Uutiset Koronaviruspandemia

Epäluottamus ruokkii rokotekielteisyyttä Papua-Uudessa-Guineassa

Rokotteista kieltäytyminen johtuu kulttuurisesta ja uskonnollisesta vastustuksesta, virheellisestä informaatiosta ja sosiaalisen median ruokkimista salaliittoteorioista. Taistelua koronavirusta vastaan vaikeuttaa lisäksi terveydenhuollon henkilöstön rokotevastaisuus.
Naisia ja lapsia torilla myymässä mangoja ja kookospähkinöitä.
Papua-Uusi-Guinea on koronavirukselle otollinen maaperä, sillä epäluulo rokotuksia kohtaan on suuri jopa terveydenhoitohenkilöstön keskuudessa. Pääkaupunki Port Moresbyn tori ei liene maailman koronaturvallisinta seutua. (Kuva: Catherine Wilson / Suomen IPS)

(IPS) -- Monen muun Tyynenmeren saarivaltion tavoin Papua-Uusi-Guinea onnistui covid-19-pandemian alkuvaiheessa pitämään tartunnat kurissa. Maaliskuussa tauti alkoi kuitenkin levitä ja heinäkuun alkuun mennessä tartuntoja oli raportoitu 17 282, kuolleita 175.

Taistelua koronavirusta vastaan vaikeuttaa terveydenhuollon henkilöstön rokotevastaisuus. Eastern Highlands -provinssin kansanterveysjohtaja Max Manapen mukaan rokotteista leviää sosiaalisessa mediassa niin paljon negatiivisia väitteitä, että viranomaisten on vaikea vakuuttaa etulinjan työntekijöitä rokotuksen tärkeydestä. Heinäkuun alkuun mennessä vain 23,3 prosenttia maakunnan terveydenhoidon ja muista välttämättömistä työntekijöistä oli rokotettu.

”Terveydenhuollon työntekijät ovat etulinjassa vastaamassa pandemiaan ja rokotuksesta kieltäytyminen asettaa heidät alttiiksi tartunnalle. Se johtaa pelkomme toteutumiseen eli vaikeuksissa kamppailevan terveydenhuoltojärjestelmämme romahtamiseen. Työvoimapulan vuoksi ihmiset tulevat kuolemaan vältettävissä oleviin sairauksiin ja äitiyteen liittyviin terveysongelmiin entistä useammin”, Papua-Uusi-Guinean kansallisen naisneuvoston tiedottaja pelkää.

Syrjäseutujen asukkaat epäilevimpiä

Papua-Uuteen-Guineaan on toimitettu yhteensä noin 140 000 rokoteannosta. Kun kansallinen rokoteohjelma käynnistyi toukokuussa, etusijalle asetettiin etulinjan työntekijät.

Hanke on edennyt hitaasti. Heinäkuuhun mennessä vain 59 125 noin 9 miljoonasta asukkaasta oli rokotettu. Terveydenhuollon työntekijöistä 7 844 oli ottanut rokotteen, heistä suurin osa asui maan pääkaupungissa Port Moresbyssa.

Terveysministeri Jelta Wongin mukaan rokotekattavuuden tiellä on useita esteitä.

”Maassamme ei ole koskaan rokotettu aikuisia, vain lapsia, ja se on toiminut todella hyvin. Tämän rokotteen levittäminen tulee olemaan haaste.”

Wong sanoo, että kansalaiset tarvitsevat koulutusta ymmärtääkseen rokotteen tarpeellisuuden.

Yli 80 prosenttia Papua-Uuden-Guinean asukkaista elää syrjäseuduilla, joissa logistiset ja viestinnälliset ongelmat ovat suuria. Myös suhtautuminen rokotteisiin on epäilevintä.

”Isolle osalle väestöstä rokotus ei tule koskaan tarjoamaan tietä ulos [pandemiasta]. Vastaanottoja on liian vähän, toimitukset liian pieniä ja jakelu heikkoa. Saamme laumaimmuniteetin raskaalla tavalla eli suurin osa väestöstä tulee saamaan tartunnan”, Kompiamin aluesairaalan terveys- ja koulutusjohtaja David Mills toteaa.

Engan provinssissa vain 12 prosenttia terveydenhuollon ja välttämättömistä työntekijöistä on rokotettu. ”Terveydenhuollon etulinjan ja sairaalan työntekijöistä suurin osa on kieltäytynyt rokotteen ottamisesta”, Mills sanoo.

Työntekijöiden rokotevastaisuudella on seurauksensa. ”Terveydenhuollon työntekijöiden kieltäytyminen rokotuksista hämmentää ihmisiä ja ruokkii rokotevastaisuutta. Rokottamattomat työntekijät voivat olla vaarallisia haavoittuvassa asemassa oleville potilaille”, professori Glen Mola Papua-Uuden-Guinean yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta selittää.

Viranomaisiin ei luoteta

Ongelma on myös maanlaajuinen. The National -sanomalehti toteutti kesäkuussa online-kyselyn, johon vastanneista 77 prosenttia ei halunnut rokotetta.

Toukokuussa Australian kansallisen yliopiston Papua-Uuden-Guinean yliopisto-opiskelijoille tekemässä kyselyssä vain kuusi prosenttia vastanneista kertoi ottavansa rokotteen, 46 ei ollut päättänyt ja 48 prosenttia aikoi kieltäytyä.

Lääkärit ja terveysjohtajat sanovat pääasiallisen syyn rokotteista kieltäytymiseen löytyvän kulttuurisesta ja uskonnollisesta vastustuksesta, virheellisestä informaatiosta ja sosiaalisen median ruokkimista salaliittoteorioista.

Sitä selittää myös yleinen epäluottamus maan terveydenhuoltojärjestelmään, joka on vuosikymmeniä kärsinyt epäpätevästä työvoimasta sekä resurssien ja infrastruktuurin puutteista.

David Mills sanoo, että hallitus on vastannut salaliittoteorioihin faktoilla ja auktorisoidulla tiedolla. ”Informaatiota on paljon, ihan liikaa. Tietoa tulee salamannopeasti, mutta sen suodattaminen on vaikeaa. Kannattaa muistaa yhteiskunnassa jo valmiiksi yleiset epäluuloisuus ja skeptisyys. Ihmiset epäilevät kaikkea ja se muodostaa hedelmällisen maaperän vaihtoehtoisiin väitteisiin uskomiselle.”

Australian kansallisen yliopiston selvityksen mukaan suurin syy opiskelijoiden päättämättömyyteen oli epätietoisuus. Vastaajat olivat valmiita luottamaan paikallisiin kristillisiin johtajiin (32 prosenttia), perheenjäseniin ja ystäviin (31 prosenttia) ja WHO:on (29 prosenttia). Usko hallitukseen informaation lähteenä painui sen sijaan miinukselle (-8 prosenttia), mikä johti tutkijat päättelemään, että ”epäluottamus viranomaisiin ja rokotevastaisuus kulkevat käsi kädessä”.

Koronaviruspandemia internettietoterveys Papua-Uusi-Guinea Suomen IPS

Lue myös

Kuwaitilaiset vapaaehtoiset valmistavat taikinaa.

Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä

Nälänhätä ja aliravitsemus on kasvanut jyrkimmin Afrikassa, jossa joka viides oli aliravittu. Koronapandemian lisäksi nälkää ovat kasvattaneet konfliktit ja ilmastonmuutos. Aliravitsemus johtuu myös terveellisen ruoan kalleudesta.
Nainen istumassa puolilähikuvassa.

Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh

Massachusettsin yliopiston taloustieteen professori Jayati Ghosh on seurannut, kuinka rikkaat valtiot ovat haalineet suurimman osan koronarokotteista itselleen samalla, kun köyhät maat ovat jääneet suurelta osin ilman. Hänen mielestään patentit pitäisi vapauttaa ja rokotteisiin liittyvää tietotaitoa ja teknologiaa jakaa, jotta rokotteita riittäisi kaikille.
Kokoussali, jossa näytöillä teksti Goal 1 no poverty

Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan

Pohjoismaat ovat vuotuisen kestävän kehityksen raportin kärkimaita, mutta globaalia menestystä himmentävät koronapandemian vaikutukset. Myös vauraiden maiden kielteiset heijastusvaikutukset heikentävät niiden kestävän kehityksen saavutuksia. Heijastusvaikutusten perusteella Suomi kuuluu vasta sijalle 135.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - ”Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta”

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.