Uutiset Ruokaturva

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - ”Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta”

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.
Ruuan tuotanto pellolta pöytään ja edelleen hävikiksi tuottaa 21-37 prosenttia ihmisen tuottamista kasvihuonepäästöistä. (Kuva: Alison Kentish / IPS)

(IPS) -- Jo ennen Covid-19 -pandemian puhkeamista YK:n asettama tavoite nälän lopettamisesta vuoteen 2030 mennessä näytti jäävän saavuttamatta. Järjestön mukaan 820 miljoonaa ihmistä eli tilanteessa, jossa heiltä puuttui riittävä ja terveellinen ravinto.

Viruksen leviämisen ehkäisemiseen tähtäävät toimet, maan köyhtyminen ja ilmaston muuttuminen ovat johtaneet äärimmäisen köyhyyden lisääntymiseen ensimmäisen kerran 20 vuoteen. Siirtyminen kestävään ruokajärjestelmään on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin.

”Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta. Aidosti kierrättävänä se lisää tehokkuutta ja on ympäristön kannalta kestävää”, sanoo ravitsemusterapeutti Katarzyna Dembska Barillan säätiöstä.

”Lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä ja parantavat niiden tuotantoa. Riisinviljelyn ja kalankasvatuksen yhdistämisellä on pitkä historia monissa Aasian maissa, sekin on esimerkki hyvin integroidusta järjestelmästä, joka lisää ruokaturvallisuutta.”

Ihmisillä ja planeetalla on yhteiset intressit

Barillan ajatushautomon tutkimuspäällikkö Maria Antonelli muistuttaa, että ruuan eteneminen tilalta lautaselle ja edelleen jätteisiin muodostaa noin 21–37 prosentin osuuden ihmisen aiheuttamista kasvihuonepäästöistä.

”Sopeutuminen kasvispohjaiseen, terveelliseen ja kestävään ruokavalioon on tehokas keino vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja samalla se edistää terveyttä, pitkää ikää ja hyvinvointia”, Antonelli toteaa.

Päivittäisten ruokavalintojen avuksi kehitetty Terveyden ja ilmaston kaksoispyramidi osoittaa, että kaikenlaista ruokaa voi syödä ja se voi tehdä hyvää sekä syöjälle itselleen että maapallolle. Olennaista on Antonellin mukaan tarjoilukertojen tiheys ja annosten koko.

”Kasviksia, hedelmiä ja kokojyvätuotteita tulisi syödä joka päivä, palkokasvit ja kala ovat suositeltavia proteiinin lähteitä”, Antonelli sanoo.

Antonelli kiittää Euroopan komission Pellolta pöytään -strategiaa sen pyrkimyksestä luoda integroitu ruokastrategia Euroopan unionille. Mukaan on ensimmäistä kertaa otettu elintarvikkeiden toimitusketjun kokonaisuudessaan.

Strategiassa todetaan, että elintarvikejärjestelmää muuttamalla on mahdollista edistää Euroopan vihreän sopimuksen asettamiin tavoitteisiin pääsemistä. Antonellin mukaan onnistumisen kuitenkin ratkaisevat viime kädessä maataloustuottajat, valmistajat, jälleenmyyjät ja kuluttajat yhdessä.

Ruokaturva maatalousMDGsYKterveysravinto/aliravitsemusilmastonmuutos Suomen IPS

Lue myös

Polvillaan maassa istuvia lapsia, joilla on käsissään kulhoja.

Nälkä hellittää hitaasti

Maailman ravitsemustilanne on kohentunut selvästi 2000-luvun alkuun verrattuna, mutta viime vuosina positiivinen kehitys on hidastunut. Globaalin nälkäindeksin mukaan kymmenessä maassa ollaan ravitsemuksen suhteen hälyttävällä tai äärimmäisen hälyttävällä tasolla.
Pelto, johon osuu vesisuihkuja, yllä pilviä.

Ruokajärjestelmä on rikki, ja sitä korjataan pian YK-huippukokouksessa – Yksimielisyys on kaukana, sillä kriitikoiden mukaan kokous vain vahvistaa suuryritysten valtaa

Historian ensimmäisessä ruokajärjestelmähuippukokouksessa yritetään keksiä, miten kaikille voitaisiin tuottaa riittävästi ruokaa pilaamatta ympäristöä. Kannattajien mielestä kokous ottaa mukaan kaikki tasavertaisesti, kriitikoiden mielestä suuryritykset ovat vallanneet kokouksen.
Käsi, jossa jauhoa.

Madagaskarin ruokakriisi pahenee yhä – Nälkäisten lasten määrä voi jopa nelinkertaistua

Noin 1,14 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä Madagaskarin eteläosissa. Osa ihmisistä etsii vettä nyt tienvarsien lätäköistä, kertoo Pelastakaa Lapset.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Slovenian armeijan käyttämä Patrian panssariajoneuvo.

Suomen asekaupan arvo notkahti

Rauhanjärjestöt kritisoivat Arabiemiraatteihin myönnettyjä poikkeuksellisen pitkiä vientilupia.
Kaloja uimassa muoviroskien seassa. Suurin osa kaikesta muovista päätyy mereen.

Meret hukkuvat muoviin – meriin päätyy vuosittain yli 10 miljoonaa tonnia muovia

Muovijätteen määrä valtamerissä ja muilla vesialueilla uhkaa kaksinkertaistua vuoteen 2030 mennessä, todetaan YK:n ympäristöohjelman raportissa. Kaikesta maailman muovista alle kymmenen prosenttia kierrätetään.
Joukko naisia ja muutama mies istuu maassa osoittamassa mieltään naisten oikeuksien puolesta..

Pakistanin naiset pelkäävät kaduilla ja kodeissa – Härintä on yltynyt, mutta myös vastarinta voimistuu

Pakistanissa naisiin kohdistuu yhä enemmän väkivaltaa ja ahdistelua julkisilla paikoilla. Aktivisti Sheema Kermanin mukaan maa on parissa vuodessa taantunut monta sataa vuotta. Pääministeri Imran Khan vähättelee ongelmaa ja sysää syyn häirinnästä naisten niskoille.
Polvillaan maassa istuvia lapsia, joilla on käsissään kulhoja.

Nälkä hellittää hitaasti

Maailman ravitsemustilanne on kohentunut selvästi 2000-luvun alkuun verrattuna, mutta viime vuosina positiivinen kehitys on hidastunut. Globaalin nälkäindeksin mukaan kymmenessä maassa ollaan ravitsemuksen suhteen hälyttävällä tai äärimmäisen hälyttävällä tasolla.
Keski-ikäinen mies puhuu mikrofoniin valkokankaan edessä.

Dokumentaristi kuvasi pandemiaa pakolaisleirillä – Ahtaissa oloissa kehotukset turvaväleistä olivat huono vitsi

Afganistanilainen dokumentaristi Reza Adib asui perheensä kanssa pakolaisleirillä Kreikassa, kun koronapandemian ensimmäinen aalto iski. Hän taltioi koronakriisin vaikutuksia leirin elämään. Tällä hetkellä Adib asuu Hämeenlinnassa ja työstää dokumenttia kotimaansa elämästä Talebanin valtaannousun jälkeen.