Uutiset

Kansainvälinen rikostuomioistuin luopui syytteistä Kenian varapresidenttiä vastaan

Tuomioistuimella ei ole tarpeeksi todisteita William Ruton toiminnasta vuosien 2007–2008 vaaliväkivallan organisoijana.
William Ruto. (Kuva: World Trade Organization / CC BY-SA 2.0)

Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) on luopunut syytteistä Kenian varapresidenttiä William Rutoa vastaan todisteiden puutteessa. Ruto oli syytettynä väkivaltaisuuksien organisoimisesta hallituksen kannattajia vastaan Kenian vuoden 2007 vaalien jälkeen.

Rutoa ja hänen kanssaan syytettynä ollutta radiojuontaja Joshua Sangia vastaan ei löytynyt tarpeeksi todistusaineistoa. Tuomari Chile Eboe-Osujin mukaan ei voida sulkea pois sitä, että todistajien häirintä ja poliittinen sekaantuminen asiaan eivät olisi vaikuttaneet syyteaineiston heikkouteen. Tiistaina julkistetun päätöksen mukaan syytteet voidaan kuitenkin nostaa uudelleen, mikäli todistusaineistoa löytyy.

Rutoa ja Sangia syytettiin Kenian vuosien 2007–2008 vaaliväkivallan lietsomisesta. Väkivalta alkoi, kun vuoden 2007 presidentinvaalit voittanutta Mwai Kibakia epäiltiin yleisesti vaalivilpistä. Heti vaalituloksen julkistamisen jälkeen opposition kannattajat hyökkäsivät Kibakin kikuju-heimoa vastaan. Erityisen väkivaltaista oli Rift Valleyn maakunnassa, josta Ruton kalenjin-heimon jäsenet hyökkäsivät kikujuja vastaan. Toisaalta hallituksen poliisijoukot ampuivat satoja opposition mielenosoittajia.

Kenian vaaliväkivallasta oli aluksi syytteessä kuusi henkilöä, mutta nyt ICC on vapauttanut kaikki syytetyt. Kenian nykyinen presidentti Uhuru Kenyatta oli myös syytettynä, mutta hänet ICC vapautti syytteestä jo vuonna 2014. Kenyattan väitettiin organisoineen opposition vastaisia vastaiskuja mungiki-gangsterien avulla.

Sisäisten pakolaisten asema on epävarma

Vuoden 2007 vaaleissa vastakkaisilla puolilla olleet Kenyatta ja Ruto yhdistivät voitokkaasti voimansa vuoden 2013 rauhanomaisesti sujuneissa vaaleissa. Vaalien jälkeen uusi presidentti ja varapresidentti joutuivat syytteeseen väkivaltaisuuksien johtamisesta vastakkaisilla puolilla edellisissä vaaleissa.

ICC-prosessiin suhtauduttiin Keniassa melko skeptisesti, koska entiset vastapuolet olivat jo ehtineet yhdistää voimansa. Lisäksi ICC:n painottuminen afrikkalaisten poliitikkojen syyttämiseen aiheuttaa närää koko mantereella. Syytteistä luopuminen on kuitenkin pettymys vaalien jälkeen sisäisinä pakolaisina eläneille ihmisille.

Väkivaltaisuuksissa kuoli jopa 1 500 ihmistä ja noin puoli miljoonaa joutui maan sisäisiksi pakolaisiksi jouduttuaan jättämään kotinsa etnisten puhdistusten vuoksi. Vaikka poliittinen tilanne näyttää rauhoittuneen Kenyattan ja Ruton liittouduttua, sisäisten pakolaisten asioiden hoitaminen on kestänyt vuosikausia.

Vuoden 2016 alussa maan sisäisiä pakolaisia oli YK:n arvion mukaan vieläkin neljännesmiljoona. Sisäiset pakolaiset eivät yleensä tahdo palata vanhoihin koteihinsa etnisten jännitteiden keskelle, koska on mahdollista että vaaliväkivalta toistuu tulevissa vaaleissa.

Hallitus jakoi helmikuussa 2016 maan sisäisille pakolaisille noin 1 700 euroa perhettä kohden uudelleenasutusta varten ja ilmoitti sulkevansa leirit. Hallitukselta on kuitenkin vaadittu eduskunnassa selvitystä esimerkiksi uudelleenasutukseen tarkoitettujen varojen jakamisperusteista.

lakioikeus ja rikoskonflikti Kenia

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Sissitaistelija Maricela Flórez

Yli viisikymmentä vuotta sotimista ja kohta kaksi vuotta rauhaa – Miten Kolumbiassa onnistuttiin siinä, missä niin monessa muussa maassa epäonnistutaan?

Sissitaistelija Maricela Flórez oli valmis kuolemaan sodassa tavoitteidensa puolesta. Nyt Kolumbiassa on rauha ja Flórez on muuttunut sissistä puolueaktiiviksi. Epäilevistä äänistä huolimatta Kolumbian rauhansopimus on pitänyt.
Kenialaisia viljelijöitä kenttäkoulussa

Säävakuutukset ja tekstiviestit auttavat Afrikan ja Aasian viljelijöitä sopeutumaan ilmaston muutoksiin

Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt ja ilmastokatastrofit heikentävät köyhien maiden ruokaturvaa ja vaarantavat viljelijöiden elinkeinon. Tukholman yliopiston Global Resilience Partnershipin hankkeet pyrkivät kohentamaan ruokaturvaa maailmassa.
Cox's Bazarin pakolaisleirin hökkeleitä Bangladeshissa

Rohingyanaisia joutuu ihmiskaupan uhreiksi Bangladeshissa – Vaihtoehtojen puute ajaa epätoivoisiin ratkaisuihin

Rohingya-pakolaisten leireillä on vain vähän työmahdollisuuksia. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö on auttanut lähes sataa ihmiskaupan uhria ja uskoo, että tapauksia on monin verroin enemmän.
EU-lippu, taustalla Brandenburgin portti

EU:n kehitysapu laski ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen – 0,7-tavoitteen saavuttamiseen voi mennä 40 vuotta

EU on yhä maailman suurin avunantaja. Tuore järjestöraportti kritisoi kuitenkin etenkin avun käyttöä pakolaiskuluihin.

Luetuimmat

Rauhanjärjestöissä pohditaan, eikö valtio halua enää tukea kriittisiä ääniä – Leikkaukset uhkaavat jälleen ensi vuonna
Nobelin rauhanpalkinto seksuaalisen väkivallan vastaiselle työlle
300 euroa papuannoksesta? – Ruoka tuntuu kalliilta länsimaissa, mutta tuloihin suhteutettuna vielä kalliimpaa on Etelä-Sudanissa
”Hieno tunnustus kaikille selviytyjille” –Nobelin rauhanpalkinto on nyökkäys myös #metoo-liikkeen suuntaan, sanoo Suomen UN Womenin toiminnanjohtaja
Selvitys Afganistaniin palautetuista lapsista: Moni ei pääse edes kouluun
Stereotyyppiset sukupuoliroolit piinaavat myös miehiä, uskoo Suomessa vieraileva intialaisaktivisti Harish Sadani
Romanian kansanäänestys avioliiton määritelmän muuttamisesta epäonnistui – ”Olemme osoittaneet, että ihmisoikeuksista ei voi äänestää”
Uusi ilmastoraportti: Maapallon lämpenemisen pitäminen 1,5 asteessa on vielä mahdollista – ”Seuraavat vuodet ovat luultavasti historian tärkeimpiä”
Indonesia pyytää ulkomaisia järjestöjä lähtemään – Punaisen Ristin suomalaisen logistiikkayksikön harteille suuri vastuu maanjäristyksen avustustöistä
Norjan tukema lohenkasvatushanke Argentiinassa herättää epäilyksiä – ”Mikään määrä talouskasvua ei oikeuta Patagonian ekosysteemin tuhoamista”