Uutiset Myanmarin kehitys

Kaikki eivät saa äänestää Myanmarin historiallisissa vaaleissa

Myanmarissa pidetään sunnuntaina ensimmäiset viralliset parlamenttivaalit sitten siviilivaltaan siirtymisen. Armeijan valta säilynee vaaleista huolimatta.
(Kuva: Miguel Palhinha / cc 2.0)

Myanmarissa järjestetään tulevana sunnuntaina ensimmäiset parlamenttivaalit sen jälkeen, kun maan sotilasjuntta luopui osittain vallastaan vuonna 2011. Vaaleilta on odotettu paljon, sillä myös oppositio on mukana ensimmäistä kertaa lähes neljännesvuosisataan, ellei vuoden 2012 täytevaaleja oteta lukuun. Armeijalle jäänee kuitenkin paljon valtaa, oli tulos mikä hyvänsä.

"Vuoden 2008 perustuslakiuudistuksessa katsottiin aika tarkkaan, ettei häviö uhkaisi armeijan omaa asemaa liikaa", toteaa ulkoministeriö eteläisen Aasian yksikön Myanmarin vastuuvirkamies Petri Wanner.

Vuosikymmeniä sotilasjuntan vallassa ollut Myanmar siirtyi osittaiseen siviilihallintoon vuonna 2011. Maa on kehittynyt huimaa vauhtia eteenpäin niin taloudellisesti kuin demokraattisestikin. Se on muun muassa sallinut rauhanomaiset mielenosoitukset sekä vapauttanut mielipidevankeja, mukaan lukien demokratia-aktivisti Aung San Suu Kyin, jonka NLD-puolueelle povataan nyt isoa vaalivoittoa.

Vaaleja seuraavan Suomen Yangonin yhteystoimiston päällikön Jarmo Kuuttilan mukaan vaalit eivät kuitenkaan varsinaisesti ratkaise vielä mitään, vaan ne ovat vasta välivaihe. Vaikutukset demokratiakehitykseen nähdään vasta ensi vuonna, kun parlamentti valitsee presidentin, joka taas nimittää hallituksen. Myös se, miten armeija suhtautuu vaalitulokseen, on oleellista, Kuuttila huomauttaa.

Käytännössä armeijalle jää paljon valtaa, sillä sille on varattu neljännes parlamenttipaikoista sekä tärkeät sisä-, puolustus- ja rajaministerin paikat. Koska valtapuolue USDP:ssä on vielä lisäksi valtava määrä sotilastaustaisia ehdokkaita, käytännössä armeija voi saada jopa 35–40 prosentin edustuksen parlamenttiin.

"NLD tarvitsisi kaksi kolmasosaa parlamenttipaikoista, jotta se voisi ratkaista presidenttipelin. Se on paljon, mutta mahdollisuuksien rajoissa", Kuuttila arvioi.

Muslimit suljetaan pois

Armeijan vallan lisäksi vaalien demokraattisuutta koettelee se, että moni myanmarilainen ei voi äänestää, osa siksi, että elää konfliktialueella tai maan ulkopuolela, osa taas siksi, että äänioikeutta ei ole. Brittiläisen ihmisoikeusjärjestön Burma Campaign UK:n mukaan äänestämättä jättää jopa 10 miljoonaa ihmistä, viidennes koko väestöstä, noin puolet heistä ulkomailla olevia siirtotyöläisiä.

Syrjityin vähemmistö ovat islaminuskoiset rohingat. Heillä ei ole virallista kansalaisuutta, ja ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan noin 700 000 rohingalta on viety äänioikeus ilmoittamalla väliaikaisten rekisteröintipaperien vanhentumisesta. Järjestö onkin kutsunut koko vaaliprosessia "perusteellisen vialliseksi".

Yhteensä myanmarilaisista on muslimeja yli viisi prosenttia. Ennakkoluulot ja väkivalta heitä kohtaan ovat viime vuosina kasvaneet buddhalaisten ja muslimien välisten väkivaltaisuuksien leimahdettua Rakhinen osavaltiossa vuonna 2012. Maassa on esimerkiksi säädetty "rotua" suojelevia lakeja, jotka rajoittavat muun muassa uskonnon vaihtoa. Myös nationalistiset buddhalaismunkit ja heidän perustamansa Ma Ba Tha -liike levittävät vihapuhetta muslimeja vastaan.

"Aiemmin muslimivastaisuus on ollut paikallinen ongelma, mutta ääribuddhalaisuuden ja Ma Ba Tha -liikkeen takia se on lähtenyt leviämään lähes kaikkialle valtakuntaan. Se on huolestuttava ilmiö, joka näkyy kaikkialla ja kuuluu ihmisten puheissa", Kuuttila kertoo.

Wannerin ja Kuuttilan mukaan vaaleissa on nyt alle kymmenen muslimiehdokasta, vaikka ennen heitä on päässyt parlamenttiin asti. Kumpikaan suurimmista puolueista, USDP eikä NLD, ole ottanut ehdolle yhtään muslimia.

Vaalien alla myös toisinajattelijoiden ja median ahdistelu ja pidätykset ovat lisääntyneet. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin lokakuussa ilmestyneen raportin mukaan maa näyttääkin palanneen vanhoihin tapoihinsa. Sen mukaan maassa on lähes sata mielipidevankia.

"Viimeisten puolen vuoden aikana on tapahtunut takapakkia sekä median oikeuksissa että ihmisoikeuksissa muutenkin. On ennenaikaista sanoa, onko kyse suunnanmuutoksesta vai vaalihermostuksesta", Kuuttila toteaa.

Demokratiatukea Suomesta

Myanmar on nykyisin yksi Suomen tärkeimmistä kehitysyhteistyökumppaneista. Tänä vuonna tukea on tarkoitus antaa yhteensä kuudella miljoonalla eurolla.

Suomi on tukenut muun massa Myanmarin väestönlaskentaa ja rauhanprosessia etnisten vähemmistöjen kanssa. Demokratiatukea annetaan muun muassa suomalaisen Demo ry:n kautta. Järjestö aloitti maassa viime vuonna politiikkakoulun, jonka 50 osallistujasta 17 pyrkii nyt kansalliseen tai alueelliseen parlamenttiin

Politiikkakoulussa opetellaan puolueiden välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua. Siihen on suuri tarve – Demon toiminnanjohtajan Tiina Kukkamaa-Bahin mukaan maan poliitikoilla on hyvin hatara käsitys puolueen ja parlamentin roolista ylipäätään.

"Maassa ei ole avoimen keskustelun tai kyseenalaistamisen kulttuuria. Nyt tilanne on hitaasti muuttumassa, ja siellä on valtava halu oppia muiden maiden demokratiakehityksestä", hän kertoo.

Kolmessa neliviikkoisessa koulutuksessa on hänen mukaansa edetty lopulta puolueiden välisestä kyräilystä aitoihin yhteistyösuunnitelmiin.

Myanmarin kehitys politiikkademokratia Burma, Myanmar Demo ryUlkoministeriö

Lue myös

Lapsia lammikossa sateenvarjojen kanssa

Bangladeshiin paenneet rohingya-lapset pääsevät 2,5 vuoden odotuksen jälkeen kouluun

Bangladesh on aiemmin kieltänyt maahan paenneilta rohingya-pakolaisilta koulutuksen, koska se on pelännyt näiden jäävän maahan. Uusi pilottihanke tavoittaa 10 000 koululaista.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.
Sateenkaarilippu

Loppu homovitseille ja epäkunnioittavalle pukukoppikulttuurille

Hetero-oletukset, homofobia ja humoristisiksi tarkoitetut heitot ovat yhä yleisiä urheilumaailmassa. Epäkunnioittavaan pukukoppi- ja fanikulttuuriin tulee puuttua. Sitä helpottaa, kun osaa ottaa sateenkaariteemoja puheeksi, kirjoittaa Setan koulutusasiantuntija Marita Karvinen.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen