Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

Konflikti on ajanut viisivuotiaan Etelä-Sudanin talous- ja mielenterveyskriisiin

Konfliktin julmuuksia kokeneilla on vakavia psyykkisiä ongelmia, talous on romahduspisteessä ja ruokapula leviää.
YK:n siviiliensuojelualue Bentiussa Etelä-Sudanissa. (Kuva: UNMISS / CC BY-NC-ND 2.0)

Lauantaina itsenäisyyteensä viisivuotispäivää viettävä Etelä-Sudan on kuilun partaalla. Maailman nuorimman valtion historiasta jo puolet on kulunut sisällissodassa, talous on romahduspisteessä ja kansa kärsii psyykkisistä traumoista ja ruokapulasta.

Avustusjärjestö Oxfam vaati tällä viikolla maan hallitusta ja kansainvälistä yhteisöä estämään maan lopullisen talousromahduksen, joka johtuu etenkin konfliktista mutta myös maan öljyriippuvuudesta. Ennen joulukuussa 2013 alkanutta konfliktia maan tuloista 98 prosenttia tuli öljystä. Hintojen lasku ja konflikti ovat pienentäneet öljytuloja, ja budjettivajeen on ennustettu nousevan jopa lähes miljardiin euroon. Samaan aikaan inflaatio on 300 prosentissa ja valuutta on menettänyt 90 prosenttia arvostaan itsenäistymisen aikana.

Tuloja saadakseen maa on myynyt vielä poraamattomia öljyvarojaan niin sanottuina futuureina.

"Kauppaamalla tärkeimmän tulonlähteensä hallitus myy myös kansan tulevaisuuden. Murtuva talous ja rehottava inflaatio lisäävät miljoonien eteläsudanilaisten kärsimystä ja tuomitsee heidät yhä epävarmempaan tulevaisuuteen", sanoo Zlatko Gegic, Oxfamin Etelä-Sudanin maajohtaja.

Etelä-Sudan itsenäistyi Sudanista vuonna 2011, mutta maa ajautui sisällissotaan, kun etnistä enemmistöä, dinkoja, edustava presidentti Salva Kiir sekä nuer-taustainen varapresidentti Riek Macharin riitaantuivat. Kiista kärjistyi vakavaksi etniseksi konfliktiksi, jossa molemmat osapuolet ovat syyllistyneet siviilejä vastaan. Lähes 2,5 miljoonaa ihmistä on paennut joko maan sisällä tai naapurimaihin ja yli 10 000 on kuollut.

Rauhansopimus allekirjoitettiin jo viime vuoden elokuussa ja Machar nimitettiin uudelleen varapresidentiksi tänä vuonna, mutta siitä huolimatta väkivalta on jatkunut. Kesäkuun lopulla väkivalta levisi uudelle alueelle Waun kaupunkiin ja sen ympäristöön. YK:n mukaan noin 70 000 ihmistä on paennut.

Kesäkuun lopulla YK-järjestöt varoittivat, että pian jo yli kolmasosa väestöstä, 4,8 miljoonaa ihmistä, ajautuu vakavaan ruokapulaan, mikä on enemmän kuin koskaan konfliktin aikana. Vaikka avustusjärjestöt toimittavat maahan apua ja ja vahvistavat ruuantuotantoa esimerkiksi rokottamalla karjaa, huonot kulkuyhteydet ja konfliktin aiheuttamat vaarat vaikeuttavat sen perillepääsyä.

Väkivallalla on ollut myös vakavat psyykkiset seuraukset. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kertoo tänään ilmestyneessä raportissaan joukkomurhista, raiskauksista, kidutuksista, sieppauksista ja jopa pakkokannibalismista, jotka ovat johtaneet psyykkisten sairauksia lisääntymiseen. Eräs mies kertoo raportissa joutuneensa poistamaan ruumiilta sisuksia, jotta nämä eivät kelluisi joessa.

"Konfliktin aiheuttamat kuolemat ja fyysinen tuho ovat selvästi nähtävissä, mutta psykologiset arvet ovat vähemmän näkyviä ja laiminlyötyjä", sanoo Amnestyn alueellinen johtaja Muthoni Wanyeki.

Hänen mukaansa väkivallan estämisen lisäksi jo tapahtuneita vahinkoja on ryhdyttävä korjaamaan. Maassa on tällä hetkellä kuitenkin vain kaksi työtään harjoittavaa psykiatria eikä suurin osa traumoja saaneista saa apua. Monia mielenterveysongelmista kärsiviä pidetään vankilassa, vaikka he eivät ole syyllistyneet rikokseen.

Etelä-Sudanin konflikti ihmisoikeudetkatastrofiapuruokapolitiikkakonflikti Etelä-Sudan Amnesty International

Lue myös

Juhlivia ihmisiä liput käsissä.

Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija

Vuonna 2011 itsenäistynyt Etelä-Sudan on ottanut mallia muista enemmistödemokratian maista, joissa vaalivoittaja sanelee säännöt. Monietnisessä maassa se ei toimi, ja seurauksena on jatkuva valtataistelu. International Crisis Groupin raportti suosittelee laveaa vallanjakoa.
Ihmisiä laivassa.

Etelä-Sudanissa oli alkuvuonna ainakin 415 väkivaltaista yhteenottoa – Nyt moni pakenee myös tulvia

Koronapandemia on vain yksi onnettomuus monien joukossa Etelä-Sudanissa, jossa yhteisöjen välinen väkivalta ja pakolaisuus ovat aiheuttaneet vakavan terveyskriisin. Tartuntataudit leviävät ja myös koroonisiin sairauksiin on vaikea saada hoitoa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Kasvien lehtiä.

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija

Talouden supistumisesta huolimatta koskematonta trooppista metsää menetettiin viime vuonna edellisvuotta enemmän. ”Mitä pidempään odotamme metsäkadon lopettamista ja siirtymistä nollapäästöihin muilla sektoreilla, sitä todennäköisempää on, että luonnolliset hiilinielumme katoavat savuna ilmaan”, sanoo tutkija Frances Seymour.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita

Työoikeusjärjestö Worker Rights Consortium löysi 31 tehdasta, joiden 37 637 työntekijää on menettänyt maksamattomina palkkoina yhteensä noin 33,5 miljoonaa euroa. Todennäköisesti kyse on jäävuoren huipusta, se sanoo.
Erivärisiä kankaisia kasvomaskeja roikkumassa narulla.

Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreen vuosiraportin mukaan koronapandemian varjolla valtiot ovat rajoittaneet sananvapautta ja käyttäneet ylimitoitettua voimaa. Samalla niin maiden välinen kuin sisäinenkin epätasa-arvo on tullut näkyväksi.
Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.

Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta

Yli 2 700 ihmistä on pidätetty vallankaappauksen jälkeen. Tunnistetuista pidätetyistä vain pienen osan sijainti on selvillä, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Pelkona on, että pidätettyjä kidutetaan tai heidät on tapettu.

Tuoreimmat

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Outokumpu aikoo tehdä tarkastuksen saastuttamisesta syytetyn brasilialaisen alihankkijansa kaivoksella – Taustalla helmikuussa julkaistu järjestöraportti
Norjan jalkapallomaajoukkue otti kantaa Qatarin ihmisoikeustilanteeseen – Kritiikki yltyy MM-kisojen lähestyessä
YK:n ruokajärjestöt varoittavat: Nälänhätä uhkaa Jemeniä, Etelä-Sudania ja Nigerian pohjoisosia

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Talvesta on tulossa kova syyrialaispakolaisille – Tulvat, sateet ja jääkylmä sää kurittavat huterissa suojissa eläviä
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman