Uutiset Intian naisten asema

Intialainen lääkäri tietää: Naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseen tarvitaan koko yhteiskuntaa – ”Oireiden hoitaminen ei poista itse sairautta”

Sunil Mehra aloitti uransa menestyvänä lastenlääkärinä yksityisillä poliklinikoilla mutta hoitaa nykyään sukupuolittunutta väkivaltaa kokeneita. Hänen mielestään myös miehet ja uskonnolliset yhteisöt tarvitaan mukaan väkivallan kitkemiseen.
Lääkäri Sunil Mehra lähikuvassa
Sunil Mehra hoitaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kokeneita. Hänen mukaansa tilanne on Intiassa viime vuosina parantunut, koska väkivallasta puhutaan enemmän. (Kuva: Merja Metsä-Heikkilä)

Intian seksuaalirikostilastot ovat karua luettavaa.

Esimerkiksi Delhissä raiskauksen uhriksi joutuu 22 naista sadastatuhannesta, kun muualla maassa luku on 6.

Väkivallan poistamiseksi tehdään Intiassa edelleen aivan liian vähän, sanoo lääkäri Sunil Mehra. Sukupuolittunut väkivalta seurauksineen on hänen ja hänen kollegojensa päivittäistä työsarkaa.

”Tuntuu, että me kehitysmaissa olemme erittäin hyviä politiikkasuositusten laatijoita. Käytännön toteutusta vain ei sitten näy”, intialaista MAMTA (Health Institute for Mother and Child) -järjestöä johtava Mehra sanoo.

Hän vieraili Suomessa marraskuussa osana Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n ja Suomen Gynekologiyhdistyksen viestintä- ja globaalikasvatuskampanjaa.

Mehran mukaan tilanne on Intiassa kuitenkin parantunut siinä mielessä, että väkivallasta paitsi puhutaan, myös sen määritelmä on laajentunut. Väkivalta on paitsi fyysistä, myös henkistä ja taloudellista.

”Se vaikuttaa naisten ja tyttöjen tilanteeseen niin monella tavalla. Se on avainkysymys heidän terveytensä kehityksessä, heidän oikeudessaan oppia ja kouluttautua”, hän tiivistää.

Järjestelmä on sokea

Sukupuolittunut väkivalta on Intiassa syvään juurtunutta, eikä suuri osa edes päädy tilastoihin. Seksuaalisen väkivallan lisäksi myös sukupuoleen perustuvat abortit, jopa tyttövauvojen murhat, ovat yleisiä. Vuonna 2015 Intiassa kerrottiin olevan 70 kylää, jossa ei ole syntynyt yhtään tyttölasta vuosikausiin.

Mehran mukaan terveydenhuoltojärjestelmä ei pysty usein puuttumaan naisten ja tyttöjen tilanteeseen, koska sitä ei yksinkertaisesti nähdä. Hoidetaan väkivallan aiheuttamia fyysisiä vammoja, ei-toivottuja raskauksia ja muita tilanteita, mutta psykososiaalinen tuki puuttuu, rakenteellisista muutoksista puhumattakaan.

”Jos naista kohdellaan halveksien ja syytetään esimerkiksi raiskatuksi tulemisesta sanoen, että ’itsepä pukeuduit noin’, eihän hän koskaan enää tule terveyskeskukseen. Myös terveydenhuollossa tarvitaan paljon valistusta.”

Mehra nostaa esiin monia yhteiskunnan tabuja, kuten avioliitoissa tapahtuvia raiskauksia.

”Avioliitot ovat usein sukujen välisiä sopimuksia. Mies näkee seksin oikeutenaan, ja naisen on alistuttava siihen. Avioliitossa tapahtuvien raiskauksien ja muun väkivallan ilmoittaminen viranomaisille aiheuttaisi skandaalin perheeseen ja sukuun, siksi naiset eivät uskalla sitä tehdä.”

Mehra korostaakin, että ennen muuta miesten ja uskonnollisten auktoriteettien pitäisi olla mukana vastustamassa sukupuolittunutta väkivaltaa.

”Lääkäritermein: oireiden hoitaminen ei poista itse sairautta. Rakenteellisen muutoksen pitäisi lähteä yhteiskunnan ylätasolta. Meillä on loistavia naispoliitikkoja, mutta heitä on aivan liian vähän. Tämä ongelma on kaikissa yhteiskunnissa: jopa täällä Skandinaviassa nähdään, että korkeimmista päätöksentekijöistä suhteettoman suuri osa on miehiä. Intiassa tuo kuilu on erittäin leveä.”

Mehra puhuukin ”ekosysteemitason” ratkaisuista väkivaltaan.

”Se on vaikeampaa mutta tehokkaampaa kuin väkivallan seurausten hoitaminen.”

Myös Intiasta löytyy onnistumistarinoita. Katuvalojen lisääminen paikoissa, joissa tapahtui paljon raiskauksia, vähensi väkivallantekoja. Tietyissä paikallisyhteisöissä tehty valistustyö on johtanut positiivisiin tuloksiin. Naisia on enemmän työelämässä, ja tietoisuus sukupuolittuneesta väkivallasta on lisääntynyt. Myös media kertoo ilmiöstä enemmän ja paremmin.

Tutkimustietoa eri toimenpiteiden tehosta on kuitenkin vähän.

”Työn pitäisi ulottua laajalle, sen pitäisi lähteä kouluista ja kodeista. Tyttölasten pitää saada yhtä paljon ravintoa kuin poikien. Tyttöjen osallisuutta on lisättävä. Lisäksi tarvitaan kokonaisvaltaista seksuaalikasvatusta.”

Slummi avasi silmät

Intialaisen yhteiskunnan eriarvoisuus ja monet kerrokset ovat tuttuja Mehralle. Hän aloitti uransa menestyvänä lastenlääkärinä yksityisillä poliklinikoilla, kunnes luennointipyyntö vei hänet slummiin.

”Katsoin niiden ihmisten elämää ja tajusin, että elämme ihan eri todellisuuksissa. Luovuin vähitellen sairaalatyöstäni ja aloin tehdä työtä köyhissä ja haavoittuvissa yhteisöissä. ”

Mehra ei ole katunut.

”Yritän sanoa nuorille lääkäreille, että ihminen voi tehdä laajasti hyviä asioita ja silti tienata riittävästi elämiseen. ”

Mehran johtama MAMTA tekee ennaltaehkäisevän terveydenhoitotyön lisäksi myös tutkimusta ja julkaisee sitä kansainvälisesti.

”Kehitysmaidenkin julkisen terveydenhuollon piirissä tehdään paljon hyvää ja rohkaisevaa työtä. Sitä on syytä tuoda esiin.”

Intian naisten asema ihmisoikeudetgendersukupuolten tasa-arvokulttuuriterveys Intia

Lue myös

Naisia kumartuneena riisipellolla

Intialaiskylän naiset saivat oikeuden maahansa – ”Taistelua oman identiteetin puolesta”

Maharashtran osavaltiossa on alettu soveltaa 13 vuotta sitten säädettyä lakia metsissä asuvien alkuperäiskansojen oikeuksista maihinsa ja metsiinsä. Se koskee myös naisia. ”Aiemmin naiset olivat liian peloissaan, jotta olisivat vaatineet osuuttaan maasta”, kertoo 1,2 hehtaaria nyt virallisesti omistava Sarajaulabai Ganesh Sonar.
Hennatatuoidut kädet rannerenkaissa

Pula naisista lisää ihmiskauppaa Kiinassa ja Intiassa – Kauppias on usein oma sukulainen

Kiinassa ja Intia on miehiä kymmeniä miljoonia enemmän kuin naisia. Siksi morsiamista on kova pula. ”Naisista on tullut kauppatavaraa, joka on niin kysyttyä, että ihmiset ovat valmiita väkivaltaan sen vuoksi”, kertoo Human Rights Watchin vanhempi tutkija Heather Barr.
Intialainen Harish Sadani näyttää MAVA-järjestön käyntikorttiaan

Stereotyyppiset sukupuoliroolit piinaavat myös miehiä, uskoo Suomessa vieraileva intialaisaktivisti Harish Sadani

Suomessa parhaillaan vieraileva Harish Sadani on päähenkilönä suomalaisdokumentissa, jossa kerrotaan hänen johtamansa MAVA-järjestön työstä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja epätasa-arvoa vastaan. Järjestö ottaa miehet mukaan tasa-arvon edistämiseen ja yrittää murtaa vanhanaikaiset käsitykset siitä, millaisia miesten ja naisten tulisi olla.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.
Jäävuoria Grönlannissa

Ympäristöhuoli koskettaa myös lapsia – Katso video partiolaisten mietteistä!

Tiedetoimittaja Mikko Pelttarin ja kuvittaja Jenna Kunnaksen lastenkirja Näkymätön myrsky muistuttaa, ettei ilmastonmuutos ole lasten harteilla mutta jokainen voi silti tehdä jotain. Laajasalon opiston toimittajaopiskelijat lukivat kirjan haagalaiselle partiolippukunnalle, jonka jäsenet ovat jo huomanneet ilmaston muuttumisen merkit. Katso video!
Mies puun alla, kivi taustalla

Kenialaisella aktivistilla Paul Okumulla on ajatus siitä, miten rikkaat maat voivat tehdä maailmasta reilumman – ”Lopettakaa sekaantuminen”

Euroopassa keskustellaan nykyään paljon siitä, pitäisikö hyvinvointia mitata jollakin muulla tavalla kuin bruttokansantuotteella. Kenialainen aktivisti Paul Okumu kehottaa miettimään, kenen kustannuksella hyvinvointi tulee.