Uutiset Intian naisten asema

Intialainen lääkäri tietää: Naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseen tarvitaan koko yhteiskuntaa – ”Oireiden hoitaminen ei poista itse sairautta”

Sunil Mehra aloitti uransa menestyvänä lastenlääkärinä yksityisillä poliklinikoilla mutta hoitaa nykyään sukupuolittunutta väkivaltaa kokeneita. Hänen mielestään myös miehet ja uskonnolliset yhteisöt tarvitaan mukaan väkivallan kitkemiseen.
Lääkäri Sunil Mehra lähikuvassa
Sunil Mehra hoitaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kokeneita. Hänen mukaansa tilanne on Intiassa viime vuosina parantunut, koska väkivallasta puhutaan enemmän. (Kuva: Merja Metsä-Heikkilä)

Intian seksuaalirikostilastot ovat karua luettavaa.

Esimerkiksi Delhissä raiskauksen uhriksi joutuu 22 naista sadastatuhannesta, kun muualla maassa luku on 6.

Väkivallan poistamiseksi tehdään Intiassa edelleen aivan liian vähän, sanoo lääkäri Sunil Mehra. Sukupuolittunut väkivalta seurauksineen on hänen ja hänen kollegojensa päivittäistä työsarkaa.

”Tuntuu, että me kehitysmaissa olemme erittäin hyviä politiikkasuositusten laatijoita. Käytännön toteutusta vain ei sitten näy”, intialaista MAMTA (Health Institute for Mother and Child) -järjestöä johtava Mehra sanoo.

Hän vieraili Suomessa marraskuussa osana Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n ja Suomen Gynekologiyhdistyksen viestintä- ja globaalikasvatuskampanjaa.

Mehran mukaan tilanne on Intiassa kuitenkin parantunut siinä mielessä, että väkivallasta paitsi puhutaan, myös sen määritelmä on laajentunut. Väkivalta on paitsi fyysistä, myös henkistä ja taloudellista.

”Se vaikuttaa naisten ja tyttöjen tilanteeseen niin monella tavalla. Se on avainkysymys heidän terveytensä kehityksessä, heidän oikeudessaan oppia ja kouluttautua”, hän tiivistää.

Järjestelmä on sokea

Sukupuolittunut väkivalta on Intiassa syvään juurtunutta, eikä suuri osa edes päädy tilastoihin. Seksuaalisen väkivallan lisäksi myös sukupuoleen perustuvat abortit, jopa tyttövauvojen murhat, ovat yleisiä. Vuonna 2015 Intiassa kerrottiin olevan 70 kylää, jossa ei ole syntynyt yhtään tyttölasta vuosikausiin.

Mehran mukaan terveydenhuoltojärjestelmä ei pysty usein puuttumaan naisten ja tyttöjen tilanteeseen, koska sitä ei yksinkertaisesti nähdä. Hoidetaan väkivallan aiheuttamia fyysisiä vammoja, ei-toivottuja raskauksia ja muita tilanteita, mutta psykososiaalinen tuki puuttuu, rakenteellisista muutoksista puhumattakaan.

”Jos naista kohdellaan halveksien ja syytetään esimerkiksi raiskatuksi tulemisesta sanoen, että ’itsepä pukeuduit noin’, eihän hän koskaan enää tule terveyskeskukseen. Myös terveydenhuollossa tarvitaan paljon valistusta.”

Mehra nostaa esiin monia yhteiskunnan tabuja, kuten avioliitoissa tapahtuvia raiskauksia.

”Avioliitot ovat usein sukujen välisiä sopimuksia. Mies näkee seksin oikeutenaan, ja naisen on alistuttava siihen. Avioliitossa tapahtuvien raiskauksien ja muun väkivallan ilmoittaminen viranomaisille aiheuttaisi skandaalin perheeseen ja sukuun, siksi naiset eivät uskalla sitä tehdä.”

Mehra korostaakin, että ennen muuta miesten ja uskonnollisten auktoriteettien pitäisi olla mukana vastustamassa sukupuolittunutta väkivaltaa.

”Lääkäritermein: oireiden hoitaminen ei poista itse sairautta. Rakenteellisen muutoksen pitäisi lähteä yhteiskunnan ylätasolta. Meillä on loistavia naispoliitikkoja, mutta heitä on aivan liian vähän. Tämä ongelma on kaikissa yhteiskunnissa: jopa täällä Skandinaviassa nähdään, että korkeimmista päätöksentekijöistä suhteettoman suuri osa on miehiä. Intiassa tuo kuilu on erittäin leveä.”

Mehra puhuukin ”ekosysteemitason” ratkaisuista väkivaltaan.

”Se on vaikeampaa mutta tehokkaampaa kuin väkivallan seurausten hoitaminen.”

Myös Intiasta löytyy onnistumistarinoita. Katuvalojen lisääminen paikoissa, joissa tapahtui paljon raiskauksia, vähensi väkivallantekoja. Tietyissä paikallisyhteisöissä tehty valistustyö on johtanut positiivisiin tuloksiin. Naisia on enemmän työelämässä, ja tietoisuus sukupuolittuneesta väkivallasta on lisääntynyt. Myös media kertoo ilmiöstä enemmän ja paremmin.

Tutkimustietoa eri toimenpiteiden tehosta on kuitenkin vähän.

”Työn pitäisi ulottua laajalle, sen pitäisi lähteä kouluista ja kodeista. Tyttölasten pitää saada yhtä paljon ravintoa kuin poikien. Tyttöjen osallisuutta on lisättävä. Lisäksi tarvitaan kokonaisvaltaista seksuaalikasvatusta.”

Slummi avasi silmät

Intialaisen yhteiskunnan eriarvoisuus ja monet kerrokset ovat tuttuja Mehralle. Hän aloitti uransa menestyvänä lastenlääkärinä yksityisillä poliklinikoilla, kunnes luennointipyyntö vei hänet slummiin.

”Katsoin niiden ihmisten elämää ja tajusin, että elämme ihan eri todellisuuksissa. Luovuin vähitellen sairaalatyöstäni ja aloin tehdä työtä köyhissä ja haavoittuvissa yhteisöissä. ”

Mehra ei ole katunut.

”Yritän sanoa nuorille lääkäreille, että ihminen voi tehdä laajasti hyviä asioita ja silti tienata riittävästi elämiseen. ”

Mehran johtama MAMTA tekee ennaltaehkäisevän terveydenhoitotyön lisäksi myös tutkimusta ja julkaisee sitä kansainvälisesti.

”Kehitysmaidenkin julkisen terveydenhuollon piirissä tehdään paljon hyvää ja rohkaisevaa työtä. Sitä on syytä tuoda esiin.”

Intian naisten asema ihmisoikeudetgendersukupuolten tasa-arvokulttuuriterveys Intia

Lue myös

Kuusi naista näyttää peukkua kameralle.

Abortin teettäjä kohtaa usein vihaa Intiassa

Raskauden keskeytys on ollut Intiassa laillista vuodesta 1971, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan terveydenhuoltohenkilökunnan asenteet ovat vihamielisiä. ”Naiset kertoivat, että kun he pyysivät julkisesta terveydenhuollosta aborttia, heiltä usein joko evättiin se tai heitä kohdeltiin äärimmäisen nöyryyttävästi”, kertoo Masum-järjestön projektikoordinaattori Hemlata Pisal.
Naisia kumartuneena riisipellolla

Intialaiskylän naiset saivat oikeuden maahansa – ”Taistelua oman identiteetin puolesta”

Maharashtran osavaltiossa on alettu soveltaa 13 vuotta sitten säädettyä lakia metsissä asuvien alkuperäiskansojen oikeuksista maihinsa ja metsiinsä. Se koskee myös naisia. ”Aiemmin naiset olivat liian peloissaan, jotta olisivat vaatineet osuuttaan maasta”, kertoo 1,2 hehtaaria nyt virallisesti omistava Sarajaulabai Ganesh Sonar.
Hennatatuoidut kädet rannerenkaissa

Pula naisista lisää ihmiskauppaa Kiinassa ja Intiassa – Kauppias on usein oma sukulainen

Kiinassa ja Intia on miehiä kymmeniä miljoonia enemmän kuin naisia. Siksi morsiamista on kova pula. ”Naisista on tullut kauppatavaraa, joka on niin kysyttyä, että ihmiset ovat valmiita väkivaltaan sen vuoksi”, kertoo Human Rights Watchin vanhempi tutkija Heather Barr.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennuksia.

”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa

Raskauskomplikaatiot ovat Keniassa yleinen nuorten naisten kuolinsyy. Heillä pitäisi olla samat oikeudet seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin kuin aikuisillakin, mutta käytännössä näin ei tapahdu, sanoo yhteisöjärjestö Umoja Women Mobile Health Caren perustaja Georgina Nyambura.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.

Tuoreimmat

”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla