Uutiset

Kalankasvatus antaa uuden elämän Papua-Uuden-Guinean entisille jengiläisille

Pahamaineisen papualaisen Raskol-jengin jäsenet saatiin taltutettua, kun heille tarjottiin uusi elinkeino. ”Milloin vain olen allapäin tai tunnen kiusausta väärintekoon, istun kalalammikkojeni äärellä ja katson, mitä olen saavuttanut”, kertoo kalankasvattajaksi ryhtynyt Moxy.
Ihmisiä kalanviljelyaltaan äärellä Papua-Uudessa-Guineassa
Kalanviljelyaltaita Papua Uudessa Guineassa Port Moresbyn lähistöllä. (Kuva: Catherine Wilson / IPS)

(IPS) -- Raskol-jenginä tunnettu rikollisjoukko piti kauhun vallassa Hogun kylää Papua-Uuden-Guinean itäylängöllä. Jengi oli kuuluisa autokaappauksista, kiristyksestä, ryöstöistä ja laittomasta kannabis-kaupasta.

Kaikki muuttui, kun kylässä kolme vuotta sitten järjestettiin kalanviljelykoulutusta.

”He tulivat katsomaan, mitä heidän alueellaan puuhaillaan ja näkivät, kun koulutusta järjestettiin. He kiinnostuivat, ja kun kouluttajat toivottivat heidät tervetulleiksi, he osallistuivat koulutukseen”, New South Walesin yliopiston ympäristötieteen apulaisprofessori Jes Sammut kertoo .

Koulutus kattoi kalanviljelystä kaiken: kalojen kasvatuksen lisäksi veden laaduntarkkailun, kalalammikoiden rakentamisen ja kunnossapidon, edullisen kalanruoan tuottamisen ja luomulannoitteiden käytön. Päämääränä oli kestävän ruokaturvan ja kotitalouksien tulojen vahvistaminen.

Ammattitaitoa ja onnistumisen tunteita

Kalanviljely on keskeisessä asemassa, kun Papua-Uudessa-Guineassa taistellaan aliravitsemusta vastaan. Maailman ruokajärjestön FAO:n mukaan nimenomaan kala monine ravinteineen on ihanteellinen ravintoaine korjaamaan Papua-Uudessa-Guineassa yleistä proteiininpuutosta.

Papua-Uuden-Guinean ylänköjen asukkaiden korkeat aliravitsemusluvut saivat maan aloittamaan kalanviljelyn 1960-luvulla. Aluksi alan kehitys oli hidasta, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana kalafarmien lukumäärä on kasvanut noin kymmenestätuhannesta kuuteenkymmeneentuhanteen.

Maaseudun nuorten työttömyys kohoaa 70 prosenttiin. Paremman ruokaturvan lisäksi vesiviljely antaa heille mahdollisuuden hankkia ammatin ja taloudellista itsenäisyyttä sekä saada onnistumisen tunteita. Jengiläiset ovat siitä oiva esimerkki.

Koulutuksen jälkeen raskol-jengiläiset rakensivat sata kalalammikkoa, jotka nyt tuottavat tilapioita ja karppeja ja auttavat ruokkimaan kylän noin 680 asukasta. Jengiläiset saivat rehellisen elinkeinon, tuhosivat kannabis-viljelmänsä ja hylkäsivät rikollisen elämäntapansa sekä ansaitsivat kyläläisten kunnioituksen.

”He uurastivat lujasti, kun kaivoivat lammikkonsa ja kanavat, joita pitkin saavat vettä niihin. Katsoessaan kalojaan lammissaan he ovat löytäneet rauhan”, Hogun kalankasvattajien kanssa työskentelevä Micah Aranka sanoo.

Raskol-jengiläiset pääsivät nauttimaan koulutusohjelmasta käymättä ensin vankilan kautta, toisin kuin muut sen koulimat kalankasvattajat.

Daddy Fish

Vuodesta 2008 käynnissä olleen Kalaa vankiloille -ohjelman takana ovat Papua-Uuden-Guinean kalastusvirasto ja Australian kansainvälisen maataloustutkimuksen keskus ACIAR. Hankkeen tarkoitus on antaa vapautuville vangeille uusi elinkeino, mutta sen vaikutukset eivät rajoitu pelkkään toimeentulon turvaamiseen. Koulutus on tehnyt entisistä vangeista aiempaa kurinalaisempia, motivoituneempia, emotionaalisesti vakaampia ja vähemmän todennäköisiä rikoksenuusijoita.

Moxy pääsi vankilasta vuosikymmen sitten, eli hän on ensimmäisiä koulutusohjelman läpikäyneitä entisiä vankeja. Vapauduttuaan hän rakensi kyläänsä kalanviljely-yrityksen. Sen avulla hän sai takaisin paitsi omanarvontuntonsa, myös yhteisönsä arvostuksen. Nykyään hänet tunnetaan nimellä Daddy Fish, ja hänen viisaudellaan ja tiedollaan on kysyntää kylässä.

”Milloin vain olen allapäin tai tunnen kiusausta väärintekoon, istun kalalammikkojeni äärellä ja katson, mitä olen saavuttanut”, Moxy sanoo.

kalastusoikeus ja rikos Papua-Uusi-Guinea Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Afrikan tähti -pelin eteläosa

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Järjestöissä pohditaan yhä tarkemmin, miten välttää varainkeruukampanjoissa kolonialistiset mielikuvat. Gradunsa kehitysyhteistyöjärjestöjen naiskuvasta tehneen Martta Kaskisen mukaan taloudellinen paine johtaa kuitenkin siihen, että ne toimivat usein päin vastoin.
Ihmisiä seisoo kokouksen puhujanpöytien takana

Harvinainen edistysaskel: Guineanmadosta saattaa tulla ensimmäinen loistauti, josta päästään kokonaan eroon

Jo Vanhan Testamentin aikoina tunnettua guineanmatoa esiintyi viime vuonna enää 28 ihmisellä. Sen poistaminen olisi harvinaista, sillä tähän mennessä ihmiskunta on päässyt kokonaan eroon vain isorokosta.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Mies katselee ihmisten kuvia seinällä punakhmerien hirmutekoja esittelevässä museossa

Kambodža hyssyttelee menneisyyden hirmutöitä – Vain kolme on tuomittu punakhmerien teoista ja enempää tuskin tuomitaan

Vuosina 1975-1979 vallassa olleiden punakhmerien aikana jopa 2,5 miljoonaa kambodžalaista menehtyi aliravitsemukseen, sairauksiin ja summittaisiin teloituksiin. Nuorilla on tarjota selitys sille, miksi niin harva sai tuomion: jos olisi kaivettu syvemmälle, vastaan olisi tullut vääjäämättä nykyisiä poliitikkoja, kuten pääministeri Hun Sen.