Uutiset

Joka toinen oppilas on koulukiusattu Etelä-Amerikassa

Taustalla yhteiskunnan ilmapiiri ja kasvava kilpailuhenkisyys.

Jopa 51 prosenttia kuudesluokkalaisista Latinalaisen Amerikan maissa on kokenut kiusaamista koulussa, tuore tutkimus paljastaa.

"On selvitettävä pikimmiten, mistä kiusaamisen yleisyys johtuu, sillä koulut heijastelevat yhteiskunnan ilmapiiriä", chileläinen antropologi Marcela Román vaatii. Hän teki tutkimuksen kollegansa Javier Murillon kanssa.

"Miksi yhteiskuntamme ja koulutuspolitiikkamme tuottavat ja sietävät näin paljon kiusaamista?" Román kysyy.

Kiusanteon yleisimpiä muotoja Latinalaisen Amerikan kouluissa ovat omaisuuden varastaminen tai tuhoaminen, sanalliset loukkaukset ja nimittelyt, fyysinen väkivalta, uhkailu, juorut ja sosiaalinen eristäminen. Myös nettikiusaaminen lisääntyy kovaa vauhtia.

Maaseudulla vähemmän

Alueen kuudesluokkalaiset ovat iältään 11-12-vuotiaita. Románin mukaan he kärsivät kiusaamisesta yhteiskuntaluokasta ja koulun tasosta riippumatta. Maaseudulla kiusataan vähemmän kuin kaupungeissa.

Tutkijat kytkevät kiusaamisen koulujärjestelmän kasvavaan kilpailuhenkisyyteen ja saavutuskeskeisyyteen. Kilpailun kiihtyessä suvaitsevaisuus ja toisten arvostaminen vähenevät, mikä lisää väkivallan riskiä.

Suurin joukko kiusatuista, 39 prosenttia, kertoi joutuneensa varkauden kohteeksi. Solvauksia oli kuullut 27 prosenttia ja väkivaltaa kokenut 17 prosenttia. Osuudet vaihtelevat maittain, mutta kärjessä oli usein Argentiina, kun taas Kuubassa kiusaamista havaittiin paljon keskimääräistä vähemmän.

Koko alueella kiusaamista sanoi kokeneensa keskimäärin puolet lapsista, mutta vielä enemmän oli niitä, jotka olivat todistaneet sitä. "On aina helpompaa nähdä, mitä toisille tapahtuu, kuin myöntää olevansa itsekin uhri", Román arvioi.

Uhrista syylliseksi

Chileläisen Magdalena Velázquezin seitsemänvuotiasta Antonia-tytärtä kiusattiin, eikä tilanne parantunut koulua vaihtamalla.

Luokan tytöt vaativat Antonialta rahaa tai makeisia ennen kuin ottivat hänet mukaan leikkeihinsä. Myös fyysistä väkivaltaa esiintyi, ja tytöllä oli usein käsivarret mustelmilla, Velázquez kertoo.

Kovin isku äidille oli kouluviranomaisten reaktio. "Järkytyin, kun he moittivat tytärtäni kyvyttömyydestä sopeutua ryhmään tai rahan tuomisesta kouluun. Antoniaa syytettiin kiusaamisesta, jonka uhri hän oli."

Chilen kouluissa viime vuonna tehty tutkimus kertoo, että kiusaaminen vähenee iän myötä. 13-14-vuotiasta kahdeksasluokkalaisista joka kymmenes oli kokenut kiusantekoa. Suomessa yläkoululaisista joutuu kiusatuksi noin kuusi prosenttia ja alakoululaisista puolet enemmän.

Koko yhteisö mukaan

Alan Wilkins Chilen opetusministeriöstä vakuuttaa, että kiusaamisesta, jonka uhreja on hänen mukaansa 20 000, pyritään eroon. Hallitus on aloittanut ohjelman, joka tähtää parempaan rinnakkaiseloon kouluissa.

Valtiolla on myös Turvallinen koulu -suunnitelma, joka pyrkii varjelemaan oppilaita kiusaamisen ohella muilta vaaroilta, kuten alkoholilta ja huumeilta.

Sosiologi Carolina Bascuñán arvostelee valtion politiikkaa, joka keskittyy vahinkojen korjaamiseen ennalta ehkäisyn sijasta. Viime vuonna voimaan tullut laki kouluväkivallasta on hänen mielestään liian rangaistuspainotteinen.

"Puuttuminen lasten tekemisiin ei riitä. Väkivaltaan voivat rohkaista koko kasvatusyhteisö ja perhe, jotka on saatava mukaan ehkäisemään ja hävittämään sitä", Bascuñán vaatii.

kansalaisoikeudet Etelä-Amerikka

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.

Tuoreimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

Luetuimmat

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat
Antropologi Jason Hickel haaveilee maailmasta ilman talouskasvua – ”Ajatus vihreästä kasvusta on epä-älyllinen”
Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi