Etelä-Sudanin siviilit entistä ahtaammalla | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Etelä-Sudanin siviilit entistä ahtaammalla

Konflikti ei ole vielä lähellekään ohi. Nyt myös sairaaloista on tullut sotatoimien kohteita, sanovat järjestöt.

Kansainväliset järjestöt ovat tyrmistyneitä siviileihin kohdistuvan etnisen väkivallan kiihtymisestä Etelä-Sudanissa. Uutena käänteenä joulukuussa alkaneeseen sisällissotaan ovat tulleet mielivaltaiset iskut sairaaloita ja terveydenhuoltoa kohtaan.

Erityisen pahoja siviileihin kohdistuneita väkivallantekoja on nähty öljyntuottaja-alueiden pääkaupungeissa Malakalissa ja Bentiussa, joiden hallinnasta käytiin kovia taisteluja helmikuussa.

Muun muassa YK, Human Rights Watch, Lääkärit ilman rajoja (MSF) ja kansainvälinen Punainen Risti vahvistavat, että konfliktin molemmat osapuolet syyllistyivät kaupungeissa ryöstelyyn, omaisuuden tuhoamiseen, mielivaltaiseen väkivaltaan ja laittomiin teloituksiin.

Malakal ja Bentiu olivat maakuntiensa kulttuurillisia, taloudellisia ja poliittisia keskuksia, mutta silminnäkijöiden mukaan ne ovat nyt pitkälti tuhottuja ja tyhjillään.

Erityisen huolestuttavana HRW pitää sitä, että väkivallan kohteita valitaan entistä selvemmin etnisyyden perusteella ja että kostoiskuihin ja teloituksiin ryhdytään vasta taistelujen laannuttua.

Myös terveydenhuolto ja YK:n turvaamat rakennukset ovat joutuneet sotatoimien kohteeksi, ja esimerkiksi Oxfam veti Malakalista YK:n turva-alueella työskentelevän henkilökuntansa.

MSF:n mukaan Malakalin ja Bentiun taistelujen yhteydessä potilaita ammuttiin vuoteisiinsa, useita terveyskeskuksia tuhottiin tai ryöstettiin ja ainakin yksi sairaala poltettiin maan tasalle. Järjestön mukaan sadoilta tuhansilta ihmisiltä on näin estetty pääsy turvallisen terveydenhuollon piiriin.

"Hyökkäykset terveyskeskusten ja potilaiden kimppuun ovat vain osa laajempaa kuvaa, johon kuuluvat julmat hyökkäykset kaupunkien, torien ja muiden julkisten paikkojen kimppuun", sanoo MSF:n maajohtaja Raphael Gorgeu.

Etelä-Sudanin konfliktin taustalla on maan huipulta alkanut poliittinen kiista dinka-kansaa edustavan presidentti Salva Kiirin ja nuer-kansaa edustavan varapresidentti Rie Macharin välillä. Aseelliset yhteenotot puhkesivat, kun presidentti Kiir väitti Macharin yrittäneen vallankaappausta joulukuussa, jonka jälkeen konflikti on levinnyt ympäri Etelä-Sudania.

Yli 900 000 ihmistä on joutunut jättämään kotinsa väkivaltaisuuksien vuoksi. Maan rajojen ulkopuolelle, lähinnä Ugandaan, on paennut 170 000 eteläsudanilaista.

Ruokapula uhkaa miljoonia

Alueella työskentelevien järjestöjen parissa kasvaa myös huoli maan pitkäaikaisesta humanitaarisesta tilanteesta. Kirkon Ulkomaanavun maajohtaja Oskari Rantalan mukaan maata uhkaa vakava ruokapula, jos peltoja ei päästä pian viljelemään.

"Kylvämään pitäisi päästä jo parin viikon sisällä, jotta sato voidaan korjata kesäkuussa", Rantala sanoo Jubasta.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO arvioi tammikuussa, että ruoanpuutteesta kärsii Etelä Sudanissa kuusi miljoonaa ihmistä. Jos satokausi epäonnistuu, tilanne pahenee ennestään, Ulkomaanapu sanoo.

Järjestö arvioi, että suuri osa maan viljelysmaista on alueilla, joille ei tällä hetkellä ole pääsyä.

Kirkon Ulkomaanapu on parhaillaan käynnistämässä Etelä-Sudanissa uusia humanitaarisen avun hankkeita Lakesin ja Western Equatorian maakunnnissa. Järjestön tavoitteena on toimittaa ruoka-apua ja jakaa lääkkeitä, sekä jakaa työkaluja ja siemeniä, jotta kylvökauden käynnistäminen olisi mahdollista.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia