Uutiset Koronaviruspandemia

Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman

Miehitetyllä Länsirannalla rokotteita on jaettu juutalaissiirtokuntalaisille mutta ei palestiinalaisille. YK ja ihmisoikeusjärjestöt muistuttavat Israelia Geneven neljännen sopimuksen velvoitteista.
Israelin lippu
Israel on rokottanut kansalaisiaan ennätysvauhtia. (Kuva: Ishai Parasol / CC BY-SA 2.0)

YK ja ihmisoikeusjärjestöt ovat vaatineet Israelia toimittamaan koronarokotetta omien kansalaistensa lisäksi myös miehittämiensä Länsirannan ja Gazan palestiinalaisille asukkaille.

Israel on rokottanut kansalaisiaan ennätystahtia: yli 20 prosenttia on rokotettu. Rokotetta on tarjottu myös Israelin sisällä asuville palestiinalaisille, joilla on Israelin kansalaisuus, sekä miehitetyn Itä-Jerusalemin asukkaille.

Rokotteen ovat saaneet myös Länsirannan juutalaissiirtokuntien asukkaat – mutta eivät palestiinalaiset sen paremmin Länsirannalla kuin Gazassakaan.

”Mikään ei oikeuta tämän päivän todellisuutta osissa Länsirantaa. Siellä ihminen toisella puolella katua saa rokotteen ja toisella puolella asuva ei sillä perusteella, onko juutalainen vai palestiinalainen. Kaikkien samalla alueella pitäisi saada rokote etnisestä taustasta riippumatta”, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) Israelin ja Palestiinan johtaja Omar Shakir tiedotteessa.

Myös YK:n riippumat ihmisoikeusasiantuntijat julkaisivat viime viikolla lausunnon, jonka mukaan Israelin varmistettava rokotteiden saanti myös miehitettyjen alueiden asukkaille.

Velvoite perustuu neljänteen Geneven sopimukseen, jonka mukaan miehittäjävaltion pitää huolehtia miehitettyjen alueiden asukkaiden terveyspalveluista, myös epidemioiden hoidosta. Mitä pidempään miehitys kestää, sitä suurempi on velvollisuus, HRW huomauttaa tiedotteessaan.

Israel on miehittänyt Länsirantaa vuodesta 1967. Israel vetäytyi Gazasta vuonna 2005 mutta saartaa sitä yhä.

Israel puolestaan vetoaa Oslon sopimuksiin, jotka solmittiin palestiinalaishallinnon kanssa 1990-luvun alussa. Niiden mukaan palestiinalaisviranomaiset huolehtivat terveyspalveluista. Oslon sopimukset jakavat Länsirannan mutkikkaaseen kolmen alueen järjestelmään, jota hallitsee osin Israel, osin palestiinalaishallinto ja osin molemmat yhdessä.

”Heidän täytyy oppia huolehtimaan itsestään. Olemme auttaneet palestiinalaisia naapureitamme kriisin alusta asti, mukaan lukien terveystarvikkeilla, lääkkeillä ja neuvoilla. En usko, että tässä maassa on ketään, oli hänen näkemyksensä mikä tahansa, joka voisi kuvitella, että ottaisin rokotteen Israelin kansalaiselta ja antaisin sen kaikella hyväntahtoisuudella naapureillemme”, sanoi Israelin terveysministeri Yuli Edelstein brittiläiselle Sky News -kanavalle viime viikolla.

Tilannetta mutkistaa myös se, että on epäselvää, ovatko palestiinalaisviranomaiset virallisesti pyytäneet apua ja missä vaiheessa.

Israelin vastuu ei kuitenkaan poistu, vaikka palestiinalaisviranomaisilla onkin velvollisuuksia miehitettyjen alueiden asukkaita kohtaan, varsinkin, kun palestiinalaisviranomaisten toimivalta ja taloudelliset mahdollisuudet ovat rajalliset, HRW sanoo.

Miehitetyillä Palestiinalaisalueilla elää yhteensä noin 5,1 miljoonaa ihmistä. Koronavirustartuntoja on havaittu yli 170 000, kuolleita on 1 861. 8,8 miljoonan asukkaan Israelissa tartuntoja on havaittu yli 520 000. Yli 3 800 ihmistä on menehtynyt tautiin.

Palestiinalaisviranomaiset ovat tilanneet venäläistä Sputnik V -rokotetta, mutta sen ei odoteta saapuvan ennen helmikuuta. AstraZenecan rokotetta on tulossa maaliskuussa, ja lisäksi palestiinalaisten odotetaan saavan rokotteita myös WHO:n Covax-mekanismin kautta.

Israel ja PalestiinaKoronaviruspandemia politiikkakonfliktiterveyssairaus/lääkintä IsraelPalestiina

Kommentit

Lähettänyt Rauha Israeliin (ei varmistettu) 18.1.2021 - 19:59

Jutussa kutsutaan Israelia miehittäjäksi 9 kertaa, miksi? Miksi miehitystä pitää korostaa näin paljon, vaikka jutun pääasia on kai rokotteiden jakelu palestiinalaisille? Sitten ei ole edes selvää, ovatko Palestiinalaiset edes pyytäneet rokotteita. Tämä on taas yksi Israel-vastainen juttu muiden joukossa, joita Teija Laakso kirjoittaa. Kirjoittakaa seuraava juttu siitä, kuinka paljon palestiinalaisille annetaan rahaa maailmanlaajuisesti ja mitä niillä rahoilla on tehty.

Kiitos palautteesta. Miehitystä korostetaan jutussa näin paljon juuri sen takia, että jutun aiheena on rokotteiden jakelu: jos Israel ei miehittäisi Palestiinalaisalueita, sillä ei olisi velvollisuutta rokottaa alueen palestiinalaisia eikä jutulle oikeastaan olisi mitään perusteitakaan.

Aiheen poliittisuuden takia useimmat Palestiina-juttumme toki käsittelevät miehitystä tai konfliktia jollakin tavalla, mutta toki jonkin verran meillä on juttuja myös avustustyöstä ja vaikkapa kehitysyhteistyöstä.

Lähettänyt Rauha Israeliin (ei varmistettu) 18.1.2021 - 20:05

"miehittämiensä Länsirannan ja Gazan palestiinalaisille asukkaille." "Miehitetyillä Palestiinalaisalueilla elää yhteensä noin 5,1 miljoonaa ihmistä."
Gaza ei ole miehitetty, vaan saarrettu, ettei Hamas saisi täsmäohjuksia juutalaisia vastaan.

Kiitos palautteesta. Se, että Israel on vetäytynyt Gazasta mutta saartaa sitä yhä, on kerrottu jutussa. Kansainvälinen yhteisö pitää Gazaa yleisesti ottaen yhä miehitettynä juuri tuon saarron takia.

https://www.ts.fi/lukijoilta/656370/Todellisuus+loi+Gazassa+vasten+kasv…
Tämän kirjoituksen luettuani mietin, mitä tapahtuisi, jos Israel lopettaisi saarron?
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3103361-gaza-menetti-ainoan-henk…
Tämän luettuani mietin pitäisikö myös Egyptin toimittaa rokotteita palestiinalaisille?
Syytätte Israelia, mutta "unohdatte", että myös Egypti saartaa Gazaa.

Lähettänyt Rauha Israeliin (ei varmistettu) 19.1.2021 - 11:50

Varmaan ymmärrätte, mikä ajatukseni on? Sivustollanne aina kirjoitetaan siitä, mitä pahaa Israel tekee, mutta ei koskaan siitä, mitä pahaa Palestiinalaiset tekevät. Miksi sivustonne jutut ovat niin puolueellisia?

Siihen, mikä aihe ja näkökulma valikoituvat julkaistavaksi, vaikuttavat monet asiat: aika, resurssit, taustatiedon saatavuus, kiinnostavuus, se, onko aiheesta kirjoitettu aiemmin jne. Yleissääntöä siihen, miksi joku juttu julkaistaan ja miksi ei, ei siis ole. Tärkeitä arvoja sivustollamme (ja todennäköisesti myös monilla ns. perinteisillä, isoilla medioilla), ovat kuitenkin ihmisoikeudet ja kansainvälinen oikeus. Korostamme siis artikkeleissamme kansainvälisen oikeuden, YK:n ja ylipäätään kansainvälisen yhteisön kantoja, ja ne saavat enemmän painoarvoa. Mitä tulee yllä olevaan artikkeliin, kansainvälisen yhteisön kanta on suhteellisen selkeä ja siksi se saa enemmän näkyvyyttä. Olemme kuitenkin pyrkineet tuomaan jutussa esiin myös tilanteen monimutkaisuutta.

Lue myös

Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”

Maailman terveysjärjestön on tarkoitus jakaa tänä vuonna kaksi miljardia koronarokotetta Covax-mekanismin kautta. Ensimmäiset annettiin eilen, saajana muun muassa Ghanan presidentti Nana Akufo-Addo, joka rauhoitteli samalla rokoteskeptikoita.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.
Tietokoneen näppäimistö ja näyttö

Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö

Viranomaiset katkaisivat nettiyhteydet tai häiritsivät muuten internetin toimintaa viime vuonna lähes kaikilla mantereilla, käy ilmi Access Now -järjestön raportista. ”Internetin sulkeminen globaalin terveyskriisin aikana on uskomattoman vaarallista”, kritisoi järjestön edustaja Felicia Anthonio.
Virtaava joki.

Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan

Maanvyöry laukaisi Intian Uttarakhandissa noin 14 neliökilometriä laajan lumivyöryn, joka aiheutti alempana tuhotulvan. ”Tässä yhdistyy kolme yhteensattumaa: on ollut erittäin lämmin vuosi, epätavallisen runsasta lumen sulamista ja maanvyöry. Miksi juuri nyt? Vastaus piilee ilmastonmuutoksessa”, sanoo ympäristötieteen professori Mauri Pelto.
Naisia rivissä, joista yhdellä kädet avoinna.

7 + 1 syytä, miksi vietämme naistenpäivää

Naistenpäivänä ei ole tarkoitus juhlia vain oman elämän naisia, vaan se nostaa esiin sukupuolten epätasa-arvon myös kansainvälisenä ilmiönä. Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Noora Pohjanheimo kertoo, miksi naistenpäivää on syytä juhlia.
Maskilla suojautunut nainen puolilähikuvassa, etualalla mikrofoneja.

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen

Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja puhui tiistaina Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa. Hän toivoo EU:lta ja Suomelta lisää painostusta presidentti Aljaksandr Lukašenkaa kohtaan.

Tuoreimmat

Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö
Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan
Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Luetuimmat

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö
Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan
Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen