Uutiset

Keski-Amerikan nuoriso lähtökuopissa – Köyhyys, eriarvoisuus ja väkivalta kiihdyttävät maastamuuttoa

Tutkimuksen mukaan joka toinen keskiamerikkalainen, köyhässä kaupunginosassa asuva nuori haluaisi muuttaa ulkomaille. Näkyvillä on merkkejä demokratian kriisistä: puolet slumminuorista pitää samantekevänä, millä tavoin hallitus on valittu, kunhan se pystyy ratkomaan ongelmia.
Portaat slummissa San Joséssa
Costa Rican pääkaupungin San Josén liepeillä nököttävää La Carpion slummia halkovat jyrkät portaat. La Carpion alle 24-vuotiaista 50 prosenttia haluaisi muuttaa maasta. (Kuva: Josué Sequeira / IPS)

(IPS) -- Keski-Amerikan köyhien kaupunginosien nuorista keskimäärin joka toinen haluaisi muuttaa ulkomaille. Lähtöhaaveita vahvistavat epäoikeudenmukainen tulonjako, väkivallan uhka ja tunne, ettei ihminen ole oman kohtalonsa herra.

Costa Rican yliopiston yhteiskunnallisen tutkimuksen instituutti haastatteli 1 500 iältään 14–24-vuotiasta nuorta, jotka asuvat slummissa kotimaansa pääkaupungissa eli Costa Rican San Joséssa, Guatemalan Guatemalassa, Hondurasin Tegucigalpassa, Nicaraguan Managuassa ja El Salvadorin San Salvadorissa.

Muuttohalukkuudessa oli eroja. Managuassa osuus oli alhaisin eli ”vain” 47 prosenttia nuorista oli kiinnostunut siirtolaisuudesta, kun taas San Salvadorin Popotlánin alueella jopa 76 prosenttia haaveili muutosta. Haastattelut tehtiin viime vuoden lopulla, joten Nicaraguassa huhtikuussa alkanut mielenosoitusten ja väkivallan kierre ei näy tuloksissa.

Väkivalta jatkuvasti läsnä

Salvadorin Popotlánissa väkivalta on läsnä koko ajan, sillä kaupunginosa on rikollisjengien hallussa.

”Täällä nuoruus näyttää olevan rikos. Nuoret pelkäävät, että poliisi nappaa heidät ja syyksi riittää se, että he ovat nuoria ja elävät tässä kaupunginosassa”, nuoria tukevaa järjestöä johtava nainen kertoo puhelinhaastattelussa.

Hän pyysi muutama päivä haastattelun jälkeen, ettei hänen nimeään eikä järjestönkään nimeä mainittaisi jutussa. Alueella on tehty hiljattain useita murhia ja asukkaat tuntevat olonsa entistä turvattomammaksi.

Naisen johtama järjestö tarjoaa nuorille ruoka-apua ja koulutusta, sillä nuoren on vaikea saada töitä, jos hän kertoo kotipaikakseen Popotlánin. Leimautumisen pelko saa monet muuttamaan.

Demokratia kriisissä

Lähes kaksi kolmasosaa haastatelluista nuorista piti vaurauden jakautumista alueella epäoikeudenmukaisena ja noin puolet kertoi joutuneensa viime aikoina pelkäämään väkivaltaa lähiympäristössään. Saman verran koki, ettei kohtalo ole omissa käsissä.

Haastattelut paljastivat myös sukupuolten välistä eroja, sillä naisvastaajista 32 prosenttia kertoi olevansa jo äiti, kun isäksi ilmoittautui vain 13 prosenttia pojista ja miehistä.

Tutkimusta johtanut Carlos Sandoval arvioi, että demokratia on ajautumassa kriisiin Keski-Amerikassa. Hänen mukaansa nuorille on samantekevää, onko hallitus demokraattinen vai ei, kunhan se pystyisi ratkomaan ongelmia.

”Ei pidä hämmästyä, jos Nicaraguan tapahtumat aloittavat alueella uuden levottomuuksien kierteen”, Sandoval sanoo.

Nicaraguassa hallitusta vastustavissa mielenosoituksissa ja mellakoissa on kuollut yli 400 ihmistä, pääosin nuoria protestoijia. Tilanne on kiihdyttänyt myös maastamuuttoa.

asumineneriarvoisuuskaupungitköyhyysnuorisosiirtolaisuusdemokratia Keski-Amerikka

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Sissitaistelija Maricela Flórez

Yli viisikymmentä vuotta sotimista ja kohta kaksi vuotta rauhaa – Miten Kolumbiassa onnistuttiin siinä, missä niin monessa muussa maassa epäonnistutaan?

Sissitaistelija Maricela Flórez oli valmis kuolemaan sodassa tavoitteidensa puolesta. Nyt Kolumbiassa on rauha ja Flórez on muuttunut sissistä puolueaktiiviksi. Epäilevistä äänistä huolimatta Kolumbian rauhansopimus on pitänyt.
Kenialaisia viljelijöitä kenttäkoulussa

Säävakuutukset ja tekstiviestit auttavat Afrikan ja Aasian viljelijöitä sopeutumaan ilmaston muutoksiin

Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt ja ilmastokatastrofit heikentävät köyhien maiden ruokaturvaa ja vaarantavat viljelijöiden elinkeinon. Tukholman yliopiston Global Resilience Partnershipin hankkeet pyrkivät kohentamaan ruokaturvaa maailmassa.
Cox's Bazarin pakolaisleirin hökkeleitä Bangladeshissa

Rohingyanaisia joutuu ihmiskaupan uhreiksi Bangladeshissa – Vaihtoehtojen puute ajaa epätoivoisiin ratkaisuihin

Rohingya-pakolaisten leireillä on vain vähän työmahdollisuuksia. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö on auttanut lähes sataa ihmiskaupan uhria ja uskoo, että tapauksia on monin verroin enemmän.
EU-lippu, taustalla Brandenburgin portti

EU:n kehitysapu laski ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen – 0,7-tavoitteen saavuttamiseen voi mennä 40 vuotta

EU on yhä maailman suurin avunantaja. Tuore järjestöraportti kritisoi kuitenkin etenkin avun käyttöä pakolaiskuluihin.

Luetuimmat

Rauhanjärjestöissä pohditaan, eikö valtio halua enää tukea kriittisiä ääniä – Leikkaukset uhkaavat jälleen ensi vuonna
Nobelin rauhanpalkinto seksuaalisen väkivallan vastaiselle työlle
300 euroa papuannoksesta? – Ruoka tuntuu kalliilta länsimaissa, mutta tuloihin suhteutettuna vielä kalliimpaa on Etelä-Sudanissa
”Hieno tunnustus kaikille selviytyjille” –Nobelin rauhanpalkinto on nyökkäys myös #metoo-liikkeen suuntaan, sanoo Suomen UN Womenin toiminnanjohtaja
Selvitys Afganistaniin palautetuista lapsista: Moni ei pääse edes kouluun
Stereotyyppiset sukupuoliroolit piinaavat myös miehiä, uskoo Suomessa vieraileva intialaisaktivisti Harish Sadani
Romanian kansanäänestys avioliiton määritelmän muuttamisesta epäonnistui – ”Olemme osoittaneet, että ihmisoikeuksista ei voi äänestää”
Uusi ilmastoraportti: Maapallon lämpenemisen pitäminen 1,5 asteessa on vielä mahdollista – ”Seuraavat vuodet ovat luultavasti historian tärkeimpiä”
Indonesia pyytää ulkomaisia järjestöjä lähtemään – Punaisen Ristin suomalaisen logistiikkayksikön harteille suuri vastuu maanjäristyksen avustustöistä
Norjan tukema lohenkasvatushanke Argentiinassa herättää epäilyksiä – ”Mikään määrä talouskasvua ei oikeuta Patagonian ekosysteemin tuhoamista”