Uutiset Myanmarin kehitys

Kaikki eivät saa äänestää Myanmarin historiallisissa vaaleissa

Myanmarissa pidetään sunnuntaina ensimmäiset viralliset parlamenttivaalit sitten siviilivaltaan siirtymisen. Armeijan valta säilynee vaaleista huolimatta.
(Kuva: Miguel Palhinha / cc 2.0)

Myanmarissa järjestetään tulevana sunnuntaina ensimmäiset parlamenttivaalit sen jälkeen, kun maan sotilasjuntta luopui osittain vallastaan vuonna 2011. Vaaleilta on odotettu paljon, sillä myös oppositio on mukana ensimmäistä kertaa lähes neljännesvuosisataan, ellei vuoden 2012 täytevaaleja oteta lukuun. Armeijalle jäänee kuitenkin paljon valtaa, oli tulos mikä hyvänsä.

"Vuoden 2008 perustuslakiuudistuksessa katsottiin aika tarkkaan, ettei häviö uhkaisi armeijan omaa asemaa liikaa", toteaa ulkoministeriö eteläisen Aasian yksikön Myanmarin vastuuvirkamies Petri Wanner.

Vuosikymmeniä sotilasjuntan vallassa ollut Myanmar siirtyi osittaiseen siviilihallintoon vuonna 2011. Maa on kehittynyt huimaa vauhtia eteenpäin niin taloudellisesti kuin demokraattisestikin. Se on muun muassa sallinut rauhanomaiset mielenosoitukset sekä vapauttanut mielipidevankeja, mukaan lukien demokratia-aktivisti Aung San Suu Kyin, jonka NLD-puolueelle povataan nyt isoa vaalivoittoa.

Vaaleja seuraavan Suomen Yangonin yhteystoimiston päällikön Jarmo Kuuttilan mukaan vaalit eivät kuitenkaan varsinaisesti ratkaise vielä mitään, vaan ne ovat vasta välivaihe. Vaikutukset demokratiakehitykseen nähdään vasta ensi vuonna, kun parlamentti valitsee presidentin, joka taas nimittää hallituksen. Myös se, miten armeija suhtautuu vaalitulokseen, on oleellista, Kuuttila huomauttaa.

Käytännössä armeijalle jää paljon valtaa, sillä sille on varattu neljännes parlamenttipaikoista sekä tärkeät sisä-, puolustus- ja rajaministerin paikat. Koska valtapuolue USDP:ssä on vielä lisäksi valtava määrä sotilastaustaisia ehdokkaita, käytännössä armeija voi saada jopa 35–40 prosentin edustuksen parlamenttiin.

"NLD tarvitsisi kaksi kolmasosaa parlamenttipaikoista, jotta se voisi ratkaista presidenttipelin. Se on paljon, mutta mahdollisuuksien rajoissa", Kuuttila arvioi.

Muslimit suljetaan pois

Armeijan vallan lisäksi vaalien demokraattisuutta koettelee se, että moni myanmarilainen ei voi äänestää, osa siksi, että elää konfliktialueella tai maan ulkopuolela, osa taas siksi, että äänioikeutta ei ole. Brittiläisen ihmisoikeusjärjestön Burma Campaign UK:n mukaan äänestämättä jättää jopa 10 miljoonaa ihmistä, viidennes koko väestöstä, noin puolet heistä ulkomailla olevia siirtotyöläisiä.

Syrjityin vähemmistö ovat islaminuskoiset rohingat. Heillä ei ole virallista kansalaisuutta, ja ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan noin 700 000 rohingalta on viety äänioikeus ilmoittamalla väliaikaisten rekisteröintipaperien vanhentumisesta. Järjestö onkin kutsunut koko vaaliprosessia "perusteellisen vialliseksi".

Yhteensä myanmarilaisista on muslimeja yli viisi prosenttia. Ennakkoluulot ja väkivalta heitä kohtaan ovat viime vuosina kasvaneet buddhalaisten ja muslimien välisten väkivaltaisuuksien leimahdettua Rakhinen osavaltiossa vuonna 2012. Maassa on esimerkiksi säädetty "rotua" suojelevia lakeja, jotka rajoittavat muun muassa uskonnon vaihtoa. Myös nationalistiset buddhalaismunkit ja heidän perustamansa Ma Ba Tha -liike levittävät vihapuhetta muslimeja vastaan.

"Aiemmin muslimivastaisuus on ollut paikallinen ongelma, mutta ääribuddhalaisuuden ja Ma Ba Tha -liikkeen takia se on lähtenyt leviämään lähes kaikkialle valtakuntaan. Se on huolestuttava ilmiö, joka näkyy kaikkialla ja kuuluu ihmisten puheissa", Kuuttila kertoo.

Wannerin ja Kuuttilan mukaan vaaleissa on nyt alle kymmenen muslimiehdokasta, vaikka ennen heitä on päässyt parlamenttiin asti. Kumpikaan suurimmista puolueista, USDP eikä NLD, ole ottanut ehdolle yhtään muslimia.

Vaalien alla myös toisinajattelijoiden ja median ahdistelu ja pidätykset ovat lisääntyneet. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin lokakuussa ilmestyneen raportin mukaan maa näyttääkin palanneen vanhoihin tapoihinsa. Sen mukaan maassa on lähes sata mielipidevankia.

"Viimeisten puolen vuoden aikana on tapahtunut takapakkia sekä median oikeuksissa että ihmisoikeuksissa muutenkin. On ennenaikaista sanoa, onko kyse suunnanmuutoksesta vai vaalihermostuksesta", Kuuttila toteaa.

Demokratiatukea Suomesta

Myanmar on nykyisin yksi Suomen tärkeimmistä kehitysyhteistyökumppaneista. Tänä vuonna tukea on tarkoitus antaa yhteensä kuudella miljoonalla eurolla.

Suomi on tukenut muun massa Myanmarin väestönlaskentaa ja rauhanprosessia etnisten vähemmistöjen kanssa. Demokratiatukea annetaan muun muassa suomalaisen Demo ry:n kautta. Järjestö aloitti maassa viime vuonna politiikkakoulun, jonka 50 osallistujasta 17 pyrkii nyt kansalliseen tai alueelliseen parlamenttiin

Politiikkakoulussa opetellaan puolueiden välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua. Siihen on suuri tarve – Demon toiminnanjohtajan Tiina Kukkamaa-Bahin mukaan maan poliitikoilla on hyvin hatara käsitys puolueen ja parlamentin roolista ylipäätään.

"Maassa ei ole avoimen keskustelun tai kyseenalaistamisen kulttuuria. Nyt tilanne on hitaasti muuttumassa, ja siellä on valtava halu oppia muiden maiden demokratiakehityksestä", hän kertoo.

Kolmessa neliviikkoisessa koulutuksessa on hänen mukaansa edetty lopulta puolueiden välisestä kyräilystä aitoihin yhteistyösuunnitelmiin.

Myanmarin kehitys politiikkademokratia Burma, Myanmar Demo FinlandUlkoministeriö

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa, taustalla kaksi miestä.

Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille

Sunnuntaina vaalit järjestävässä Myanmarissa on käynnissä yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista, tai oikeastaan useampiakin. Aung San Suu Kyin noustua valtaan etnisten vähemmistöjen tilanne maassa ei ole parantunut, pikemminkin päin vastoin, sanoo paikallisessa järjestössä työskentelevä rauhanneuvottelija Harn Yawnghwe.
Maskilla suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

Bangladeshin rohingyaleireillä on syntynyt lähes 76 000 vauvaa – Kolmen vuoden jälkeen pakolaiset odottavat edelleen kotiinpaluuta

Myanmarista paenneet rohingyat odottavat yhä Bangladeshin täyteen ahdetuilla pakolaisleireillä paluuta kotiin. ”Yhdenkään lapsen ei tulisi syntyä suljetussa leirissä, erillään muista lapsista, vain koska he sattuvat kuulumaan tiettyyn etniseen tai uskonnolliseen yhteisöön”, kritisoi Pelastakaa Lasten edustaja Mark Pierce.
Lapsia lammikossa sateenvarjojen kanssa

Bangladeshiin paenneet rohingya-lapset pääsevät 2,5 vuoden odotuksen jälkeen kouluun

Bangladesh on aiemmin kieltänyt maahan paenneilta rohingya-pakolaisilta koulutuksen, koska se on pelännyt näiden jäävän maahan. Uusi pilottihanke tavoittaa 10 000 koululaista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ydinaseet kieltävä sopimus astui tänään voimaan – Suomalaisvaikuttajat vaativat Suomea liittymään sopimukseen

YK:n pääsihteeri António Guterres kiitteli sopimuksen ratifioineita maita. Yksikään suurista ydinasevalloista eikä kovin moni Euroopan maakaan ole mukana sopimuksessa.
Aikakauslehden aukeama, jossa teksti Kadonneiden laiva.

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja

Taina Tervoselle on myönnetty ensimmäinen kehitysjournalismin palkinto. Tervonen on tarttunut tärkeään aiheeseen, josta uutisoidaan aivan liian vähän, totesi asiantuntijaraati perusteluissaan.
Suomen lippu ja sininen taivas

Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi

Vain neljännes suomalaisyrityksistä arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä.
Maapallo lapsen käsissä

20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena

Maailman sosiaalifoorumi järjestetään yhdeksän päivän mittaisena tapahtumana verkossa. Luvassa on keskusteluja muun mussa ilmastosta, demokratiasta ja taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta.

Tuoreimmat

Ydinaseet kieltävä sopimus astui tänään voimaan – Suomalaisvaikuttajat vaativat Suomea liittymään sopimukseen
Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja
Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi
20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena
Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti