Uutiset Kongon konflikti

Kansainvälinen sotarikostuomioistuin totesi Kongossa toimineen sotapäällikön syylliseksi 18 rikokseen – HRW: ”Jopa ne, jotka luulevat olevansa koskemattomia, voivat joutua tilille”

Bosco ”Terminaattori” Ntaganda todettiin syylliseksi muun muassa murhiin ja raiskauksiin. Kyseessä on jo neljäs Kongon konfliktin takia oikeuden eteen joutunut sotapäällikkö.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen rakennuksia Haagissa Alankomaissa
Kansainvälisen rikostuomioistuimen rakennuksia Haagissa Alankomaissa. (Kuva: jbdodane / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Kansainvälinen sotarikostuomioistuin (ICC) on todennut ruandalaissyntyisen Bosco Ntagandan syylliseksi yhteensä 13 sotarikokseen sekä viiteen rikokseen ihmisyyttä vastaan.

Rikokset tapahtuivat Kongon demokraattisen tasavallan koillisosissa sijaitsevassa Iturin maakunnassa vuosina 2002–2003. Tuolloin maakunnassa käytiin laajaa, alun perin etnisten ryhmien välisistä kiistoista alkunsa saanutta konfliktia. Yli 60 000 siviiliä kuoli.

Ntagandan rikosnimikkeisiin kuuluu muun muassa murha, murhayritys, raiskaus, seksiorjuus, hyökkäykset siviileitä vastaan, ihmisten ajaminen pakoon sekä lapsisotilaiden värväys. Hänet tuomittiin syylliseksi kaikkiin.

Ntaganda on toiminut useissa ruandalaisissa ja kongolaisissa sissiryhmissä sekä myöhemmin Kongon armeijan komentajana. Mediassa Ntagandaa on kutsuttu Terminaattoriksi. Rikokset, joista hänet tuomittiin nyt, tapahtuivat hänen komentaessaan UPC-nimistä ryhmää, joka taisteli etnisen hema-ryhmän puolesta. Tänään annetun ICC:n päätöksen mukaan hän oli keskeisessä roolissa suunnittelemassa ryhmän sotilaallisia operaatioita.

Oikeudenkäyntiin sai osallistua yli 2 100 siviiliä, kuten UPC:n uhreja.

Ntagandan oikeudenkäynti on neljäs nimenomaan Kongoon liittyvä tapaus ICC:ssä. Yksi syytetyistä on vapautettu, mutta yksi tuomituista on Ntagandan esimies Thomas Lubanga, joka tuomittiin ICC:ssä jo vuonna 2012. Ntaganda itse antautui vuonna 2013.

”Tuomio on tärkeä oikeuden väline Ntagandan uhreille Iturissa ja lähettää vahvan viestin julmuuksien tekijöille siitä, että jopa ne, jotka luulevat olevansa koskemattomia, voivat jonain päivänä joutua tilille”, tviittasi HRW:n neuvonantaja Maria Elena Vignoli.

Today’s verdict provides an important measure of justice for #Ntaganda’s victims in #Ituri and sends a strong message to perpetrators of atrocities that even those believed to be untouchable, can one day be held to account. #JusticeMatters pic.twitter.com/PGPDAK8CzB

— Maria Elena Vignoli (@me_vignoli) July 8, 2019

HRW uskoo Ntagandan syyllistyneen julmuuksiin myös UPC:ssa olonsa jälkeen muissa ryhmittymissä.

Tuomio ilmoitetaan myöhemmin. Ntaganda voi valittaa tuomiostaan. Hän on aiemmin kiistänyt syyllisyytensä.

Kongon konflikti lakioikeus ja rikoskonflikti Kongon demokraattinen tasavalta

Lue myös

Sotilaita ja siviileitä pellolla.

Yli 200 000 ihmistä on paennut väkivaltaa Kongon koillisosissa – Koronavirus vaikeuttaa pakolaisten tilannetta entisestään

Armeijan ja etnisten ryhmien väliset taistelut Iturin maakunnassa ovat ajaneet ihmisiä pakosalle Kongossa. Koronaviruksen vuoksi elinkeinomahdollisuudet ovat entistäkin rajallisemmat, varoittaa YK:n pakolaisjärjestö.
Rauhannobelisti Denis Mukwege lähikuvassa

Rauhannobelisti Denis Mukwege on hoitanut yli 20 vuoden ajan Kongon konfliktissa raiskattuja naisia – Hänellä on viesti myös suomalaisille kuluttajille

Viime vuonna Nobelin voittanut tohtori Denis Mukwege vieraili Suomessa, koska hän haluaa kiinnittää kansainvälisen yhteisön huomion Kongon unohdetun konfliktin ratkaisemiseen. Hän kiittelee Metoo-liikettä, joka on saanut naiset kaikkialla kertomaan kokemastaan seksuaalisesta väkivallasta. Kongossakin avoimuuden lisääntymisestä on jo merkkejä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.