sairauden pesiä, sillä työläisten palkat ovat olleet pieniä. Tripuran yliopiston tutkimuksessa (pdf) havaittiin, että palkkataso Tripuran teetiloilla vaihtelee 87 sentistä 1,84 euroon päivässä. Virallinen aikuisen minimipalkka on 2,15 euroa päivässä, alaikäisen puolet siitä. Lapsityö on yleistä.

”Jos teefarmarit eivät maksaneet minimipalkkoja silloin, kun meni hyvin, kuinka he maksaisivat niitä nyt, kun menee huonosti”, Rangrungin kyläneuvoston jäsen Kanchan Uriya tokaisee.

Intian kehitysKoronavirus maatalousterveyssairaus/lääkintä Intia Suomen IPS

Lue myös

Vuoria meren takana.

Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Korona on aiheuttanut taloustaantuman, josta selviytyäkseen osa Tyynenmeren saarten kaupunkilaisista on ryhtynyt kalastamaan. Konflikteilta ei ole vältytty, kun osa kalastaa suojeltuja lajeja tai menee väärille apajille.
Maskimainos, kaksi ihmistä ja autoja kadulla.

Koronavirus lisännyt rajusti lasten humanitaarisen avun tarvetta Länsi-Afrikassa – Mauritaniassa ruoka-avun tarve on nelinkertaistunut

Lähes viisi miljonaa lasta tarvitsee apua neljässä maassa, ja määrä on noussut 60 prosenttia koronaviruspandemian aikana. Perheet joutuvat nyt valitsemaan, eristäytyvätkö ne viruksen pelossa kotiin ja ovat ilman ruokaa vai lähtevätkö etsimään töitä, kertoo Pelastakaa Lapset.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhkat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.

Tuoreimmat

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”