Uutiset Ruokaturva

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - ”Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta”

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.
Ruuan tuotanto pellolta pöytään ja edelleen hävikiksi tuottaa 21-37 prosenttia ihmisen tuottamista kasvihuonepäästöistä. (Kuva: Alison Kentish / IPS)

(IPS) -- Jo ennen Covid-19 -pandemian puhkeamista YK:n asettama tavoite nälän lopettamisesta vuoteen 2030 mennessä näytti jäävän saavuttamatta. Järjestön mukaan 820 miljoonaa ihmistä eli tilanteessa, jossa heiltä puuttui riittävä ja terveellinen ravinto.

Viruksen leviämisen ehkäisemiseen tähtäävät toimet, maan köyhtyminen ja ilmaston muuttuminen ovat johtaneet äärimmäisen köyhyyden lisääntymiseen ensimmäisen kerran 20 vuoteen. Siirtyminen kestävään ruokajärjestelmään on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin.

”Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta. Aidosti kierrättävänä se lisää tehokkuutta ja on ympäristön kannalta kestävää”, sanoo ravitsemusterapeutti Katarzyna Dembska Barillan säätiöstä.

”Lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä ja parantavat niiden tuotantoa. Riisinviljelyn ja kalankasvatuksen yhdistämisellä on pitkä historia monissa Aasian maissa, sekin on esimerkki hyvin integroidusta järjestelmästä, joka lisää ruokaturvallisuutta.”

Ihmisillä ja planeetalla on yhteiset intressit

Barillan ajatushautomon tutkimuspäällikkö Maria Antonelli muistuttaa, että ruuan eteneminen tilalta lautaselle ja edelleen jätteisiin muodostaa noin 21–37 prosentin osuuden ihmisen aiheuttamista kasvihuonepäästöistä.

”Sopeutuminen kasvispohjaiseen, terveelliseen ja kestävään ruokavalioon on tehokas keino vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja samalla se edistää terveyttä, pitkää ikää ja hyvinvointia”, Antonelli toteaa.

Päivittäisten ruokavalintojen avuksi kehitetty Terveyden ja ilmaston kaksoispyramidi osoittaa, että kaikenlaista ruokaa voi syödä ja se voi tehdä hyvää sekä syöjälle itselleen että maapallolle. Olennaista on Antonellin mukaan tarjoilukertojen tiheys ja annosten koko.

”Kasviksia, hedelmiä ja kokojyvätuotteita tulisi syödä joka päivä, palkokasvit ja kala ovat suositeltavia proteiinin lähteitä”, Antonelli sanoo.

Antonelli kiittää Euroopan komission Pellolta pöytään -strategiaa sen pyrkimyksestä luoda integroitu ruokastrategia Euroopan unionille. Mukaan on ensimmäistä kertaa otettu elintarvikkeiden toimitusketjun kokonaisuudessaan.

Strategiassa todetaan, että elintarvikejärjestelmää muuttamalla on mahdollista edistää Euroopan vihreän sopimuksen asettamiin tavoitteisiin pääsemistä. Antonellin mukaan onnistumisen kuitenkin ratkaisevat viime kädessä maataloustuottajat, valmistajat, jälleenmyyjät ja kuluttajat yhdessä.

Ruokaturva maatalousMDGsYKterveysravinto/aliravitsemusilmastonmuutos Suomen IPS

Lue myös

Kuwaitilaiset vapaaehtoiset valmistavat taikinaa.

Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä

Nälänhätä ja aliravitsemus on kasvanut jyrkimmin Afrikassa, jossa joka viides oli aliravittu. Koronapandemian lisäksi nälkää ovat kasvattaneet konfliktit ja ilmastonmuutos. Aliravitsemus johtuu myös terveellisen ruoan kalleudesta.
Poroja sulaneen lumen keskellä.

Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön tuore raportti tarkastelee muun muassa inarinsaamelaisia, jotka tuottavat itse noin 70 prosenttia ruuastaan. Alkuperäiskansojen ruokajärjestelmät saattavat kuitenkin kadota lähivuosina, raportti ennustaa.
Kädet kaatamassa maissinjyviä vadista

Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti

Suomen pitäisi parantaa globaalia ruokaturvaa toimimalla ruokaturvadiplomatian maana, todetaan Kehityspoliittisen toimikunnan tuoreessa raportissa. Lisäksi kaivataan selvää rahaa, sillä viime vuosina ruokaturvan kehitysrahoitus on vähentynyt.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.