Uutiset

Kalankasvatus antaa uuden elämän Papua-Uuden-Guinean entisille jengiläisille

Pahamaineisen papualaisen Raskol-jengin jäsenet saatiin taltutettua, kun heille tarjottiin uusi elinkeino. ”Milloin vain olen allapäin tai tunnen kiusausta väärintekoon, istun kalalammikkojeni äärellä ja katson, mitä olen saavuttanut”, kertoo kalankasvattajaksi ryhtynyt Moxy.
Ihmisiä kalanviljelyaltaan äärellä Papua-Uudessa-Guineassa
Kalanviljelyaltaita Papua Uudessa Guineassa Port Moresbyn lähistöllä. (Kuva: Catherine Wilson / IPS)

(IPS) -- Raskol-jenginä tunnettu rikollisjoukko piti kauhun vallassa Hogun kylää Papua-Uuden-Guinean itäylängöllä. Jengi oli kuuluisa autokaappauksista, kiristyksestä, ryöstöistä ja laittomasta kannabis-kaupasta.

Kaikki muuttui, kun kylässä kolme vuotta sitten järjestettiin kalanviljelykoulutusta.

”He tulivat katsomaan, mitä heidän alueellaan puuhaillaan ja näkivät, kun koulutusta järjestettiin. He kiinnostuivat, ja kun kouluttajat toivottivat heidät tervetulleiksi, he osallistuivat koulutukseen”, New South Walesin yliopiston ympäristötieteen apulaisprofessori Jes Sammut kertoo .

Koulutus kattoi kalanviljelystä kaiken: kalojen kasvatuksen lisäksi veden laaduntarkkailun, kalalammikoiden rakentamisen ja kunnossapidon, edullisen kalanruoan tuottamisen ja luomulannoitteiden käytön. Päämääränä oli kestävän ruokaturvan ja kotitalouksien tulojen vahvistaminen.

Ammattitaitoa ja onnistumisen tunteita

Kalanviljely on keskeisessä asemassa, kun Papua-Uudessa-Guineassa taistellaan aliravitsemusta vastaan. Maailman ruokajärjestön FAO:n mukaan nimenomaan kala monine ravinteineen on ihanteellinen ravintoaine korjaamaan Papua-Uudessa-Guineassa yleistä proteiininpuutosta.

Papua-Uuden-Guinean ylänköjen asukkaiden korkeat aliravitsemusluvut saivat maan aloittamaan kalanviljelyn 1960-luvulla. Aluksi alan kehitys oli hidasta, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana kalafarmien lukumäärä on kasvanut noin kymmenestätuhannesta kuuteenkymmeneentuhanteen.

Maaseudun nuorten työttömyys kohoaa 70 prosenttiin. Paremman ruokaturvan lisäksi vesiviljely antaa heille mahdollisuuden hankkia ammatin ja taloudellista itsenäisyyttä sekä saada onnistumisen tunteita. Jengiläiset ovat siitä oiva esimerkki.

Koulutuksen jälkeen raskol-jengiläiset rakensivat sata kalalammikkoa, jotka nyt tuottavat tilapioita ja karppeja ja auttavat ruokkimaan kylän noin 680 asukasta. Jengiläiset saivat rehellisen elinkeinon, tuhosivat kannabis-viljelmänsä ja hylkäsivät rikollisen elämäntapansa sekä ansaitsivat kyläläisten kunnioituksen.

”He uurastivat lujasti, kun kaivoivat lammikkonsa ja kanavat, joita pitkin saavat vettä niihin. Katsoessaan kalojaan lammissaan he ovat löytäneet rauhan”, Hogun kalankasvattajien kanssa työskentelevä Micah Aranka sanoo.

Raskol-jengiläiset pääsivät nauttimaan koulutusohjelmasta käymättä ensin vankilan kautta, toisin kuin muut sen koulimat kalankasvattajat.

Daddy Fish

Vuodesta 2008 käynnissä olleen Kalaa vankiloille -ohjelman takana ovat Papua-Uuden-Guinean kalastusvirasto ja Australian kansainvälisen maataloustutkimuksen keskus ACIAR. Hankkeen tarkoitus on antaa vapautuville vangeille uusi elinkeino, mutta sen vaikutukset eivät rajoitu pelkkään toimeentulon turvaamiseen. Koulutus on tehnyt entisistä vangeista aiempaa kurinalaisempia, motivoituneempia, emotionaalisesti vakaampia ja vähemmän todennäköisiä rikoksenuusijoita.

Moxy pääsi vankilasta vuosikymmen sitten, eli hän on ensimmäisiä koulutusohjelman läpikäyneitä entisiä vankeja. Vapauduttuaan hän rakensi kyläänsä kalanviljely-yrityksen. Sen avulla hän sai takaisin paitsi omanarvontuntonsa, myös yhteisönsä arvostuksen. Nykyään hänet tunnetaan nimellä Daddy Fish, ja hänen viisaudellaan ja tiedollaan on kysyntää kylässä.

”Milloin vain olen allapäin tai tunnen kiusausta väärintekoon, istun kalalammikkojeni äärellä ja katson, mitä olen saavuttanut”, Moxy sanoo.

kalastusoikeus ja rikos Papua-Uusi-Guinea Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.
Mies halaa vanhassa metsässä valtavaa puuta

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa

Kenialaisia ogiekeja on yritetty useasti häätää asuinalueiltaan. Uuden, alkuperäiskansojen perimätietoa ja historiaa hyödyntävän 3D-mallinnustekniikan avulla ogiekit ja muut alkuperäiskansat voivat puolustaa maitaan ja suojella luontoa.

Tuoreimmat

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet
Tuore raportti: Työntekijöiden heikolla ravitsemuksella kova hinta bisnekselle – Yritykset menettävät vuosittain jopa 850 miljardia dollaria