Uutiset

Kalankasvatus antaa uuden elämän Papua-Uuden-Guinean entisille jengiläisille

Pahamaineisen papualaisen Raskol-jengin jäsenet saatiin taltutettua, kun heille tarjottiin uusi elinkeino. ”Milloin vain olen allapäin tai tunnen kiusausta väärintekoon, istun kalalammikkojeni äärellä ja katson, mitä olen saavuttanut”, kertoo kalankasvattajaksi ryhtynyt Moxy.
Ihmisiä kalanviljelyaltaan äärellä Papua-Uudessa-Guineassa
Kalanviljelyaltaita Papua Uudessa Guineassa Port Moresbyn lähistöllä. (Kuva: Catherine Wilson / IPS)

(IPS) -- Raskol-jenginä tunnettu rikollisjoukko piti kauhun vallassa Hogun kylää Papua-Uuden-Guinean itäylängöllä. Jengi oli kuuluisa autokaappauksista, kiristyksestä, ryöstöistä ja laittomasta kannabis-kaupasta.

Kaikki muuttui, kun kylässä kolme vuotta sitten järjestettiin kalanviljelykoulutusta.

”He tulivat katsomaan, mitä heidän alueellaan puuhaillaan ja näkivät, kun koulutusta järjestettiin. He kiinnostuivat, ja kun kouluttajat toivottivat heidät tervetulleiksi, he osallistuivat koulutukseen”, New South Walesin yliopiston ympäristötieteen apulaisprofessori Jes Sammut kertoo .

Koulutus kattoi kalanviljelystä kaiken: kalojen kasvatuksen lisäksi veden laaduntarkkailun, kalalammikoiden rakentamisen ja kunnossapidon, edullisen kalanruoan tuottamisen ja luomulannoitteiden käytön. Päämääränä oli kestävän ruokaturvan ja kotitalouksien tulojen vahvistaminen.

Ammattitaitoa ja onnistumisen tunteita

Kalanviljely on keskeisessä asemassa, kun Papua-Uudessa-Guineassa taistellaan aliravitsemusta vastaan. Maailman ruokajärjestön FAO:n mukaan nimenomaan kala monine ravinteineen on ihanteellinen ravintoaine korjaamaan Papua-Uudessa-Guineassa yleistä proteiininpuutosta.

Papua-Uuden-Guinean ylänköjen asukkaiden korkeat aliravitsemusluvut saivat maan aloittamaan kalanviljelyn 1960-luvulla. Aluksi alan kehitys oli hidasta, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana kalafarmien lukumäärä on kasvanut noin kymmenestätuhannesta kuuteenkymmeneentuhanteen.

Maaseudun nuorten työttömyys kohoaa 70 prosenttiin. Paremman ruokaturvan lisäksi vesiviljely antaa heille mahdollisuuden hankkia ammatin ja taloudellista itsenäisyyttä sekä saada onnistumisen tunteita. Jengiläiset ovat siitä oiva esimerkki.

Koulutuksen jälkeen raskol-jengiläiset rakensivat sata kalalammikkoa, jotka nyt tuottavat tilapioita ja karppeja ja auttavat ruokkimaan kylän noin 680 asukasta. Jengiläiset saivat rehellisen elinkeinon, tuhosivat kannabis-viljelmänsä ja hylkäsivät rikollisen elämäntapansa sekä ansaitsivat kyläläisten kunnioituksen.

”He uurastivat lujasti, kun kaivoivat lammikkonsa ja kanavat, joita pitkin saavat vettä niihin. Katsoessaan kalojaan lammissaan he ovat löytäneet rauhan”, Hogun kalankasvattajien kanssa työskentelevä Micah Aranka sanoo.

Raskol-jengiläiset pääsivät nauttimaan koulutusohjelmasta käymättä ensin vankilan kautta, toisin kuin muut sen koulimat kalankasvattajat.

Daddy Fish

Vuodesta 2008 käynnissä olleen Kalaa vankiloille -ohjelman takana ovat Papua-Uuden-Guinean kalastusvirasto ja Australian kansainvälisen maataloustutkimuksen keskus ACIAR. Hankkeen tarkoitus on antaa vapautuville vangeille uusi elinkeino, mutta sen vaikutukset eivät rajoitu pelkkään toimeentulon turvaamiseen. Koulutus on tehnyt entisistä vangeista aiempaa kurinalaisempia, motivoituneempia, emotionaalisesti vakaampia ja vähemmän todennäköisiä rikoksenuusijoita.

Moxy pääsi vankilasta vuosikymmen sitten, eli hän on ensimmäisiä koulutusohjelman läpikäyneitä entisiä vankeja. Vapauduttuaan hän rakensi kyläänsä kalanviljely-yrityksen. Sen avulla hän sai takaisin paitsi omanarvontuntonsa, myös yhteisönsä arvostuksen. Nykyään hänet tunnetaan nimellä Daddy Fish, ja hänen viisaudellaan ja tiedollaan on kysyntää kylässä.

”Milloin vain olen allapäin tai tunnen kiusausta väärintekoon, istun kalalammikkojeni äärellä ja katson, mitä olen saavuttanut”, Moxy sanoo.

kalastusoikeus ja rikos Papua-Uusi-Guinea Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.
Porkkanoita pinoissa.

Uusi arvio: Ruokajätettä syntyy paljon luultua enemmän – Kuluttajatasolla hukkaan mennyt ruoka täyttäisi 23 miljoonaa rekkaa

Ruokaa heitetään kulutustasolla pois todennäköisesti enemmän kuin aiemmin on luultu, selviää YK:n ympäristöohjelman tutkimuksesta. Yllättävää on, että myös matalan tulotason maissa ruokajätettä syntyy paljon.
Tietokoneen näppäimistö ja näyttö

Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö

Viranomaiset katkaisivat nettiyhteydet tai häiritsivät muuten internetin toimintaa viime vuonna lähes kaikilla mantereilla, käy ilmi Access Now -järjestön raportista. ”Internetin sulkeminen globaalin terveyskriisin aikana on uskomattoman vaarallista”, kritisoi järjestön edustaja Felicia Anthonio.
Virtaava joki.

Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan

Maanvyöry laukaisi Intian Uttarakhandissa noin 14 neliökilometriä laajan lumivyöryn, joka aiheutti alempana tuhotulvan. ”Tässä yhdistyy kolme yhteensattumaa: on ollut erittäin lämmin vuosi, epätavallisen runsasta lumen sulamista ja maanvyöry. Miksi juuri nyt? Vastaus piilee ilmastonmuutoksessa”, sanoo ympäristötieteen professori Mauri Pelto.
Naisia rivissä, joista yhdellä kädet avoinna.

7 + 1 syytä, miksi vietämme naistenpäivää

Naistenpäivänä ei ole tarkoitus juhlia vain oman elämän naisia, vaan se nostaa esiin sukupuolten epätasa-arvon myös kansainvälisenä ilmiönä. Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Noora Pohjanheimo kertoo, miksi naistenpäivää on syytä juhlia.

Tuoreimmat

Uusi arvio: Ruokajätettä syntyy paljon luultua enemmän – Kuluttajatasolla hukkaan mennyt ruoka täyttäisi 23 miljoonaa rekkaa
Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö
Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan
Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Luetuimmat

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Uusi arvio: Ruokajätettä syntyy paljon luultua enemmän – Kuluttajatasolla hukkaan mennyt ruoka täyttäisi 23 miljoonaa rekkaa
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen