Uutiset Iranin ydinenergiakriisi

Iranille uusia kauppapakotteita

Pakotteet ovat ydinohjelmasta käytävien neuvottelujen hengen vastaisia, sanoo Iranin presidentti.
(Kuva: Nicolas Raymond / cc 2.0)

Yhdysvaltojen hallitus on jälleen kiristänyt Iranin vastaisia kauppapakotteita. Pakotteet kohdistuvat lähes 30 yritykseen, pankkiin ja henkilöön, joiden maa epäilee työskentelevän Iranin ydinohjelman parissa tai auttavan sitä välttelemään jo voimassa olevia kaupparajoituksia.

"Pakotteet ovat ristiriidassa neuvottelujen hengen kanssa", Iranin presidentti Hassan Rouhani sanoi elokuun lopussa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Iran ja länsimaat sopivat viime vuoden marraskuussa väliaikaisesta sopimuksesta Iranin ydinenergiaohjelmaa koskevan poliittisen kriisin ratkaisemiseksi. Osana väliaikaista sopimusta maat sopivat jäädyttävänsä uusien pakotteiden asettamisen.

Medialähteiden mukaan kansainvälinen ydinenergiajärjestö IAEA on ollut tyytyväinen Iranin toimiin kansainvälisten velvoitteidensa täyttämiseksi. Maa on muun muassa aloittanut neuvotteluissa sovittuja muutostöitä ydinlaitoksissaan ja perustanut tehtaan uraanin jalostamiseksi ydinaseeksi kelpaamattomaan muotoon.

IAEA:n mukaan kaikkia epäselvyyksiä ydinohjelman laajuudesta ei ole silti ratkaistu.

Lähes kaksi vuosikymmentä kiristyneellä kauppasaarrolla on ollut Iranin taloudelle lamauttava vaikutus. Maan maan kuluttajahinnat ovat kärsineet jätti-inflaatiosta ja esimerkiksi ruoan hinta on noussut useita kymmeniä prosentteja kuukaudessa viime vuosina.

Iranin talous kutistuikin Maailmanpankin laskelmien mukaan kuusi prosenttia viime vuonna.

Iranilla ja Yhdysvalloilla on pitkä vastakkainasettelun historia, joka juontaa jälkensä Yhdysvaltojen järjestämään sotilasvallankaappaukseen 1950-luvulla. Useat länsimaat ovat väittäneet Iranin käyttävän ydinenergiaohjelmaansa ydinaseen valmistukseen. Iranin mukaan ydinenergiaohjelma on puhtaasti rauhanomainen.

Iranin ydinenergiakriisi energiapolitiikkakonfliktiydinaseet Iran

Lue myös

Analyysi: Trumpin Iran-kanta testaa myös suhteen Natoon

Donald Trumpin tavoitteisiin on kuulunut Iranin ydinsopimuksen peruminen. Sopimuksen kohtalo paljastaa Trumpin suhtautumisen myös transatlanttiseen yhteistyöhön, arvioivat Jim Lobe ja Eli Clifton.

Iran-sopimus uhkaa kiihdyttää varustelua

Viime kuussa solmittu sopimus Iranin ydinaseiden rajoittamisesta uhkaa kiihdyttää tavanomaista asevarustelua Lähi-idässä.

Perivihollisista kumppaneiksi

Iranin ja Yhdysvaltojen välit saattavat olla lämpenemässä. Šaahin aikaista liittolaissuhdetta on tuskin mahdollista tavoitella, mutta suhteiden paraneminen voi laittaa uusiksi Lähi-idän strategisen palapelin, kirjoittaa Trita Parsi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.