Uutiset Tasa-arvo

Etelä-Afrikassa protestoidaan naisten murhia vastaan – Yliopisto-opiskelijan ja nyrkkeilymestarin kuolemat järkyttävät

Etelä-Afrikassa murhataan viisi kertaa enemmän naisia kuin maailmalla keskimäärin. Nyt maan hallitukselta vaaditaan toimia.
Etelä-Afrikan presidentti Cyril Ramaphosa taustallaan naisten päivän juliste
Presidentti Cyril Ramaphosa on luvannut toimia naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi. Aktivistien mukaan kyseessä on hätätila. (Kuva: GovermentZA / CC BY-ND 2.0)

Tuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltään Etelä-Afrikassa vastalauseena naisiin kohdistuvalle väkivallalle. Maassa on tapahtunut viime viikkoina useita naisiin kohdistuvia murhia ja raiskauksia.

Yliopisto-opiskelija Uiynene Mrwetyana löytyi kuolleena tällä viikolla Kapkaupungista. Hän katosi oltuaan viemässä pakettia postitoimistoon. Mediatietojen mukaan postin työntekijä on tunnustanut murhanneensa ja raiskanneensa tämän.

Maata on järkyttänyt myös nyrkkeilijä Leighandre Jegelsin murha. Tekijäksi epäillään entistä kumppania.

Kyse ei ole yksittäistapauksista, sillä Etelä-Afrikassa murhataan vuosittain viisi kertaa enemmän naisia kuin maailmassa keskimäärin. Ihmisoikeusaktivistit ovat vaatineet, että maahan julistetaan hätätila, rikoslakia uudistetaan ja uhreja tuetaan paremmin.

”Nämä tapaukset pitäisi nähdä järjestelmällisinä väkivaltaisen maskuliinisuuden ja haitallisten sukupuolinormien ilmentymänä. Siksi vaadimme hallitusta toteuttamaan kansallista sukupuolittuneen väkivallan vastaista suunnitelmaa vakavasti suuntaamalla sille kunnollisen budjetin”, vaatii tasa-arvojärjestö Sonke Gender Justice tiedotteessaan.

Eilen tuhansia mustaan ja violettiin pukeutuneita naisia marssi Kapkaupungissa parlamenttitalolle, kertoo brittilehti The Guardian. Protestit ovat levinneet myös sosiaaliseen mediaan, jossa käytetään muun muassa hashtagia #AmINext.

Presidentti Cyril Ramaphosa piti mielenosoittajille puheen, jossa luvattiin toimia.

”Iskulauseiden ja politikoinnin aika on ohi. Presidentin on nyt toimittava. Naisten murhien ja raiskausten kasvamisessa on kyse kansallisesta hätätilasta ja hallituksen on toimittava päättäväisesti näihin asioihin puuttumiseksi”, sanoo Etelä-Afrikan Amnesty Internationalin johtaja Shenilla Mohamed tiedotteessa.

Osa mielenosoittajista on vaatinut jopa kuolemanrangaistuksen palauttamista naisten murhien estämiseksi.

”Vaatimukset kuolemanrangaistuksen palauttamisesta ovat ajattelemattomia eivätkä ratkaise ongelmaa. Kuolemanrangaistus on väkivallan kulttuurin oire eikä ratkaisu”, Mohamed toteaa.

Tasa-arvo gendersukupuolten tasa-arvolakioikeus ja rikos Etelä-Afrikka Amnesty International

Lue myös

Opiskelijoita pöytien ääressä riveissä.

Kuuban naiset jäävät työelämässä miesten jalkoihin, paljastaa selvitys – Osa miehistä kokee naisten työssäkäynnin uhkaavan arvovaltaansa

Kuuban politiikka on julistanut sukupuolten tasa-arvoa 60 vuotta,mutta se ei edelleenkään toteudu naisten työmahdollisuuksissa. ”Kuvittelemme, että asiat ovat kunnossa, kun kaikilla on oikeus koulutukseen ja terveydenhuoltoon, mutta asia ei ole niin”, sanoo psykologi Valia Solís.
Egyptin lippu

Egypti pidättää sosiaalisen median vaikuttajanaisia ”moraalirikosten” perusteella – TikTok-videosta kahden vuoden vankeustuomio

Egyptissä monet naiset elättävät itsensä sosiaalisen median vaikuttajina. Nyt viranomaiset ovat aloittaneet heitä vastaan moraalikampanjan, joka on johtanut jopa vankeustuomioihin. Eräässä tapauksessa videon julkaisija oli itse seksuaalirikoksen uhri.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.