Uutiset Intian naisten asema

Intialainen lääkäri tietää: Naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseen tarvitaan koko yhteiskuntaa – ”Oireiden hoitaminen ei poista itse sairautta”

Sunil Mehra aloitti uransa menestyvänä lastenlääkärinä yksityisillä poliklinikoilla mutta hoitaa nykyään sukupuolittunutta väkivaltaa kokeneita. Hänen mielestään myös miehet ja uskonnolliset yhteisöt tarvitaan mukaan väkivallan kitkemiseen.
Lääkäri Sunil Mehra lähikuvassa
Sunil Mehra hoitaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kokeneita. Hänen mukaansa tilanne on Intiassa viime vuosina parantunut, koska väkivallasta puhutaan enemmän. (Kuva: Merja Metsä-Heikkilä)

Intian seksuaalirikostilastot ovat karua luettavaa.

Esimerkiksi Delhissä raiskauksen uhriksi joutuu 22 naista sadastatuhannesta, kun muualla maassa luku on 6.

Väkivallan poistamiseksi tehdään Intiassa edelleen aivan liian vähän, sanoo lääkäri Sunil Mehra. Sukupuolittunut väkivalta seurauksineen on hänen ja hänen kollegojensa päivittäistä työsarkaa.

”Tuntuu, että me kehitysmaissa olemme erittäin hyviä politiikkasuositusten laatijoita. Käytännön toteutusta vain ei sitten näy”, intialaista MAMTA (Health Institute for Mother and Child) -järjestöä johtava Mehra sanoo.

Hän vieraili Suomessa marraskuussa osana Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n ja Suomen Gynekologiyhdistyksen viestintä- ja globaalikasvatuskampanjaa.

Mehran mukaan tilanne on Intiassa kuitenkin parantunut siinä mielessä, että väkivallasta paitsi puhutaan, myös sen määritelmä on laajentunut. Väkivalta on paitsi fyysistä, myös henkistä ja taloudellista.

”Se vaikuttaa naisten ja tyttöjen tilanteeseen niin monella tavalla. Se on avainkysymys heidän terveytensä kehityksessä, heidän oikeudessaan oppia ja kouluttautua”, hän tiivistää.

Järjestelmä on sokea

Sukupuolittunut väkivalta on Intiassa syvään juurtunutta, eikä suuri osa edes päädy tilastoihin. Seksuaalisen väkivallan lisäksi myös sukupuoleen perustuvat abortit, jopa tyttövauvojen murhat, ovat yleisiä. Vuonna 2015 Intiassa kerrottiin olevan 70 kylää, jossa ei ole syntynyt yhtään tyttölasta vuosikausiin.

Mehran mukaan terveydenhuoltojärjestelmä ei pysty usein puuttumaan naisten ja tyttöjen tilanteeseen, koska sitä ei yksinkertaisesti nähdä. Hoidetaan väkivallan aiheuttamia fyysisiä vammoja, ei-toivottuja raskauksia ja muita tilanteita, mutta psykososiaalinen tuki puuttuu, rakenteellisista muutoksista puhumattakaan.

”Jos naista kohdellaan halveksien ja syytetään esimerkiksi raiskatuksi tulemisesta sanoen, että ’itsepä pukeuduit noin’, eihän hän koskaan enää tule terveyskeskukseen. Myös terveydenhuollossa tarvitaan paljon valistusta.”

Mehra nostaa esiin monia yhteiskunnan tabuja, kuten avioliitoissa tapahtuvia raiskauksia.

”Avioliitot ovat usein sukujen välisiä sopimuksia. Mies näkee seksin oikeutenaan, ja naisen on alistuttava siihen. Avioliitossa tapahtuvien raiskauksien ja muun väkivallan ilmoittaminen viranomaisille aiheuttaisi skandaalin perheeseen ja sukuun, siksi naiset eivät uskalla sitä tehdä.”

Mehra korostaakin, että ennen muuta miesten ja uskonnollisten auktoriteettien pitäisi olla mukana vastustamassa sukupuolittunutta väkivaltaa.

”Lääkäritermein: oireiden hoitaminen ei poista itse sairautta. Rakenteellisen muutoksen pitäisi lähteä yhteiskunnan ylätasolta. Meillä on loistavia naispoliitikkoja, mutta heitä on aivan liian vähän. Tämä ongelma on kaikissa yhteiskunnissa: jopa täällä Skandinaviassa nähdään, että korkeimmista päätöksentekijöistä suhteettoman suuri osa on miehiä. Intiassa tuo kuilu on erittäin leveä.”

Mehra puhuukin ”ekosysteemitason” ratkaisuista väkivaltaan.

”Se on vaikeampaa mutta tehokkaampaa kuin väkivallan seurausten hoitaminen.”

Myös Intiasta löytyy onnistumistarinoita. Katuvalojen lisääminen paikoissa, joissa tapahtui paljon raiskauksia, vähensi väkivallantekoja. Tietyissä paikallisyhteisöissä tehty valistustyö on johtanut positiivisiin tuloksiin. Naisia on enemmän työelämässä, ja tietoisuus sukupuolittuneesta väkivallasta on lisääntynyt. Myös media kertoo ilmiöstä enemmän ja paremmin.

Tutkimustietoa eri toimenpiteiden tehosta on kuitenkin vähän.

”Työn pitäisi ulottua laajalle, sen pitäisi lähteä kouluista ja kodeista. Tyttölasten pitää saada yhtä paljon ravintoa kuin poikien. Tyttöjen osallisuutta on lisättävä. Lisäksi tarvitaan kokonaisvaltaista seksuaalikasvatusta.”

Slummi avasi silmät

Intialaisen yhteiskunnan eriarvoisuus ja monet kerrokset ovat tuttuja Mehralle. Hän aloitti uransa menestyvänä lastenlääkärinä yksityisillä poliklinikoilla, kunnes luennointipyyntö vei hänet slummiin.

”Katsoin niiden ihmisten elämää ja tajusin, että elämme ihan eri todellisuuksissa. Luovuin vähitellen sairaalatyöstäni ja aloin tehdä työtä köyhissä ja haavoittuvissa yhteisöissä. ”

Mehra ei ole katunut.

”Yritän sanoa nuorille lääkäreille, että ihminen voi tehdä laajasti hyviä asioita ja silti tienata riittävästi elämiseen. ”

Mehran johtama MAMTA tekee ennaltaehkäisevän terveydenhoitotyön lisäksi myös tutkimusta ja julkaisee sitä kansainvälisesti.

”Kehitysmaidenkin julkisen terveydenhuollon piirissä tehdään paljon hyvää ja rohkaisevaa työtä. Sitä on syytä tuoda esiin.”

Intian naisten asema ihmisoikeudetgendersukupuolten tasa-arvokulttuuriterveys Intia

Lue myös

Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Kuusi naista näyttää peukkua kameralle.

Abortin teettäjä kohtaa usein vihaa Intiassa

Raskauden keskeytys on ollut Intiassa laillista vuodesta 1971, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan terveydenhuoltohenkilökunnan asenteet ovat vihamielisiä. ”Naiset kertoivat, että kun he pyysivät julkisesta terveydenhuollosta aborttia, heiltä usein joko evättiin se tai heitä kohdeltiin äärimmäisen nöyryyttävästi”, kertoo Masum-järjestön projektikoordinaattori Hemlata Pisal.
Naisia kumartuneena riisipellolla

Intialaiskylän naiset saivat oikeuden maahansa – ”Taistelua oman identiteetin puolesta”

Maharashtran osavaltiossa on alettu soveltaa 13 vuotta sitten säädettyä lakia metsissä asuvien alkuperäiskansojen oikeuksista maihinsa ja metsiinsä. Se koskee myös naisia. ”Aiemmin naiset olivat liian peloissaan, jotta olisivat vaatineet osuuttaan maasta”, kertoo 1,2 hehtaaria nyt virallisesti omistava Sarajaulabai Ganesh Sonar.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Mehiläinen kukassa.

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt

Luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen uhkaa sekä kehitysyhteistyön tavoitteita että ihmiskunnan tulevaisuutta yleensäkin. Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen pitäisi nostaa biodiversiteettikysymykset kehitysyhteistyönsä ytimeen.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ydinaseet kieltävä sopimus astui tänään voimaan – Suomalaisvaikuttajat vaativat Suomea liittymään sopimukseen

YK:n pääsihteeri António Guterres kiitteli sopimuksen ratifioineita maita. Yksikään suurista ydinasevalloista eikä kovin moni Euroopan maakaan ole mukana sopimuksessa.
Aikakauslehden aukeama, jossa teksti Kadonneiden laiva.

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja

Taina Tervoselle on myönnetty ensimmäinen kehitysjournalismin palkinto. Tervonen on tarttunut tärkeään aiheeseen, josta uutisoidaan aivan liian vähän, totesi asiantuntijaraati perusteluissaan.
Suomen lippu ja sininen taivas

Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi

Vain neljännes suomalaisyrityksistä arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä.

Tuoreimmat

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt
Ydinaseet kieltävä sopimus astui tänään voimaan – Suomalaisvaikuttajat vaativat Suomea liittymään sopimukseen
Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja
Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi
20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena
Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti