Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Ilmastonmuutos ajaa ihmisiä siirtolaisiksi Keski-Amerikassa

Turvattomuus ei ole ainoa syy siihen, miksi Keski-Amerikan maista lähdetään siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin. Elsalvadorilaisen maanviljelijän Gilberto Gómezin kolme lasta lähtivät, kun ilmastonmuutos teki elämästä kotikylässä liian vaikeaa.
Miespuolinen maanviljelijä lehmänsä vieressä
Elsalvadorilainen pienviljelijä Gilberto Gómez on hankkinut lypsylehmän rahoilla, joita hänen tyttärensä on lähettänyt Yhdysvalloista. (Kuva: Edgardo Ayala / IPS)

(IPS) -- Elsalvadorilainen maanviljelijä Gilberto Gómez ikävöi kolmea lastaan, jotka muuttivat Yhdysvaltoihin, kun ilmastonmuutos teki elämästä kotikylässä liian vaikeaa.

Gómez, 67, asuu La Colmenan kylässä Candelaria de la Fronteran kunnassa. Se sijaitsee Keski-Amerikan kuivaksi käytäväksi kutsutulla alueella, joka ulottuu myös Guatemalaan ja Hondurasiin.

”Huomattava osa sadosta tuhoutuu miltei vuosittain, joten täällä ei voi rakentaa tulevaisuutta”, lehmää lypsävä Gómez selittää. Hänen kaksi poikaansa ja tyttärensä lähtivät Yhdysvaltoihin vuonna 2015.

Vanhin poika kasvatti papuja ja maissia, mutta menetti kaksi kolmannesta viimeisen vuoden sadostaan yllättävään aikaan iskeneen kuivuuden vuoksi. Nuoriso on kaikonnut kylän muistakin taloista.

Lehmä lohtuna

Kuiva käytävä on kärsinyt kuivuudesta tavallista ankarammin kymmenen viime vuoden aikana. YK:n ruokajärjestö FAO raportoi vuonna 2016, että alueella oli 3,5 miljoonaa ihmistä ruoka-avun tarpeessa.

La Colmenassa ei ole sähköä eikä vesijohtoa, mutta sadeveden talteenotto alkoi muutama vuosi sitten kehitysyhteistyöhankkeen tuloksena. Asukkaat suodattavat siitä juomaveden ja juottavat kotieläimensä.

Viljelykset ovat kuitenkin yhä ilmaston armoilla, ja kuivuuden ohella seutua koettelevat satunnaiset rankkasateet.

Gómezin lapset, Santos Giovanni, 31, Ana Elsa, 28 ja Luis Armando, 17, asuvat nyt kaikki Los Angelesissa.

”Kyllä he välillä soittelevat ja kertovat, että työtä on löytynyt ja kaikki on hyvin”, isä sanoo. Hän iloitsee vaimonsa Teodoran kanssa lypsylehmästä, joka ostettiin tyttären lähettämillä rahoilla.

Turvaa ihmiskaravaanista

Köyhyys, väkivalta ja ilmastonmuutos kiihdyttävät maastamuuttoa Keski-Amerikasta, eritoten Guatemalasta, Hondurasista ja El Salvadorista. Pako on kiivainta maaseudulla, jonka asukkaista valtaosa elää köyhyydessä.

Viime kuukausina maailman media on seurannut Yhdysvaltoihin kävellen pyrkiviä ihmiskaravaaneja. Matkan vaaroihin kuuluvat siirtolaisia vaanivat rikollisjoukkiot ja pitkät erämaataipaleet.

Carlos Beduschi FAOn aluevirastosta muistuttaa, että lähtöpäätöksen tekee aina yksilö, mutta sysäyksen antaa ympäristö. ”Ilmasto kuuluu ratkaisuun vaikuttaviin tekijöihin, varsinkin kuivan käytävän alueella”, hän tähdentää.

”Kansalliset ilmastonmuutosstrategiat näyttävät hyviltä paperilla, mutta niiden toteuttamiseksi on tehty hyvin vähän, mikä johtuu osin resurssipulasta”, sanoo Luis González, joka on mukana  ruokaturvan parantamista ajavassa kansalaisliikkeessä.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuusilmastonmuutos El Salvador Suomen IPS

Lähtöön monia syitä

(IPS) -- YK:n ruokajärjestön FAOn joulukuussa julkaistu raportti kertoo, että kotimaansa jättäneistä 30 miljoonasta latinalaisamerikkalaisesta 4 miljoonaa tulee kolmesta Keski-Amerikan maasta ja 11 miljoonaa Meksikosta.

El Salvadorissa muuttoliikkeen pääsyynä on köyhyys Ahuachapánin, Cabañasin, San Vicenten ja Sonsonaten departamenteissa. Chalatenangossa, Cuscatlánissa, La Libertadissa ja San Salvadorissa liikkeelle ajavat ympäristöongelmat. Väkivalta on keskeisellä sijalla La Pazissa, Morazánissa ja myös San Salvadorissa.

Hondurasissa luoteisosien muuttoliike kytkeytyy köyhyyteen, väkivaltaan ja mahdollisuuksien puutteeseen, kun taas ympäristöongelmat vaikuttavat maan keski- ja eteläosissa.

Guatemalassa ei havaittu selviä alueellisia eroja, mutta lähtöhalut ovat suurimmat kunnissa, joissa asukkaiden koulutustaso on heikoin.

Meksikossa köyhyys työntää liikkeelle etelän ja väkivalta länsi-, luoteis- ja koillisosien asukkaita. Ympäristön haavoittuvuus vaikuttaa kautta maan.

Lue myös

Palestiinalaispakolainen sekoittamassa punaista maustetta

Selviytyminen palestiinalaisena Libanonissa on elämänmittainen haaste – Kaksi pakolaisnaista kertoo tarinansa

Palestiinalaisia pakeni joukoittain Libanoniin 70 vuotta sitten, kun Israelin valtio perustettiin. Heillä ei vieläkään ole kansalaisoikeuksia. Pakolaisleireissä elämä on usein raskasta, köyhää ja rajallista, mutta elämänilo voi löytyä vaikkapa lastenkasvatuksesta tai työstä.
Parturi leikkaa miehen hiuksia

Siirtolaisten rahalähetykset auttavat köyhiä mutta eivät muuta talouden rakenteita – Italiassa keksittiin ratkaisuksi kanaloihin sijoittaminen

Siirtolaisten kotimaihinsa lähettävät rahat ovat tärkeitä, mutta ne eivät kehitä taloutta. Italiassa kokeiltiin uutta konseptia, jonka seurauksena moni filippiiniläinen muutti takaisin kotimaahan huomattuaan, että siellä on mahdollista luoda elinkeinoja ja työtä.
Ihmisiä YK:n turvallisuusneuvoston istuntosalissa

Tuhannet yhä Libyan pidätyskeskuksissa – Amnesty kritisoi EU:n pakolaispolitiikkaa julmaksi

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kritisoi jälleen EU:n ja Libyan yhteistyötä siirtolaisten tulon estämisessä Eurooppaan. Vuosi kohutun orjavideon julkaisun jälkeen uudelleensijoituspaikkoja on luvattu pakolaisille ja turvapaikanhakijoille vain vähän.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Afrikan tähti -pelin eteläosa

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Järjestöissä pohditaan yhä tarkemmin, miten välttää varainkeruukampanjoissa kolonialistiset mielikuvat. Gradunsa kehitysyhteistyöjärjestöjen naiskuvasta tehneen Martta Kaskisen mukaan taloudellinen paine johtaa kuitenkin siihen, että ne toimivat usein päin vastoin.
Ihmisiä seisoo kokouksen puhujanpöytien takana

Harvinainen edistysaskel: Guineanmadosta saattaa tulla ensimmäinen loistauti, josta päästään kokonaan eroon

Jo Vanhan Testamentin aikoina tunnettua guineanmatoa esiintyi viime vuonna enää 28 ihmisellä. Sen poistaminen olisi harvinaista, sillä tähän mennessä ihmiskunta on päässyt kokonaan eroon vain isorokosta.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Mies katselee ihmisten kuvia seinällä punakhmerien hirmutekoja esittelevässä museossa

Kambodža hyssyttelee menneisyyden hirmutöitä – Vain kolme on tuomittu punakhmerien teoista ja enempää tuskin tuomitaan

Vuosina 1975-1979 vallassa olleiden punakhmerien aikana jopa 2,5 miljoonaa kambodžalaista menehtyi aliravitsemukseen, sairauksiin ja summittaisiin teloituksiin. Nuorilla on tarjota selitys sille, miksi niin harva sai tuomion: jos olisi kaivettu syvemmälle, vastaan olisi tullut vääjäämättä nykyisiä poliitikkoja, kuten pääministeri Hun Sen.