Uutiset Koronaviruspandemia

Koronapandemian pelätään pahentavan Tyynenmeren saarivaltioiden koulutuskriisiä – Toisen asteen opintoihin ei välttämättä enää palata

Monet Tyynenmeren saarivaltiot ovat menestyksekkäästi toteuttaneet yleistä oppivelvollisuutta jo vuosia, mutta koronapandemia on heikentämässä tilannetta. Esimerkiksi Fidžillä koronasulku jatkuu ja koululaisia kannustetaan etäopintoihin, vaikka vain noin puolella väestöstä on pääsy internetiin.
Liitutaululle kirjoitettu teksti covid-19, jota lapsen käsi koskettaa.
Korona on häirinnyt lähes kaikkien maailman lasten koulunkäyntiä. (Kuva: Nenad Stojkovic / CC BY 2.0)

(IPS) -- Jo ennen koronapandemiaa monet Tyynenmeren saarivaltiot kärsivät suuresta koulunsa kesken jättäneiden määrästä. Nyt koulujen sulkemisen ja talouden alamäen pelätään kasvattavan koulupudokkaiden määrää entisestään.

Koska alueen väestöstä suuri osa on nuoria, ilmiöllä on kauaskantoisia seurauksia. Tyynenmeren saarivaltioiden noin 11,9 miljoonasta asukkaasta yli puolet on alle 23-vuotiaita.

Koronasulut ovat vähentäneet perheiden tuloja, eikä heillä välttämättä ole enää varaa kouluttaa lapsiaan. Lukukausimaksujen lisäksi heidän pitää kustantaa matkat kouluun sekä oppimateriaalit.

”Monet tekijät vaikeuttavat koulunkäyntiä Tyynenmeren alueella, ja koronaan liittyvät häiriöt pidentävät listaa”, alueellisen yhteistyöjärjestön Pacific Communityn koulutuksen laatua arvioivan ohjelman (EQAP) johtaja Michelle Belisle sanoo.

”Teinivuodet ovat tärkeitä nuoren elämässä, ja valitettavasti kokemus on osoittanut, että toisella asteella koulun keskeyttäneet oppilaat palaavat opin ääreen vasta aikuisella iällä, jos silloinkaan”, Belisle täydentää.

Köyhempi tulevaisuus

”Joidenkin perheiden on täytynyt lykätä lastensa koulutusta ja säästää rahaa, jotta voisivat lähettää heidät kouluun taas vuonna 2022. Toiset ovat riskialttiisti lainanneet rahaa virallisilta ja epävirallisilta tahoilta”, Josephine Teakeni kertoo.

Hän on Salomonsaarten pääkaupungissa Honiarassa toimivan Vois Blong Mere -kansalaisjärjestön johtaja.

Monet Tyynenmeren saarivaltiot ovat menestyksekkäästi toteuttaneet yleistä oppivelvollisuutta jo vuosia. Mutta vaikka lähes kaikki lapset aloittavat koulun, sen päätökseen saattavien määrät ovat paljon pienempiä. Esimerkiksi Cookinsaarilla kaikki 10–14-vuotiaat nuoret  ovat koulussa, mutta 15–19-vuotiaista enää vain 57 prosenttia.

Salomonsaarilla alle puolet lapsista käy peruskoulun loppuun.

Koulujen sulkeminen koronan takia vielä kärjistää pudokasongelmaa. Koulujen turvallisesta uudelleenavaamisesta on tullut prioriteetti, jota Unicef tukee. Se korostaa koulunkäynnin merkitystä lasten aikuisiän menestykselle.

Järjestö arvioi, että Tyynenmeren alueen koulusulkujen jatkaminen voi johtaa miljardien eurojen menetyksiin tulevaisuuden tuottavuudessa ja nykysukupolven elämänajan ansioissa.

Digikuilu levenee

Valtaosa alueen koronatartunnoista on todettu Fidžillä ja Papua-Uudessa-Guineassa. Molemmissa maissa koulut ovat olleet suljettuina useampaan otteeseen pandemian aikana. Papua-Uudessa-Guineassa rajoituksista luovuttiin toukokuussa, mutta tartuntojen pelossa monet koulut ovat silti päättäneet pysyä kiinni.

Fidžillä sulku jatkuu ja koululaisia kannustetaan etäopintoihin, vaikka vain noin puolella väestöstä on pääsy internetiin.

Digikuilu kasvattaa koulutuksen eriarvoisuutta, ja eniten kärsivät syrjäisten maalaiskylien koululaiset.

Papua-Uudessa-Guineassa netti on vain yhdellätoista prosentilla kansalaisista. Lisäksi noin yhdeksän miljoonan ihmisen kansakunnasta kolmannes yli kuusivuotiaista naisista ja neljännes miehistä ei ole koskaan käynyt minkäänlaista koulua.

Puutetta sähköstä ja lukutaidosta

”Televisiossa ja radiossa annetaan kouluopetusta. Valitettavasti useimmat lapset eivät hyödy siitä, sillä maakuntien radioasemilla on heikot signaalit ja yhteydet. Televisio-oppitunnit ovat samaan tapaan hyödyttömiä, jos kylissä ei ole sähköjä”, tohtori Kilala Devette-Chee toteaa.

Hän johtaa Papua-Uuden-Guinean kansallisen tutkimusinstituutin peruskoulutuksen tutkimusohjelmaa.

Papua-Uuden-Guinean hallituksen viime vuonna teettämässä tutkimuksessa noin viidesosa kouluista ilmoitti, että useimmilla niiden oppilaista oli radio. Yli 72 prosenttia maan kouluista ilmoitti, että alle puolella niiden oppilaista oli kotonaan sähkö.

Devette-Chee huomauttaa, että myös maalaisyhteisöissä yleinen lukutaidottomuus vähentää vanhempien mahdollisuuksia tukea lasten kotikoulutusta.

KoronaviruspandemiaKoulutus kehitysmaissa koulutuslapsetnuorisoterveys Aasia ja Tyynenmeren alue Suomen IPS

Lue myös

Kyltti, jossa lukee koronarokotus.

Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”

Amnesty vaatii, että koronarokotepatentit jäädytetään ja rikkaiden maiden ylijäämäannokset jaetaan köyhille maille. ”Se, että Suomen hallitus varaa kolmannet rokotteet kaikille yli 12-vuotiaille, ei ole vastuullista toimintaa. Se on itsekästä rokotenationalismia ja vastuunpakoilua pandemian torjumisesta”, sanoo Amnestyn Suomen osaston johtaja Frank Johansson.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Mies puolilähikuvassa, taustalla maapallon kuva.

Glasgow’n ilmastokokouksesta uhkaa tulla rikkaiden maiden pelikenttä – Ympäristöjärjestöt vaativat kokouksen lykkäämistä rokotevajeen vuoksi

Köyhien maiden osallistuminen Glasgow’n ilmastokokoukseen on koronan takia riskialtista, vaikeaa ja kallista. Britannian hallitus on luvannut kustantaa rokotteet ja karanteenihotellit, mutta järjestelyjen kanssa alkaa olla kiire.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Rakennuksia ylhäältäpäin kuvattuna.

EU-kansalaisaloite yrittää pysäyttää kaupankäynnin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa – Tuomioistuin määräsi komission hyväksymään rekisteröinnin

EU:ssa aletaan kerätä allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen, joka toteutuessaan estäisi kaupan etenkin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa. Allekirjoituksia tarvitaan miljoona.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Al-Holin leirillä kuollut tänä vuonna ainakin 62 lasta – Pelastakaa Lapset kehottaa ulkomaita kotiuttamaan kansalaisensa

Lasten elämä Syyrian pakolaisleireillä on päivittäistä selviytymistaistelua. Jopa murhat ovat yleisiä, sanoo avustusjärjestö.
Kuivaa halkeillutta maata, taustalla ihminen.

Ilmastonmuutos pakottaa miljoonat siirtolaisiksi – Samalla kasvaa myös pakkotyön riski, kertoo tuore selvitys

Esimerkiksi Ghanassa nuoret miehet muuttavat kuivuutta pakoon maan eteläosiin ja joutuvat herkästi velkaorjuuteen.
Kyltti, jossa lukee koronarokotus.

Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”

Amnesty vaatii, että koronarokotepatentit jäädytetään ja rikkaiden maiden ylijäämäannokset jaetaan köyhille maille. ”Se, että Suomen hallitus varaa kolmannet rokotteet kaikille yli 12-vuotiaille, ei ole vastuullista toimintaa. Se on itsekästä rokotenationalismia ja vastuunpakoilua pandemian torjumisesta”, sanoo Amnestyn Suomen osaston johtaja Frank Johansson.

Tuoreimmat

EU-kansalaisaloite yrittää pysäyttää kaupankäynnin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa – Tuomioistuin määräsi komission hyväksymään rekisteröinnin
Al-Holin leirillä kuollut tänä vuonna ainakin 62 lasta – Pelastakaa Lapset kehottaa ulkomaita kotiuttamaan kansalaisensa
Ilmastonmuutos pakottaa miljoonat siirtolaisiksi – Samalla kasvaa myös pakkotyön riski, kertoo tuore selvitys
Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”
Vahinkovakuutukset ja tarkemmat sääennusteet auttavat Kaakkois-Aasian viljelijöitä varautumaan ilmastoriskeihin
Ihmisoikeusjärjestöt: Taliban hyökännyt lähes päivittäin ihmisoikeusaktivisteja vastaan lupauksistaan huolimatta
Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”