Kalankasvatus antaa uuden elämän Papua-Uuden-Guinean entisille jengiläisille | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Kalankasvatus antaa uuden elämän Papua-Uuden-Guinean entisille jengiläisille

Pahamaineisen papualaisen Raskol-jengin jäsenet saatiin taltutettua, kun heille tarjottiin uusi elinkeino. ”Milloin vain olen allapäin tai tunnen kiusausta väärintekoon, istun kalalammikkojeni äärellä ja katson, mitä olen saavuttanut”, kertoo kalankasvattajaksi ryhtynyt Moxy.

Ihmisiä kalanviljelyaltaan äärellä Papua-Uudessa-Guineassa

Kalanviljelyaltaita Papua Uudessa Guineassa Port Moresbyn lähistöllä. Kuva: Catherine Wilson / IPS.

(IPS) -- Raskol-jenginä tunnettu rikollisjoukko piti kauhun vallassa Hogun kylää Papua-Uuden-Guinean itäylängöllä. Jengi oli kuuluisa autokaappauksista, kiristyksestä, ryöstöistä ja laittomasta kannabis-kaupasta.

Kaikki muuttui, kun kylässä kolme vuotta sitten järjestettiin kalanviljelykoulutusta.

”He tulivat katsomaan, mitä heidän alueellaan puuhaillaan ja näkivät, kun koulutusta järjestettiin. He kiinnostuivat, ja kun kouluttajat toivottivat heidät tervetulleiksi, he osallistuivat koulutukseen”, New South Walesin yliopiston ympäristötieteen apulaisprofessori Jes Sammut kertoo .

Koulutus kattoi kalanviljelystä kaiken: kalojen kasvatuksen lisäksi veden laaduntarkkailun, kalalammikoiden rakentamisen ja kunnossapidon, edullisen kalanruoan tuottamisen ja luomulannoitteiden käytön. Päämääränä oli kestävän ruokaturvan ja kotitalouksien tulojen vahvistaminen.

Ammattitaitoa ja onnistumisen tunteita

Kalanviljely on keskeisessä asemassa, kun Papua-Uudessa-Guineassa taistellaan aliravitsemusta vastaan. Maailman ruokajärjestön FAO:n mukaan nimenomaan kala monine ravinteineen on ihanteellinen ravintoaine korjaamaan Papua-Uudessa-Guineassa yleistä proteiininpuutosta.

Papua-Uuden-Guinean ylänköjen asukkaiden korkeat aliravitsemusluvut saivat maan aloittamaan kalanviljelyn 1960-luvulla. Aluksi alan kehitys oli hidasta, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana kalafarmien lukumäärä on kasvanut noin kymmenestätuhannesta kuuteenkymmeneentuhanteen.

Maaseudun nuorten työttömyys kohoaa 70 prosenttiin. Paremman ruokaturvan lisäksi vesiviljely antaa heille mahdollisuuden hankkia ammatin ja taloudellista itsenäisyyttä sekä saada onnistumisen tunteita. Jengiläiset ovat siitä oiva esimerkki.

Koulutuksen jälkeen raskol-jengiläiset rakensivat sata kalalammikkoa, jotka nyt tuottavat tilapioita ja karppeja ja auttavat ruokkimaan kylän noin 680 asukasta. Jengiläiset saivat rehellisen elinkeinon, tuhosivat kannabis-viljelmänsä ja hylkäsivät rikollisen elämäntapansa sekä ansaitsivat kyläläisten kunnioituksen.

”He uurastivat lujasti, kun kaivoivat lammikkonsa ja kanavat, joita pitkin saavat vettä niihin. Katsoessaan kalojaan lammissaan he ovat löytäneet rauhan”, Hogun kalankasvattajien kanssa työskentelevä Micah Aranka sanoo.

Raskol-jengiläiset pääsivät nauttimaan koulutusohjelmasta käymättä ensin vankilan kautta, toisin kuin muut sen koulimat kalankasvattajat.

Daddy Fish

Vuodesta 2008 käynnissä olleen Kalaa vankiloille -ohjelman takana ovat Papua-Uuden-Guinean kalastusvirasto ja Australian kansainvälisen maataloustutkimuksen keskus ACIAR. Hankkeen tarkoitus on antaa vapautuville vangeille uusi elinkeino, mutta sen vaikutukset eivät rajoitu pelkkään toimeentulon turvaamiseen. Koulutus on tehnyt entisistä vangeista aiempaa kurinalaisempia, motivoituneempia, emotionaalisesti vakaampia ja vähemmän todennäköisiä rikoksenuusijoita.

Moxy pääsi vankilasta vuosikymmen sitten, eli hän on ensimmäisiä koulutusohjelman läpikäyneitä entisiä vankeja. Vapauduttuaan hän rakensi kyläänsä kalanviljely-yrityksen. Sen avulla hän sai takaisin paitsi omanarvontuntonsa, myös yhteisönsä arvostuksen. Nykyään hänet tunnetaan nimellä Daddy Fish, ja hänen viisaudellaan ja tiedollaan on kysyntää kylässä.

”Milloin vain olen allapäin tai tunnen kiusausta väärintekoon, istun kalalammikkojeni äärellä ja katson, mitä olen saavuttanut”, Moxy sanoo.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia