Uutiset Koronaviruspandemia

Jemenin huthikapinalliset levittävät disinformaatiota koronasta ja estävät rokotetoimituksia – ”Terveystilanne on kammottava”, kertoi terveystyöntekijä ihmisoikeusjärjestölle

Jemenissä on alkanut toinen korona-aalto, mutta maan pohjoisosia hallussaan pitävät huthikapinalliset eivät ole määränneet rajoitustoimia. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan huthit ovat jopa estäneet rokotetoimituksia, koska WHO ei suostunut antamaan rokotteita ilman valvontaa.
Lääkepurkki ja neula kahden hansikkaalla peitetyn sormen välissä.
Koronarokotukset on saatu Jemenissä hädin tuskin alkuun muun muassa huthikapinallisten asettamien esteiden takia. (Kuva: Tim Reckmann / CC BY 2.0)

Jemenin huthiviranomaiset ovat estäneet tiedon levittämistä koronaviruksesta ja vaikeuttaneet kansainvälisiä yrityksiä toimittaa rokotteita hallitsemilleen alueille. Huthit ovat myös levittäneet aktiivisesti disinformaatiota viruksesta ja rokotteista, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW).

Järjestö on haastatellut nimettömästi useita terveysalan ammattilaisia Jemenin sisällä ja sen ulkopuolella sekä tutkinut huthiviranomaisten esiintymistä videoilla. Se vaatii, että rokotekuljetukset sallitaan välittömästi ja väärien tietojen levittäminen lopetetaan.

Jemenin hallitusta sekä Saudi-Arabian johtamaa liittoumaa vastaan taistelevat huthit pitävät hallussaan Jemenin pohjoisosia, muun muassa pääkaupunki Sanaata.

HRW:n mukaan koronan ensimmäisen aallon alkamisen aikaan keväällä 2020 huthien terveysministeriö otti pandemian vakavasti ja asetti joitakin rajoitustoimia, mutta pian huthien terveysministeri väitti testejä tehottomiksi ja ryhmän johtaja sanoi, että koronavirus on amerikkalainen salajuoni.

Kaksi terveystyöntekijää kertoi HRW:lle, että huthit myös asettivat erityisen tiedusteluyksikön ilmeisesti häiritäkseen ja uhkaillakseen terveydenhuollon työntekijöitä ja rajoittaakseen tietoa, jota nämä voivat toimittaa medialle tai kansainvälisille järjestöille.

Jo heinäkuussa kaikki sosiaalisen eristäytymisen toimet keskeytettiin maan pohjoisosissa, koska viruksen ei katsottu olevan enää uhka.

YK arvioi toisen korona-aallon alkaneen Jemenissä tämän vuoden maalis- tai huhtikuussa, jolloin tapausten määrä yli kaksinkertaistui kuudessa viikossa. Tilastotietoa saadaan kuitenkin vain eteläosista, sillä huthit ovat kieltäytyneet antamasta dataa tartunnoista ja kuolemista.

Myöskään rokotteita ei tiettävästi ole annettu huthien kontrolloimilla alueilla. Jemenille toimitettiin 360 000 annosta AstraZenecan rokotetta maaliskuun lopulla. Huthit ovat kuitenkin vaatineet lupaa jakaa rokotteita ilman valvontaa, mihin taas Maailman terveysjärjestö ei ole suostunut. Niinpä rokotteita jaetaan nyt vain etelässä, joka on hallituksen kannattajien aluetta.

Terveystyöntekijöiden mukaa huthit kieltäytyvät tunnustamasta pandemiaa pitääkseen talouden auki ja voidakseen näin varmistaa tärkeän rahoituslähteensä, maksujen keräämisen yrityksiltä.

Kaikki HRW:n haastattelemat terveystyöntekijät sanoivat, että toinen aalto Sanaassa on ollut pahempi kuin ensimmäinen. Jotkut kertoivat näkevänsä joka päivä kymmenittäin koronaa muistuttavista oireista kärsiviä.

”Terveystilanne on kammottava. Meillä ei ole kapasiteettia hoitaa pandemiaa. Saamme lääkkeitä vanhentuneina, koska logistisesti kestää liian kauan saada niitä. Olemme ylikuormittuneita koronatapausten takia, koska Sanaassa ei ole tarpeeksi karanteenikeskuksia. -- Pyydämme potilaita pysymään kotona, koska osastoilla on liikaa potilaita ja sänkymme ovat aina täynnä”, eräs terveystyöntekijä kertoi.

Jemenin konfliktiKoronaviruspandemia politiikkakonfliktiterveyssairaus/lääkintä Jemen

Lue myös

Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Mies puolilähikuvassa, taustalla maapallon kuva.

Glasgow’n ilmastokokouksesta uhkaa tulla rikkaiden maiden pelikenttä – Ympäristöjärjestöt vaativat kokouksen lykkäämistä rokotevajeen vuoksi

Köyhien maiden osallistuminen Glasgow’n ilmastokokoukseen on koronan takia riskialtista, vaikeaa ja kallista. Britannian hallitus on luvannut kustantaa rokotteet ja karanteenihotellit, mutta järjestelyjen kanssa alkaa olla kiire.
Liitutaululle kirjoitettu teksti covid-19, jota lapsen käsi koskettaa.

Koronapandemian pelätään pahentavan Tyynenmeren saarivaltioiden koulutuskriisiä – Toisen asteen opintoihin ei välttämättä enää palata

Monet Tyynenmeren saarivaltiot ovat menestyksekkäästi toteuttaneet yleistä oppivelvollisuutta jo vuosia, mutta koronapandemia on heikentämässä tilannetta. Esimerkiksi Fidžillä koronasulku jatkuu ja koululaisia kannustetaan etäopintoihin, vaikka vain noin puolella väestöstä on pääsy internetiin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.
Vesivoimalan patomuuri.

Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”

Vesivoimasta riippuvaisen Brasilian kaakkoisosan ja keskilännen patoaltaiden ja tekojärvien vedet ovat vähissä sateiden vähyyden vuoksi. Kuivuuden taustalla on muun muassa metsäkato.
Vakoja pellossa.

YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle

Tuoreen raportin mukaan maataloustuet pitäisi muokata niin, että ne tukisivat kestävää maataloutta – eivät esimerkiksi sokerin ja naudanlihan tuotantoa.

Tuoreimmat

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia
YK:n kehitysohjelma: Afganistan lähestyy ”universaalia” köyhyyttä – Kaupan häiriöt voivat johtaa talouden rajuun supistumiseen
Raportti: Egypti teloittaa terroriepäiltyjä ”ampumavälikohtauksissa” – Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch vaatii asekaupan lopettamista maan kanssa

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Jo lähes kolme neljäsosaa libanonilaisista elää köyhyydessä – Maan rikkailta vaaditaan vastuunottoa kriisin torjumiseksi