Uutiset Intian naisten asema

Intialainen lääkäri tietää: Naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseen tarvitaan koko yhteiskuntaa – ”Oireiden hoitaminen ei poista itse sairautta”

Sunil Mehra aloitti uransa menestyvänä lastenlääkärinä yksityisillä poliklinikoilla mutta hoitaa nykyään sukupuolittunutta väkivaltaa kokeneita. Hänen mielestään myös miehet ja uskonnolliset yhteisöt tarvitaan mukaan väkivallan kitkemiseen.
Lääkäri Sunil Mehra lähikuvassa
Sunil Mehra hoitaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kokeneita. Hänen mukaansa tilanne on Intiassa viime vuosina parantunut, koska väkivallasta puhutaan enemmän. (Kuva: Merja Metsä-Heikkilä)

Intian seksuaalirikostilastot ovat karua luettavaa.

Esimerkiksi Delhissä raiskauksen uhriksi joutuu 22 naista sadastatuhannesta, kun muualla maassa luku on 6.

Väkivallan poistamiseksi tehdään Intiassa edelleen aivan liian vähän, sanoo lääkäri Sunil Mehra. Sukupuolittunut väkivalta seurauksineen on hänen ja hänen kollegojensa päivittäistä työsarkaa.

”Tuntuu, että me kehitysmaissa olemme erittäin hyviä politiikkasuositusten laatijoita. Käytännön toteutusta vain ei sitten näy”, intialaista MAMTA (Health Institute for Mother and Child) -järjestöä johtava Mehra sanoo.

Hän vieraili Suomessa marraskuussa osana Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n ja Suomen Gynekologiyhdistyksen viestintä- ja globaalikasvatuskampanjaa.

Mehran mukaan tilanne on Intiassa kuitenkin parantunut siinä mielessä, että väkivallasta paitsi puhutaan, myös sen määritelmä on laajentunut. Väkivalta on paitsi fyysistä, myös henkistä ja taloudellista.

”Se vaikuttaa naisten ja tyttöjen tilanteeseen niin monella tavalla. Se on avainkysymys heidän terveytensä kehityksessä, heidän oikeudessaan oppia ja kouluttautua”, hän tiivistää.

Järjestelmä on sokea

Sukupuolittunut väkivalta on Intiassa syvään juurtunutta, eikä suuri osa edes päädy tilastoihin. Seksuaalisen väkivallan lisäksi myös sukupuoleen perustuvat abortit, jopa tyttövauvojen murhat, ovat yleisiä. Vuonna 2015 Intiassa kerrottiin olevan 70 kylää, jossa ei ole syntynyt yhtään tyttölasta vuosikausiin.

Mehran mukaan terveydenhuoltojärjestelmä ei pysty usein puuttumaan naisten ja tyttöjen tilanteeseen, koska sitä ei yksinkertaisesti nähdä. Hoidetaan väkivallan aiheuttamia fyysisiä vammoja, ei-toivottuja raskauksia ja muita tilanteita, mutta psykososiaalinen tuki puuttuu, rakenteellisista muutoksista puhumattakaan.

”Jos naista kohdellaan halveksien ja syytetään esimerkiksi raiskatuksi tulemisesta sanoen, että ’itsepä pukeuduit noin’, eihän hän koskaan enää tule terveyskeskukseen. Myös terveydenhuollossa tarvitaan paljon valistusta.”

Mehra nostaa esiin monia yhteiskunnan tabuja, kuten avioliitoissa tapahtuvia raiskauksia.

”Avioliitot ovat usein sukujen välisiä sopimuksia. Mies näkee seksin oikeutenaan, ja naisen on alistuttava siihen. Avioliitossa tapahtuvien raiskauksien ja muun väkivallan ilmoittaminen viranomaisille aiheuttaisi skandaalin perheeseen ja sukuun, siksi naiset eivät uskalla sitä tehdä.”

Mehra korostaakin, että ennen muuta miesten ja uskonnollisten auktoriteettien pitäisi olla mukana vastustamassa sukupuolittunutta väkivaltaa.

”Lääkäritermein: oireiden hoitaminen ei poista itse sairautta. Rakenteellisen muutoksen pitäisi lähteä yhteiskunnan ylätasolta. Meillä on loistavia naispoliitikkoja, mutta heitä on aivan liian vähän. Tämä ongelma on kaikissa yhteiskunnissa: jopa täällä Skandinaviassa nähdään, että korkeimmista päätöksentekijöistä suhteettoman suuri osa on miehiä. Intiassa tuo kuilu on erittäin leveä.”

Mehra puhuukin ”ekosysteemitason” ratkaisuista väkivaltaan.

”Se on vaikeampaa mutta tehokkaampaa kuin väkivallan seurausten hoitaminen.”

Myös Intiasta löytyy onnistumistarinoita. Katuvalojen lisääminen paikoissa, joissa tapahtui paljon raiskauksia, vähensi väkivallantekoja. Tietyissä paikallisyhteisöissä tehty valistustyö on johtanut positiivisiin tuloksiin. Naisia on enemmän työelämässä, ja tietoisuus sukupuolittuneesta väkivallasta on lisääntynyt. Myös media kertoo ilmiöstä enemmän ja paremmin.

Tutkimustietoa eri toimenpiteiden tehosta on kuitenkin vähän.

”Työn pitäisi ulottua laajalle, sen pitäisi lähteä kouluista ja kodeista. Tyttölasten pitää saada yhtä paljon ravintoa kuin poikien. Tyttöjen osallisuutta on lisättävä. Lisäksi tarvitaan kokonaisvaltaista seksuaalikasvatusta.”

Slummi avasi silmät

Intialaisen yhteiskunnan eriarvoisuus ja monet kerrokset ovat tuttuja Mehralle. Hän aloitti uransa menestyvänä lastenlääkärinä yksityisillä poliklinikoilla, kunnes luennointipyyntö vei hänet slummiin.

”Katsoin niiden ihmisten elämää ja tajusin, että elämme ihan eri todellisuuksissa. Luovuin vähitellen sairaalatyöstäni ja aloin tehdä työtä köyhissä ja haavoittuvissa yhteisöissä. ”

Mehra ei ole katunut.

”Yritän sanoa nuorille lääkäreille, että ihminen voi tehdä laajasti hyviä asioita ja silti tienata riittävästi elämiseen. ”

Mehran johtama MAMTA tekee ennaltaehkäisevän terveydenhoitotyön lisäksi myös tutkimusta ja julkaisee sitä kansainvälisesti.

”Kehitysmaidenkin julkisen terveydenhuollon piirissä tehdään paljon hyvää ja rohkaisevaa työtä. Sitä on syytä tuoda esiin.”

Intian naisten asema ihmisoikeudetgendersukupuolten tasa-arvokulttuuriterveys Intia

Lue myös

Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Kuusi naista näyttää peukkua kameralle.

Abortin teettäjä kohtaa usein vihaa Intiassa

Raskauden keskeytys on ollut Intiassa laillista vuodesta 1971, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan terveydenhuoltohenkilökunnan asenteet ovat vihamielisiä. ”Naiset kertoivat, että kun he pyysivät julkisesta terveydenhuollosta aborttia, heiltä usein joko evättiin se tai heitä kohdeltiin äärimmäisen nöyryyttävästi”, kertoo Masum-järjestön projektikoordinaattori Hemlata Pisal.
Naisia kumartuneena riisipellolla

Intialaiskylän naiset saivat oikeuden maahansa – ”Taistelua oman identiteetin puolesta”

Maharashtran osavaltiossa on alettu soveltaa 13 vuotta sitten säädettyä lakia metsissä asuvien alkuperäiskansojen oikeuksista maihinsa ja metsiinsä. Se koskee myös naisia. ”Aiemmin naiset olivat liian peloissaan, jotta olisivat vaatineet osuuttaan maasta”, kertoo 1,2 hehtaaria nyt virallisesti omistava Sarajaulabai Ganesh Sonar.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Muuri, jossa piirroksia.

Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”

Israelin armeija pidättää vuosittain satoja alaikäisiä. Lasten pidättäminen sotatilalain nojalla pitäisi lopettaa, sanoo Pelastakaa Lapset. Monelle lapselle kokemus on tuoreen selvityksen mukaan nöyryyttävä.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.

Tuoreimmat

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”