Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Kamppailu maasta kiihtyy Sri Lankassa

Sri Lanka on kääntynyt talousvaikeuksissaan Kiinan puoleen, mutta se voi merkitä maa-alueiden luovuttamista kiinalaisille. Siksi Beragaman kylässä kuohuu.
Maanmittarit pääsevät Sri Lankan Bergaman kylään "vain meidän kuolleiden ruumiidemme yli", asukkaat vakuuttivat vuoden alussa. (Kuva: Sanjana Hattotuwa / IPS)

Srilankalainen Beragama näyttää uinuvan rauhallisesti riisivainioiden keskellä, mutta tosiasiassa kylässä kuohuu. Hanke laajojen maa-alueiden luovuttamiseksi kiinalaisille sijoittajille huolestuttaa asukkaita.

Hambantotan alueella 250 kilometriä pääkaupungista Colombosta etelään sijaitseva Beragama on joutunut mukaan sekä globaaliin maankahmintaan että Sri Lankan sisäpolitiikan kiemuroihin.

Sri Lankan nykyinen johto – presidentti Maithripala Sirisena ja pääministeri Ranil Wickremasinghe – puuhaa kiinalaisten kanssa sopimusta, joka antaa näille Hambantotan uuden sataman ja sen kylkeen tulevan talousalueen hallinnan.

Hallitus tarvitsee Kiinan miljardisijoitusta kipeästi helpottamaan talousvaikeuksia ja velkataakkaa.

Lännestä ei tullut rahaa

Kaksi vuotta vallassa ollut hallitus on joutunut pyörtämään alkuperäisen torjuvan linjansa Kiinaa kohtaan. Edellinen presidentti Mahinda Rajapaksa (2009–2014) suosi Kiinaa senkin uhalla, että vahva naapurimaa Intia hermostuisi.

Uusi hallitus pyrki alussa houkuttelemaan länsimaisia sijoittajia, mutta kun näitä ei ilmaantunut, sen oli pakko palata Kiinan helmoihin.

Beragaman asukkaat pelkäävät, että kiinalaiset vievät parhaat maat. "Emme vastusta investointeja, mutta haluamme pitää kotimme ja peltomme", Nandana Wijesinghe selittää.

Hän toivoo, että kiinalaisille kelpaisivat seudun runsaat pusikot hedelmällisimpien vainioiden sijasta.

Väkivalta leimahtelee

Vuoden alussa Beragaman asukkaat pysäyttivät seudulle saapuneet maanmittaajat. "Olemme pyytäneet valtion viranomaisia paikalle selittämään meille tilanteen. Sitä ennen emme päästä mittareita töihin", kyläläiset vakuuttivat.

Viranomaisten mukaan vielä ei ollut päätetty, mitkä maa-alueet luovutetaan 99 vuodeksi kiinalaisille. "Olemme saaneet määräyksen suorittaa mittaukset, siinä kaikki", Hambantotan aluesihteeri S H Karunarathne sanoi.

Kiinalais-srilankalaisen teollisuusalueen peruskivi muurattiin tammikuun alkupäivinä Hambantotassa, ja se johti kahakointiin. Poliisi ampui vesitykeillä ja kyynelkaasulla mielenosoittajia.

Ex-presidentin paluu

Hallituksen kannalta on kiusallista, että Hambantota on ex-presidentti Rajapaksan kotiseutua. Hän kanavoi kaudellaan seudulle suuret investoinnit satamaan, lentokenttään, krikettistadioniin ja konferenssikeskukseen.

Tappiota tuottavalle lentokentälle saapuu nykyisin huippukaudella pari konetta päivässä, stadionia käytetään hääjuhlissa ja konferenssikeskus on suljettu.

Rajapaksa vastustaa nyt Beragaman maiden luovutusta. "Kyse on ihmisten pelloista. Emme vastusta kiinalaisten, amerikkalaisten tai intialaisten tuloa tänne, mutta torjumme maiden antamisen heille ja yksityistämisen", hän sanoi hiljan.

Rajapaksa uhkaa kaataa hallituksen tänä vuonna. Hän nautti aiemmin laajaa suosiota valtaväestönä olevien singaleesien keskuudessa lopetettuaan pitkän sisällissodan, jota käytiin vuosina 1983–2009. Hän kärsi vaalitappion kaksi vuotta sitten mutta on viime aikoina lisännyt poliittista aktiivisuuttaan.

Maatalous ja kehitysmaat maanomistusmaataloustalouskauppa Sri LankaKiina Suomen IPS

Lue myös

Vihannesmyyjiä istumassa tuotteidensa ääressä torilla.

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon

Kotimaisen ruuan kysyntä on Tansaniassa kasvussa, mutta esimerkiksi varastointiongelmat ja osaamisen puute saavat monet siirtymään toiselle alalle. Trooppisen maatalouden instituutin Itä-Afrikan johtaja Victor Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon.
Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Kaksi ihmistä vedessä riisipellolla.

”Viljelyä ei oikein voi hoitaa etätyönä” – Kovaotteinen koronasulku vaikeuttaa pienviljelijöiden ruuantuotantoa Filippiineillä

Filippiinien maataloutta hallitsevat siirtomaa-ajan perintönä vientiin suuntautuneet suurtilat, joita viljelevät maattomat vuokraviljelijät. Koronarajoitukset estävät sekä viljelyn että ruuan kuljettamisen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.
Mies halaa vanhassa metsässä valtavaa puuta

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa

Kenialaisia ogiekeja on yritetty useasti häätää asuinalueiltaan. Uuden, alkuperäiskansojen perimätietoa ja historiaa hyödyntävän 3D-mallinnustekniikan avulla ogiekit ja muut alkuperäiskansat voivat puolustaa maitaan ja suojella luontoa.

Tuoreimmat

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet
Tuore raportti: Työntekijöiden heikolla ravitsemuksella kova hinta bisnekselle – Yritykset menettävät vuosittain jopa 850 miljardia dollaria