Uutiset Koronaviruspandemia

Korona pahentaa Brasilian koulutuksen eriarvoisuutta – Etäopetuksen hyöty ”on jäänyt hyvin pieneksi”

Yliopiston ovet aukeavat Brasiliassa yleensä vain ylempien tuloluokkien jäsenille. Koronapandemian uskotaan kasvattavan koulutuskuilua entisestään, sillä esimerkiksi nettiyhteyttä ei ole kaikilla.
Maskilla suojautunut nainen kuumemittari kädessä.
Työntekijä mittasi kuumetta oppilailta syyskuussa 2020 Manauksen eteläpuolella Brasiliassa. (Kuva: Raphael Alves / International Monetary Fund / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- ”Oppilaat palasivat kouluun pelokkaina, apaattisina ja surun vallassa”, lukiossa biologiaa opettava Soraya Felix Brasilian Manausin kaupungista kertoo.

Koronan aiheuttaman 14 kuukauden tauon jälkeen lähiopetus alkoi Amazonasin osavaltion pääkaupungissa Manausissa toukokuussa ensin hybridimallilla, jossa puolet oppilaista jäi joka toinen päivä etäopetukseen. Normaalitilaan palattiin 23. elokuuta, jonka jälkeen luokissa voi olla yli 50 oppilasta kerralla.

Puhelimella tavoitettu Felix sanoo tilanteen eroavan jyrkästi aiemmista vuosista, jolloin koulu aloitettiin aina iloisissa merkeissä. Masentunutta tunnelmaa selittää se, että korona on kurittanut Brasiliassa pahimmin Manausia ja koko Amazonin aluetta.

Koululaisilta on kuollut läheisiä covid-19-taudin kynsissä, ja moni nuori on joutunut etsimään työtä vanhempien menetettyä leipäpuunsa.

Tarttuva virusmuunnos

Elokuun puolivälissä pandemia oli jatkunut Brasiliassa 17 kuukautta, ja reilun kahden miljoonan asukkaan Manausissa oli rekisteröity tuona aikana 9 431 koronakuolemaa. Se on väkilukuun suhteutettuna miltei tuplasti maan keskiarvo.

Kuolleisuus ryöpsähti ensi kerran Manausissa huhti-toukokuussa 2020. Tämän vuoden tammikuussa satoja koronapotilaita menehtyi lisähapen puutteeseen. Yli 500 ihmistä lennätettiin hoitoon muihin osavaltioihin, mikä levitti aiempaa tarttuvampaa virusmuunnosta ympäriinsä.

Koko 213 miljoonan asukkaan Brasiliassa tartuntoja on kirjattu yli 20 miljoonaa ja kuolleita lähes 600 000.

Opettaja Soraya Felix eli omat kauhun hetkensä viime vuonna odottaessaan lasta, joka syntyi marraskuussa. Onnekseen hän vältti koronan, joka on koitunut monen odottavan äidin ja vauvan kohtaloksi. Lisämurhetta toi kuitenkin perheen kahdeksanvuotiaan tyttären pitkäksi venynyt etäkoulu.

Kaikilla Felixin oppilailla ei ollut kotonaan nettiyhteyttä, ja koululla oli vain kaksi tietokonetta 30 opettajan käytössä, vaikka kyse on keskiluokkaisesta asuinalueesta. Kaupungin köyhissä osissa tilanne oli vielä lohduttomampi.

Eriarvoisuus pahenee

Felixin arvion mukaan etäopetuksen hyöty ”on jäänyt hyvin pieneksi”, koska suurin osa oppilaista on osallistunut siihen kännykän välityksellä.

Tilannetta helpotti hiukan osavaltion opetusviraston vuonna 2007 perustama koulutelevisio, jonka avulla välitetään opetusta syrjäseuduille.

Asiantuntijoiden mukaan pandemia heikentää tuntuvasti Brasilian koulutustilannetta. Eriarvoisuus opetuksessa pahenee, mikä vaikuttaa aikanaan työnsaantiin.

Vuoden 2020 tilaston mukaan lähes neljännes brasilialaisista – 47,5 miljoonaa – opiskeli. Peruskoulua kävi 26,7 miljoonaa, toisella asteella opiskeli 12,3 miljoonaa ja korkea-asteella 8,5 miljoonaa.

Eriarvoisuus vallitsi ennen koronaakin: nettiyhteys löytyi vain 65 prosentista kunnallisia peruskouluja, kun yksityiskouluissa osuus oli 98 prosenttia.

Köyhän opintie katkeaa

Brasilian erikoisuuksiin kuuluu, että ylempien tuloluokkien lapset käyvät yksityisen koulun ja jatkavat julkisesti ylläpidettyyn maksuttomaan yliopistoon. Köyhillä ei ole sinne asiaa huonojen perustietojen vuoksi.

Myös osavaltioiden varallisuuserot vaikuttavat koulutukseen. Pääkaupungin Brasilian julkisista peruskouluista 42 prosenttia tarjosi oppilailleen maksuttoman nettiyhteyden kotiin, kun Amazonin alueella sijaitsevan Rôndonian osavaltion kouluista siihen pystyi 0,5 prosenttia.

Koronan aikana myös oppilaiden ravitsemustaso on heikentynyt päivittäiseen kouluruokailuun tulleiden katkojen vuoksi.

Brasilia onnistui viime vuosikymmeninä saamaan lähes kaikki lapset yhdeksänvuotisen peruskoulun piiriin. Opetuksen laadussa on kuitenkin paljon parantamisen varaa, mikä näkyy muun muassa heikkoina Pisa-tuloksina.

Kiivas ministeriruletti

Opetusministeriön ovi on käynyt tiuhaan presidentti Jair Bolsonaron oikeistohallituksen 2,5-vuotisen valtakauden aikana.

Ensin opetusministeriksi nimitettiin kolumbialaissyntyinen teologi Ricardo Velez. Pesti päättyi kolmen kuukauden kuluttua, kun ministeri oli kehottanut koulujen johtajia kuvaamaan oppilaita laulamassa kansallishymniä ja lähettämään videon ministeriöön tarkastettavaksi.

Ekonomisti Abraham Weintraubin kausi kesti 14 kuukautta ja päättyi eroon sen jälkeen, kun hän oli kutsunut ylipistoja kapina- ja huumekeskuksiksi. Uransa aikana Weintraub ehti muun muassa vaatia liittovaltion korkeimman oikeuden tuomareiden vangitsemista.

Taloustieteilijä Carlos Alberto Decotelli nimitettiin virkaan kesäkuussa 2020. Hän joutui eroamaan viiden päivän päästä, koska oli väärentänyt ansioluetteloonsa muun muassa tohtorintutkinnon.

Tilalle tuli äärioikeistolainen presbyteeripappi ja teologi Milton Ribeiro. Hänen mielestään vasemmistolainen henkilö ei voi toimia yliopiston rehtorina ja yliopisto-opinnot on tarkoitettu vain rikkaille, koska he maksavat veroja.

KoronaviruspandemiaKoulutus kehitysmaissa eriarvoisuuskoulutuslapsetnuorisoterveyssairaus/lääkintä Brasilia Suomen IPS

Lue myös

Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Mies puolilähikuvassa, taustalla maapallon kuva.

Glasgow’n ilmastokokouksesta uhkaa tulla rikkaiden maiden pelikenttä – Ympäristöjärjestöt vaativat kokouksen lykkäämistä rokotevajeen vuoksi

Köyhien maiden osallistuminen Glasgow’n ilmastokokoukseen on koronan takia riskialtista, vaikeaa ja kallista. Britannian hallitus on luvannut kustantaa rokotteet ja karanteenihotellit, mutta järjestelyjen kanssa alkaa olla kiire.
Liitutaululle kirjoitettu teksti covid-19, jota lapsen käsi koskettaa.

Koronapandemian pelätään pahentavan Tyynenmeren saarivaltioiden koulutuskriisiä – Toisen asteen opintoihin ei välttämättä enää palata

Monet Tyynenmeren saarivaltiot ovat menestyksekkäästi toteuttaneet yleistä oppivelvollisuutta jo vuosia, mutta koronapandemia on heikentämässä tilannetta. Esimerkiksi Fidžillä koronasulku jatkuu ja koululaisia kannustetaan etäopintoihin, vaikka vain noin puolella väestöstä on pääsy internetiin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi ihmistä ja juliste, jossa mies kuokka olkapäällä.

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa

Rypäleaseet kieltävässä sopimuksessa on mukana noin 110 maata, mutta ne aiheuttavat yhä uhreja. Suurin osa uhreista vammautuu tai kuolee maassa olevien jäänteiden räjähtämisen seurauksena.
Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.

Tuoreimmat

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää