Uutiset Aseistariisunta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.
Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta
Humanitaarisen aseistariisunnan käsite on peräisin 1990-luvulta, jolloin solmittiin useita aseidenriisuntaan tähtääviä kansainvälisiä sopimuksia. (Kuva: David Geitgey Sierralupe / CC BY 2.0)

Yli 150 järjestöä ympäri maailman on julkaissut avoimen kirjeen, jossa vaaditaan humanitaarista aseidenriisuntaa keinona hoitaa koronaviruspandemiaa ja sen vaikutuksia.

Kirjeen mukaan pandemia osoittaa, että globaalien ongelmien ratkaisemiseksi on sovellettava globaaleja keinoja. Humanitaarinen aseistariisunta voi auttaa pandemian jälkeiseen aikaan siirtymisessä, siinä todetaan.

” ’Uuden normaalin’ pitäisi tarkoittaa kansanterveyden lisäksi muita kansainvälisiä asioita, kuten aseiden ja aseellisten konfliktien humanitaarisia seurauksia sekä rauhaa ja turvallisuutta laajemmin”, kirjeessä todetaan.

Kirjeessä ovat mukana muun muassa maamiinojen vastainen kampanja International Campaign to Ban Landmines ja ydinaseiden vastainen kampanja International Campaign to Abolish Nuclear Weapons. Kumpikin voitti aikoinaan Nobelin rauhanpalkinnon.

Humanitaarisen aseidenriisunnan ajatuksena on hallita aseita niin, että ihmisten hyvinvointi asetetaan keskipisteeksi. Sen tarkoituksena on korjata ja ehkäistä aseiden aiheuttamat inhimilliset ja ympäristöön liittyvät vahingot. Ajatus on peräisin 1990-luvulta, jolloin solmittiin neljä aseidenriisuntasopimusta, muun muassa maamiinat kieltävä sopimus.

”Pandemian ja ilmastonmuutoksen kaltaisia maailmanlaajuisia ongelmia ei ratkaista asevarustelulla. Päinvastoin tarvitsemme globaalia yhteistyötä ja inhimillistä turvallisuutta korostavaa politiikkaa. Aseidenriisunta on toimivin keino ehkäistä aseiden aiheuttamaa kärsimystä ja tuhoa”, toteaa kirjeessä mukana olevan suomalaisen rauhanjärjestön Sadankomitean puheenjohtaja Kaisu Kinnunen tiedotteessa.

Kirjeessä vaaditaan, että sotilasmenoista säästetyt rahat pitäisi käyttää humanitaarisiin tarkoituksiin, kuten terveydenhuoltoon ja sosiaalikuluihin. Rahaa pitäisi suunnata esimerkiksi konfliktien uhrien auttamiseen, infrastruktuurin korjaamiseen sekä aseiden luomien saasteiden puhdistamiseen. Myös monenkeskisiin instituutioihin investoiminen edistäisi humanitaarisen aseidenriisunnan tavoitteita.

Sadankomitea vaatii myös Suomen hävittäjähankintojen uudelleenharkintaa.

”Suomessa valmistellaan historiamme kalleinta asehankintaa samaan aikaan, kun pandemian seuraukset ovat vielä epäselviä. Tässä tilanteessa olisi vastuullista pysähtyä ja arvioida hävittäjähankinnat uudestaan”, Kinnunen sanoo.

Aseistariisunta politiikkageopolitiikkaaseet & armeijaterveys Sadankomitea

Lue myös

YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Suurin osa suomalaisista kannattaa liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen

Vuonna 2017 hyväksytty ydinasekieltosopimus ei ole vielä astunut voimaan. Suurin osa suomalaisista kuitenkin kannattaa sopimusta, selviää tuoreesta kyselystä.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Lasten siluetti ja metalliromua

Mikä on asevalvonnan tulevaisuus?

Asevalvonta on tärkeää aseiden vähentämisen kannalta mutta myös siksi, että toisiaan vastustavat tahot kohtaavat. Se, ettei asevarusteluun liittyvistä kysymyksistä enää keskustella yhdessä saman pöydän ääressä, lisää konfliktin riskiä, kirjoittaa Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Nainen pöydän takana.

Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä

Kiinnostus alkuperäiskansojen asuttamien alueiden luonnonvaroihin on lisääntynyt, sillä talouksille halutaan piristysruiske koronapandemian jälkeen. Se voi pahentaa pandemian vaikutuksia, varoittaa Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen