Uutiset Koulutus kehitysmaissa

Ilmastonmuutos uhkaa tyttöjen koulunkäyntiä eteläisen Afrikan syrjäseuduilla

Tulvivat joet voivat estää koulunpääsyn, mutta ilmastonmuutoksella on myös välilliset vaikutuksensa. Jos perheet kohtaavat taloudellisia vaikeuksia, tyttöjen koulunkäynti on usein säästökohde.
Tummaihoinen koululainen pitelee käsissään muistiinpanoja.
Hyvä koulutus ja sukupuolten tasa-arvo ovat tärkeitä kestävän kehityksen tavoitteita. Toimeentulon ollessa uhattuna tyttöjen koulutuksesta kuitenkin tingitään helposti. (Kuva: Plan International)

Sambian ja Zimbabwen syrjäseuduilla yhä useampi tyttö joutuu jättämään koulun kesken tai heidät pakotetaan lapsiavioliittoon. Kehityksen taustalla on ilmastonmuutos ja sen vaikutukset perheiden arkeen, todetaan Plan Internationalin Glasgow’n ilmastokokouksen yhteydessä julkaisemassa raportissa (pdf).

Raportissa kokemuksistaan kertovat 160 teini-ikäistä tyttöä ja nuorta naista kuudessa eri yhteisössä Sambiassa ja Zimbabwessa. Raporttia on ollut tekemässä 16 iältään 20–28-vuotiasta naista, jotka itsekin asuvat ilmastonmuutoksen koettelemissa yhteisöissä.

Ilmastonmuutos voi vaikeuttaa koulunkäyntiä hyvin konkreettisesti. Lisääntyneet sateet aiheuttavat tulvia, jotka voivat tuhota teitä ja siltoja, mikä eristää varsinkin syrjäisemmät yhteisöt. Vaikka sääilmiöt koskettavat kaikkia, raporttiin haastateltujen tyttöjen mukaan tulvivien jokien ylittäminen ei yleensä tuota pojille vastaavia ongelmia.

Kuukautiset tuovat omat lisähaasteensa. Tulvivan joen yli kahlaaminen voi johtaa kuukautissuojan kastumiseen. Toisaalta alueilla, joilla on pulaa puhtaasta vedestä, tytöillä on haasteita huolehtia hygieniastaan, minkä vuoksi he voivat jäädä pois koulusta kuukautisten ajaksi.

Tulva-aikoina kouluun ei siis välttämättä pääse – tai sitten koulusta ei pääse kotiin. Jälkimmäisessä tapauksessa tytöt joutuvat yöpymään koululla, mikä altistaa heidät sukupuoliselle häirinnälle ja ahdistelulle.

Ilmastonmuutoksella on myös epäsuorat vaikutuksensa. Maanviljelystä riippuvaisissa yhteisöissä tulvat ja kuivuudet sekä muutokset sadekausissa ovat tehneet toimeentulosta ja ruoan saannista epävarmempaa. Jos vanhemmilla on varaa maksaa koulutus vain osalle lapsistaan, etusija annetaan usein pojille. Taloudellisen taakan helpottamiseksi tytöt saatetaan naittaa pois tai jopa pakottaa seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi.

Plan korostaakin, että ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys ja peräänkuuluttaa tyttöjen oikeuksien parempaa huomioimista ja tyttöjen kuulemista, kun ilmastopoliittisia päätöksiä tehdään.

Raportissa nostetaan esiin suosituksia ja toimia, joilla maiden hallitukset ja muut toimijat voisivat lievittää ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia heidän elämäänsä. Osa toimista on sinänsä yksinkertaisia: syrjäseuduille tarvitaan lisää kouluja, jotta ne ovat helpommin saavutettavissa myös tulva-aikoina. Niillä alueilla, joissa varsinaisiin kouluihin ei ole resursseja, voitaisiin perustaa vaatimattomampia ”satelliittikouluja” .

Lisäksi raportissa ehdotetaan muun muassa kouluvuoden aikatauluja ehdotetaan muutettavaksi siten, että ne huomioisivat muuttuvan ilmaston.

Koulutus kehitysmaissa sukupuolten tasa-arvokoulutusilmastonmuutos SambiaZimbabwe Plan International

Lue myös

Liitutaululle kirjoitettu teksti covid-19, jota lapsen käsi koskettaa.

Koronapandemian pelätään pahentavan Tyynenmeren saarivaltioiden koulutuskriisiä – Toisen asteen opintoihin ei välttämättä enää palata

Monet Tyynenmeren saarivaltiot ovat menestyksekkäästi toteuttaneet yleistä oppivelvollisuutta jo vuosia, mutta koronapandemia on heikentämässä tilannetta. Esimerkiksi Fidžillä koronasulku jatkuu ja koululaisia kannustetaan etäopintoihin, vaikka vain noin puolella väestöstä on pääsy internetiin.
Maskilla suojautunut nainen kuumemittari kädessä.

Korona pahentaa Brasilian koulutuksen eriarvoisuutta – Etäopetuksen hyöty ”on jäänyt hyvin pieneksi”

Yliopiston ovet aukeavat Brasiliassa yleensä vain ylempien tuloluokkien jäsenille. Koronapandemian uskotaan kasvattavan koulutuskuilua entisestään, sillä esimerkiksi nettiyhteyttä ei ole kaikilla.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Barbadoksen kenraalikuvernööri Sandra Mason istuu keltaisessa asussa juhlavassa tuolissa, univormuasuinen nainen ojentaa jotain hänen käteensä.

Barbadoksesta tulee tasavalta – Samalla maailman johtajien joukkoon liittyy yksi uusi naispresidentti

Barbados juhlistaa itsenäisyyspäiväänsä luopumalla monarkistisesta kytköksestä entiseen siirtomaaisäntäänsä.
Joukko värikkäisiin vaatteisiin pukeutuneita naisia jonottamassa, taustalla kerrostaloja.

Koronapandemia on kärjistänyt eriarvoisuutta – Miesten kuolleisuus on suurempaa, mutta naiset kärsivät taloudellisesti

Koronapandemia on koetellut koko maailmaa, mutta ei kuitenkaan tasapuolisesti. Punaisen Ristin raportin mukaan etenkin naiset, kaupungeissa asuvat ja siirtolaiset ovat kärsineet pandemian sosioekonomisista vaikutuksista.
Hylätty ostoskärry makaa vedessä. Vedenpinnasta heijastuu kerrostalo.

Hyvinvointia vai ekologista kestävyyttä? – Tutkimuksen mukaan yksikään maa ei ole onnistunut yhdistämään näitä tavoitteita

Ihmiset elävät pidempään ja saavat käydä koulua pidempään kuin 30 vuotta sitten. Samalla ympäristöön kohdistuva kuormitus on jatkuvasti kasvanut, eikä yksikään maa ole onnistunut turvaamaan kansalaistensa sosiaalista perustaa ilman ekologisten raja-arvojen ylittymistä.
Pimeän rakennuksen sisätila, etäällä joukko lapsia.

Nälkä ja epätoivo lisääntyvät Libanonissa – Asiantuntijat ovat huolissaan maan vakaudesta

Talouskurimukseen suistuneessa Libanonissa yli puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Ruoan hinta on yli seitsenkertaistunut parissa vuodessa.
José Antonio Kast puhuu median mikrofoneille.

Saako Chile oman Bolsonaronsa? – Laitaoikeiston ehdokas on gallupien kärjessä

”Chilen Bolsonaroksi” kutsuttu José Antonio Kast on noussut presidentinvaalien yllätyssuosikiksi. Kastin suosio on osaltaan vastareaktio vasemmiston menestykselle perustuslain uudistamishankkeessa.