Uutiset Demokratia

”Duterte romutti demokratian kahdessa vuodessa”, sanoo vastarintaa rakentava filippiiniläinen ay-johtaja

Rodrigo Duterte valittiin Filippiinien presidentiksi runsaat kaksi vuotta sitten ja on tullut tunnetuksi muun muassa väkivaltaisesta huumesodasta. Keskusammattijärjestö Sentron pääsihteerin Joshua Matan mukaan maa kulkee kohti fasismia.
Sentro-ammattijärjestön pääsihteeri Filippiineillä, Joshua Mata
Filippiinien keskusammattiliitto Sentron pääsihteeri Joshua Mata kokoaa vastavoimia presidentti Rodrigo Duterten diktatuurille. (Kuva: Carlo Falk / Arbetet Global, IPS)

(IPS) -- T-paidan teksti ”Vastusta diktatuuria” kerää Filippiineillä vihaisia katseita mutta myös kyselyjä siitä, mistä näitä paitoja saa, keskusammattijärjestö Sentron pääsihteeri Joshua Mata kertoo.

Hän ei säästele sanojaan, kun puheena on maata kaksi vuotta johtanut presidentti Rodrigo Duterte.

”Duterte on tuhonnut sen vähän demokratian, mitä meillä oli. Toiset sanovat meidän kulkevan kohti itsevaltaista hallintoa, minä kutsun sitä mieluummin fasismiksi”, Mata lataa.

”Duterte on romuttanut kongressin riippumattomuuden ja heittänyt ulos korkeimman oikeuden puheenjohtajan. Jos joku ei ole lahjottavissa, hänet vangitaan. Edistys, jota rakensimme 30 vuotta diktaattori Ferdinand Marcosin kukistamisen jälkeen, on raunioina.”

Huumesotaa pelon levittämiseksi

Duterte tunnetaan parhaiten huumesodasta, jossa poliisi ja kuolemanpartiot ovat ihmisoikeusjärjestöjen mukaan tappaneet ainakin 12 000 ihmistä.

Mata uskoo, ettei huumesota ole päämäärä vaan keino. ”Kyse ei ole huumeiden kitkemisestä vaan pelon levittämisestä. Arvostelijat pitää pelotella hiljaisiksi, koska Duterte haluaa muuttaa perustuslain ja saada samanlaiset valtuudet kuin Venäjän Vladimir Putinilla. Hän tahtoo nimittää kansanedustajat ja säätää lait mielensä mukaan. Se on diktatuuria.”

Mata myöntää, että ammattiyhdistysliikkeen väki pelkää henkensä puolesta erityisesti Manilan ulkopuolella. ”Olemme tekemisissä henkilön kanssa, jolla on tapana ratkaista ongelmat tappamalla.”

Vaalikampanjassaan Duterte lupasi parantaa työtätekevien asemaa ja erityisesti pikaruokaketjujen työehtoja. Mitään ei tapahtunut ennen tämän vuoden toukokuuta, jolloin Duterte taipui antamaan asiasta määräyksen. Sekin jäi Matan mukaan paperille, koska toteutusta ei ohjeistettu.

”Duterte on joutunut myöntämään, ettei pystynyt pitämään lupaustaan.”

Turvallisuutta ampumalla

Kaikesta huolimatta gallupit antavat yhä Dutertelle 70 prosentin kannatuksen. Mata näkee taustalla samat syyt, jotka ovat ruokkineet populismin nousua muuallakin. Suuryritysten ja finanssipääoman valta on kasvanut, ja vaaleilla valittujen toimielinten valta vähentynyt.

”Korjaamme globalisaation vuosikymmenten hedelmiä. Nykykehitys pelottaa ihmisiä, joten tuntuu turvalliselta, kun joku lupaa ampua heidän vihollisensa. Ongelma on siinä, että kun pyssymies on tehnyt selvää vihollisistaan, hän suuntaa aseensa sinuun”, Mata pohtii.

Hänen mukaansa toinen selitys Duterten suosiolle on uskottavan opposition puute.

Ay-liike yrittää rakentaa sitä. ”Olemme luoneet verkostoja viljelijöiden sekä nais-, ympäristö- ja nuorisoliikkeiden kanssa. Tavoitteena on poliittinen järjestelmä, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia. Historia on osoittanut, että se on edellytys myös työtätekevien taistelun tuloksekkuudelle.”

OIKAISU 11.9.2018. Haastateltavan nimi on Joshua Mata, ei Josua Matas.

Demokratia ihmisoikeudetpolitiikkademokratiakansalaisyhteiskunta Filippiinit Suomen IPS

Lue myös

Indonesian presidentti Joko Widodo ihmismassan keskellä

Nationalismin kevät?

Brexitin ja Donald Trumpin presidentiksi nousun jälkeen on alettu uskoa, että populismi on kasvussa. Tämän kevään vaaleissa ympäri maailman todellinen kilpailu käydään kuitenkin nationalismin ja kansainvälisyysajattelun välillä, kirjoittaa The Economist -lehden entinen päätoimittaja Bill Emmott.
Värikäs veistos, patsas ja Nicaraguan ja Venezuelan lippu

Toisinajattelijoiden ahdinko pahenee Nicaraguassa – ”Vankilassa istuu ihmisiä, jotka ovat vain kantaneet Nicaraguan lippuja”, kertoo Suomeen paennut Silvia

Nicaragualaiset nousivat vaatimaan presidentti Daniel Ortegan ja varapresidentti Rosario Murillon eroa huhtikuussa 2018. Mielenosoittajia syytetään terrorismista, ja moni on joutunut jättämään kotimaansa. Aiempaa useampi nicaragualainen haki viime vuonna turvapaikkaa Suomesta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Nainen esittelee kangasta

Keniassa esiteltiin kestävän kehityksen innovaatioita – Tuhoisasta vesihyasintista tuli hyötykasvi

Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.
Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.