Uutiset

Kansainvälinen rikostuomioistuin luopui syytteistä Kenian varapresidenttiä vastaan

Tuomioistuimella ei ole tarpeeksi todisteita William Ruton toiminnasta vuosien 2007–2008 vaaliväkivallan organisoijana.
William Ruto. (Kuva: World Trade Organization / CC BY-SA 2.0)

Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) on luopunut syytteistä Kenian varapresidenttiä William Rutoa vastaan todisteiden puutteessa. Ruto oli syytettynä väkivaltaisuuksien organisoimisesta hallituksen kannattajia vastaan Kenian vuoden 2007 vaalien jälkeen.

Rutoa ja hänen kanssaan syytettynä ollutta radiojuontaja Joshua Sangia vastaan ei löytynyt tarpeeksi todistusaineistoa. Tuomari Chile Eboe-Osujin mukaan ei voida sulkea pois sitä, että todistajien häirintä ja poliittinen sekaantuminen asiaan eivät olisi vaikuttaneet syyteaineiston heikkouteen. Tiistaina julkistetun päätöksen mukaan syytteet voidaan kuitenkin nostaa uudelleen, mikäli todistusaineistoa löytyy.

Rutoa ja Sangia syytettiin Kenian vuosien 2007–2008 vaaliväkivallan lietsomisesta. Väkivalta alkoi, kun vuoden 2007 presidentinvaalit voittanutta Mwai Kibakia epäiltiin yleisesti vaalivilpistä. Heti vaalituloksen julkistamisen jälkeen opposition kannattajat hyökkäsivät Kibakin kikuju-heimoa vastaan. Erityisen väkivaltaista oli Rift Valleyn maakunnassa, josta Ruton kalenjin-heimon jäsenet hyökkäsivät kikujuja vastaan. Toisaalta hallituksen poliisijoukot ampuivat satoja opposition mielenosoittajia.

Kenian vaaliväkivallasta oli aluksi syytteessä kuusi henkilöä, mutta nyt ICC on vapauttanut kaikki syytetyt. Kenian nykyinen presidentti Uhuru Kenyatta oli myös syytettynä, mutta hänet ICC vapautti syytteestä jo vuonna 2014. Kenyattan väitettiin organisoineen opposition vastaisia vastaiskuja mungiki-gangsterien avulla.

Sisäisten pakolaisten asema on epävarma

Vuoden 2007 vaaleissa vastakkaisilla puolilla olleet Kenyatta ja Ruto yhdistivät voitokkaasti voimansa vuoden 2013 rauhanomaisesti sujuneissa vaaleissa. Vaalien jälkeen uusi presidentti ja varapresidentti joutuivat syytteeseen väkivaltaisuuksien johtamisesta vastakkaisilla puolilla edellisissä vaaleissa.

ICC-prosessiin suhtauduttiin Keniassa melko skeptisesti, koska entiset vastapuolet olivat jo ehtineet yhdistää voimansa. Lisäksi ICC:n painottuminen afrikkalaisten poliitikkojen syyttämiseen aiheuttaa närää koko mantereella. Syytteistä luopuminen on kuitenkin pettymys vaalien jälkeen sisäisinä pakolaisina eläneille ihmisille.

Väkivaltaisuuksissa kuoli jopa 1 500 ihmistä ja noin puoli miljoonaa joutui maan sisäisiksi pakolaisiksi jouduttuaan jättämään kotinsa etnisten puhdistusten vuoksi. Vaikka poliittinen tilanne näyttää rauhoittuneen Kenyattan ja Ruton liittouduttua, sisäisten pakolaisten asioiden hoitaminen on kestänyt vuosikausia.

Vuoden 2016 alussa maan sisäisiä pakolaisia oli YK:n arvion mukaan vieläkin neljännesmiljoona. Sisäiset pakolaiset eivät yleensä tahdo palata vanhoihin koteihinsa etnisten jännitteiden keskelle, koska on mahdollista että vaaliväkivalta toistuu tulevissa vaaleissa.

Hallitus jakoi helmikuussa 2016 maan sisäisille pakolaisille noin 1 700 euroa perhettä kohden uudelleenasutusta varten ja ilmoitti sulkevansa leirit. Hallitukselta on kuitenkin vaadittu eduskunnassa selvitystä esimerkiksi uudelleenasutukseen tarkoitettujen varojen jakamisperusteista.

lakioikeus ja rikoskonflikti Kenia

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittajien kyltti

Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin

Suomalaisten järjestöjen tukemissa kehitysyhteistyöhankkeissa on tullut esiin ainakin yksittäisiä hyväksikäyttötapauksia. Nyt monissa järjestöissä rakennetaan uusia ohjenuoria väärinkäytösten ehkäisemiseksi.
Turkin lippu, taustalla Bosporinsalmi

Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa

Suomalainen Robonic Ltd sai luvan viedä Turkkiin miehittämättömien ilma-alusten laukaisualustoja. Päätös ”ampuu jalkaan niin Suomen kuin EU:nkin ihmisoikeuspolitiikkaa”, sanoo Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Lapsia kyltit kädessä

Ilmastolakkoviikko alkaa – Miljoonia odotetaan protestoimaan ympäri maailman

Ensi viikolla järjestetään YK:n ilmastohuippukokous. Kansalaiset ovat lähdössä kaduille vaatimaan tehokkaampia ilmastotoimia arviolta 160 maassa. Suomessa protestoidaan etenkin ensi viikolla.
Kätilö tutkii raskaana olevaa naista

Äitiys- ja lapsikuolleisuuden väheneminen on ollut ”huikaiseva menestys”, sanoo WHO – Silti joka 11:s sekunti joko äiti tai lapsi kuolee

YK-järjestöjen tuoreiden tilastojen mukaan äitiys- ja lapsikuolleisuus ovat vähentyneet 2000-luvulla merkittävästi. Silti vuoden 2030 tavoitteet voivat jäädä saavuttamatta.

Luetuimmat

Kidutus on yhä yleisempää Venäjällä – Juristi Irina Birjukova paljastaa viranomaisten väärinkäytöksiä ja on paennut sen vuoksi tappouhkauksia
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”
Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä
Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä
Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä
Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin
Asiantuntijaryhmä: Jemenissä selviä merkkejä sotarikoksista – Myös länsimaiden asekauppa voi rikkoa kansainvälistä oikeutta